LinkedinFacebook
Pyydä tarjous

SOS-Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen: "SOS-Lapsikylän palvelupolulla tarjolla toimintaa ja apua, joka vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin"

Kuvaaja: Anthony Ubaud
Kuvaaja: Anthony Ubaud
08.12.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous

Suomessa lasten ja perheiden hyvinvointierot jatkavat kasvamistaan. Vaikka enemmistö suomalaisista voi entistä paremmin, maassamme on kasvava joukko ihmisiä, joiden mahdollisuudet rakentaa hyvää elämää ovat yhä heikommat. SOS-Lapsikylä tekee kehittämis- ja vaikuttamistyötä, jotta lasten ja perheiden tarpeet otettaisiin yhteiskunnassa paremmin huomioon. SOS-Lapsikylän tavoitteena on auttaa heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria sekä lisätä lapsiperheiden hyvinvointia Suomessa ja maailmalla.

SOS-Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen korostaa, että eriarvoisuutta ja syrjäytymistä voidaan ehkäistä hyvin monin keinoin.

- Tähän pystytään vaikuttamaan esimerkiksi poliittisin keinoin, joista ehkä tärkeimpänä esimerkkinä lapsiperheköyhyyden poistaminen. Tulonsiirroilla, lapsiperheisiin kohdistuneilla maksuilla, universaalien palveluiden määrällä ja laadulla sekä lapsiperhepalveluiden riittävällä resurssoinnilla on iso merkitys eriarvoisuuden näkökulmasta. Koulutus on yksi merkittävä keino ehkäistä eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Tätä varten kouluissa pitäisi olla riittävän paljon aikuisia erilaisissa rooleissa ja opetuksessa ryhmäkoon pitää olla sellainen, että kaikki pystyvät oppimaan siinä yhteisössä tasapuolisesti, Palsanen toteaa ja jatkaa:

- Syrjäytymistä voidaan ehkäistä myös kohdennetulla tuella syrjäytymisvaarassa oleviin lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Esimerkiksi laadukas lastensuojelu voi olla erittäin vaikuttavaa ja ehkäistä syrjäytymistä yksilötasolla.

Perhe ja koti muodostavat ekosysteemin

- Olemme havainneet, että Suomessa on kunnissa paljon lasten ja perheiden auttamistyön huippuammattilaisia, mutta liian monesti on sattumanvaraista, minkälaista apua ja tukea lapsi tai perhe saa ainutlaatuisessa elämäntilanteessaan. Voi myös käydä niin, että yksittäiset perheet käyttävät samanaikaisesti lukuisia eri palveluja, mutta yksittäiset palvelut eivät muodosta yhtenäistä tuen kokonaisuutta, joka pystyisi riittävän vaikuttavasti vastaamaan lapsen ja perheen tarpeisiin.

Palsasen mukaan olisi tärkeää oppia ohjaamaan eri osaajien tukea lapsille ja perheille siten, että perheen kokemus olisi, että eri palvelut muodostavat yhtenäisen ja heidän tarpeeseensa vastaavan tukikokonaisuuden.

- Muuten on vaarana, että perheet uupuvat palveluiden käytöstä tai lukuisista palveluista huolimatta lapsen ja perheiden hyvinvointi ei kohene. Valitettavasti palvelujärjestelmämme kyky tunnistaa perhe-ekosysteemin moninaiset tarpeet ja kyky luoda niihin vaikuttavia tukikokonaisuuksia on monesti heikko.

Kehittämistoiminnan ytimessä tiivis vuoropuhelu kuntien kanssa

Palsanen kertoo, että SOS-lapsikylän kehittämistoiminnan ytimessä on käydä tiivistä vuoropuhelua kuntien kanssa siitä, mitä palveluita ja hyvinvointia edistävää työtä SOS-Lapsikylän tulisi järjestää, jotta sen kunnan lapset, nuoret ja perheet tulisivat mahdollisimman hyvin autetuksi. -Tämä keskustelu on siirtymässä osittain tulevien hyvinvointialueiden kanssa käytäväksi keskusteluksi, mikä onkin tällä hetkellä tärkeä uuden opettelun paikka, myös meille.

- Oman työmme keskiössä on edelleen toimintamme ja palveluidemme vaikuttavuuden ja laadun mittaaminen sekä sen kehittäminen. Laatu ja vaikuttavuus ovat niin isoja kysymyksiä, että niiden saralla voimme tulla koko ajan paremmiksi ja löytää uusia tapoja niiden mittaamiseen ja kehittämiseen, Palsanen linjaa.

Hyvinvoivissa perheissä kasvaa hyvinvoivia lapsia ja aikuisia

Myönteiset ihmissuhteet, kokemukset ja muut suojaavat tekijät turvaavat lasten ja nuorten kasvua ja perheiden hyvinvointia. Palsasen mielestä ennaltaehkäisyn painopisteen tulee olla aina lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Parhaimmillaan lastensuojelussa aktivoidaan perheen omat voimavarat ja myös ennaltaehkäistään lastensuojelun pidempää tarvetta.

- Toki ennaltaehkäisy voi tapahtua joskus jo niin varhaisessa vaiheessa, että sillä jopa ennakoidaan ikävien asioiden tapahtumista hyvissä ajoin. Toisaalta näen, että kannattaa kohdentaa tukea niille vanhemmille, joilla on kohonnut riski epäonnistua tehtävässään.

Myös avuhuollon vahvistaminen on Palsasen mukaan ennaltaehkäisevää työtä, johon kannattaa satsata.

SOS-Lapsikylä

SOS-Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962 ja se on kansainvälisen SOS Children’s Villages -järjestön jäsen. Järjestöllä on toimintaa yli 130 maassa. Suomessa SOS-Lapsikylä panostaa perheiden varhaiseen tukeen ja tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluja. SOS-Lapsikylä toimii myös kehittämiskumppanina kunnille ja maakunnille lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Kehitysjohtaja Kati Palsanen vastaa SOS-Lapsikylässä yhdessä tiiminsä kanssa lastensuojelupalveluiden laadusta, vaikuttavuudesta ja uusien palveluiden kehittämisestä sekä SOS-Lapsikylän yleishyödyllisen työn kehittämisestä.

- Vastuullani on varmistaa, että SOS-Lapsikylän palvelupolulla on sellaista toimintaa ja apua, joka vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Työssäni minulle tärkeää on saada vaikutettua siihen, että lasten ja nuorten väliset hyvinvointierot kaventuisivat ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret saisivat tasavertaiset mahdollisuudet kasvaa mahdollisuuksiensa mittoihin, Kati Palsanen luonnehtii toimenkuvaansa.