Suomen ensimmäisenä vanhusasiavaltuutettuna Päivi Topo pyrkii vaikuttamaan muu muassa siihen, että ikäihmisten omaa tahtoa kunnioitetaan.

- Vanhusasiavaltuutetun lakisääteinen tehtävä on edistää iäkkäiden asemaa yhteiskunnassa ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Tämä tarkoittaa sitä, että työssä painottuu erityisesti päätöksentekoon vaikuttaminen, siten, että iäkkäät saisivat oman reilun osuutensa, kun yhteisten resurssien jakamisesta päätetään. Jotta tämä työ onnistuu, on vanhusasiavaltuutetun oltava perillä siitä mitkä asiat ovat eri tilanteissa oleville iäkkäille tärkeitä ja missä on korjausta vaativia puutteita. Iäkkäiden omien järjestöjen ja muiden iäkkäiden kuuleminen onkin työssäni hyvin keskeistä, Päivi Topo määrittelee.

Digitalisaation eteneminen aiheuttanut eriarvoisuutta eri ikäryhmien kesken ja myös iäkkäiden kesken

Hoivan ja hoidon tarpeen lisäksi ikääntyneet ihmiset täytyy huomioida kokonaisvaltaisesti eri palveluiden käyttäjinä palveluita suunniteltaessa. Nykyään yhä useampia jokaisen tarvitsemia palveluita toteutetaan digitaalisten välineiden avulla.

Päivi Topon mielestä onkin varmistettava myös iäkkäiden ihmisten mahdollisuudet hankkia laitteita ja saada digitukea tai vaihtoehtoisesti tarjota palveluita myös kasvokkain tai puhelimitse.

- Olemme kaikki hyötyneet teknologian kehittämisestä, mutta erityisesti digitalisaation eteneminen on aiheuttanut eriarvoisuutta eri ikäryhmien kesken ja myös iäkkäiden kesken. On selvää, että ne, joille tietoteknologia on tullut tutuksi työelämässä pystyvät sitä muita paremmin hyödyntämään myös työelämän jälkeen. Suuria vaikeuksia on sen sijaan heillä, joille asia on jäänyt täysin vieraaksi eikä oikein ole itseluottamusta siihen, että digitaaliset taidot voi oppia ja niitä käyttää omia asioita hoitaessaan. Sitten on suuri joukko, jotka kyllä käyttävät älypuhelinta, mutta sähköiseen asiointiin he tarvitsevat jonkun digitaitoisemman apua. Suurin osa yli 75-vuotiaista on kokonaan digitaalisten palveluiden saavuttamattomissa. Tähän pitäisi suhtautua nykyistä vakavammin ja satsata tämän eriarvoisuuden vähentämiseen, Topo korostaa

Päättäjien turvattava rahoitus vanhuspalveluihin

Vanhusasiavaltuutetun elokuussa julkaisemassa tiedotteessa mainittiin muun muassa, että iäkkäille tarkoitettujen ympärivuorokautista hoivaa tarjoavien paikkojen määrä on ollut Suomessa vuosia liian pieni suhteessa niiden tarpeeseen. Kuluneen kesän aikana tilanne on entisestään pahentunut, kun olemassa olevia paikkoja on suljettu henkilöstöpulan vuoksi.

Vanhusasiavaltuutetulle tulleissa kansalaisten yhteydenotoissa on kuvattu täysin kohtuuttomia tilanteita, joita palveluiden puute on iäkkäille henkilöille aiheuttanut. Heidän oikeutensa ihmisarvoiseen elämään ja tarvitsemaansa hoitoon on jäänyt toteutumatta. Tilanteeseen on päädytty huonojen päätösten seurauksena.

- Iäkkäiden palveluihin on myönnetty liian vähän rahaa vuosien ajan. Näitä päätöksiä ovat tehneet maan hallitukset ja kunnat, vaikka palvelujen puutteesta ja seurauksista on koko ajan saatu enemmän tietoa, Topo toteaa ja jatkaa:

- Valitettavasti tämä tilanne ei ole edelleenkään muuttunut. On ihan välttämätöntä, että seuraavan hallituskauden aikana saadaan aikaan selkeitä parannuksia niin kotihoidon kuin ympärivuorokautisen hoidon saatavuuteen ja laatuun. Tämä vaatii lisärahoitusta ja vanhustyön vetovoiman lisäämistä. Vanhustyötä tekevien pitäisi päästä enemmän itse kertomaan oman työnsä merkityksellisyydestä. Vanhustyö on inhimillisesti erittäin arvokasta ja se on myös koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeinen toimiala, Topo korostaa.

Suomessa on valtaisa eläkeläisten joukko, joilla on erittäin monipuolista osaamista

Vanhusasiavaltuutetun toimiston tueksi perustettiin äskettäin seniorivaikuttajien ryhmä.

Topo kertoo, että vanhusasiavaltuutetun toiminnan tueksi kutsuttiin joukko kokeneita vaikuttajia, joilla on myös hyvä ymmärrys iäkkäiden asemaan ja oikeuksiin liittyviin asioihin.

- Ryhmän tarkoitus on tukea vanhusasiavaltuutetun toimintaa siten, että käytössä olevat hyvin rajalliset resurssit käytettäisiin mahdollisimman vaikuttavalla tavalla. Työ alkoi vanhusasiavaltuutetun viiden vuoden strategian, kahden ensimmäisen vuoden toimintasuunnitelman ja tulevan hallituskauden tavoitteiden läpikäymisellä ja arvioinnilla. Vanhusasiavaltuutetun koko toiminta käynnistyi tammikuun puolivälissä ja toiminnan vaikutusten arviointia teemme koko ajan. Varsinaiset koko ensimmäisen viisivuotisen kauden vaikutusten arvioinnin kysymykset ja indikaattorit valmistuvat tämän vuoden aikana, Päivi Topo määrittelee ryhmän tulevaa työtä ja vaikuttavuutta.

https://vanhusasia.fi/

Vanhusasiavaltuutettu edistää iäkkäiden asemaa ja oikeuksien toteutumista

Valtiotieteiden tohtori Päivi Topo aloitti tammikuun puolessa välissä Suomen ensimmäisenä vanhusasiavaltuutettuna. Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten oikeuksia ja asemaa. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksia, sekä lainsäädäntöä ja päätöksentekoa, ja arvioi niiden vaikutusta ikääntyneisiin. Vanhusasiavaltuutetun toimisto on hallinnollisesti oikeusministeriössä, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä. Vanhusasiavaltuutettu haluaa kiinnittää huomion siihen, että moni iäkäs henkilö on tällä hetkellä vailla tarvitsemaansa hoitoa tai hoivaa, ja lähivuosina vanhuspalveluiden tarve tulee myös lisääntymään nopeasti väestön ikääntyessä. Sote-uudistusta toteutettaessa on välttämätöntä huolehtia kotihoidon ja hoivapalveluiden riittävyydestä. Lisäksi on huolehdittava henkilöstön riittävyydestä palveluissa.

Topo toteaa, että oli suuri kunnia päästä aloittamaan vanhusasiavaltuutetun toiminta ja tekemään työtä koko valtakunnan tasolla iäkkäiden ihmisten aseman edistämiseksi.

- Jokaisella on oikeus ikääntyä arvokkaasti ja elää hyvää arkea elämänsä viimeisinä vuosina. Onkin erittäin tärkeää, että Suomeen perustettiin viranomainen, jonka tehtävänä on nimenomaan varmistaa, että ikääntyneiden ihmisten näkökulmat ja tarpeet otetaan huomioon päätöksenteossa ja päätösten käytännön toteutuksessa. Tehtävä on ennen kaikkea konkreettista vaikuttamistyötä,Päivi Topo toteaa.