Pyydä tarjous

Yhteiskehittämisellä innovatiivisia ja käyttäjälähtöisiä palveluja

Facebook
26.11.2020 | Sosiaali- ja kuntatalous
LOV ME -hanke on Kakspy ry:n käyttäjälähtöisen kokeilevan kehittämisen hanke, jonka tavoitteena on positiivisen mielenterveyden vahvistaminen kokeilukulttuurin keinoin.– Kyse on kokemustiedon hyödyntämisestä, mikä tässä hankkeessa kiteytyy kokemusasiantuntijoihin. He ovat päihde- ja mielenterveysongelmista pitkälti selvinneitä henkilöitä ja heidän läheisiään, tiivistää hankepäällikkö Pasi Paksuniemi.– Kansallinen mielenterveysstrategia on jo pitkään linjannut, että kokemustieto tulisi saada osaksi palvelurakenteita. Tässä hankkeessa tuotettavat mallit ja yhteiskehittämisen prosessi toteuttavat linjausta, täydentää hanketyöntekijä Katriina Nuutinen.LOV ME -hanke on Kakspy ry:n, Finfami Uusimaa ry:n ja Kukunori ry:n kolmivuotinen STEAn rahoittama yhteishanke, joka kestää kesäkuun 2021 loppuun asti. Hanketta koordinoi Kakspy ry. Toiminta-aluetta on Helsinki, Vantaa ja Kymenlaakso.Yhteiseen tavoitteeseen yhteisellä tiedollaHanke alkaa olla loppusuoralla. Pasi Paksuniemi kertoo, että hankkeen keskeisiä aikaansaannoksia ovat 14 ideoista syntynyttä kokeilua.– Hankkeessa on palkkiollisesti työskennellyt yli 90 kokemusasiantuntijaa ja yhteiskehittämisen kokeiluprosesseissa mukana on ollut n. 25 ammattilaista. Kokemusasiantuntijoille olemme pystyneet luomaan työnkuvia, jotka jatkossa hyödyntävät kokemusasiantuntijuuden kenttää.Katriina Nuutinen muistuttaa, että käyttäjälähtöisen kokeilevan kehittämisen prosessimallin luominen on ollut yksi hankkeen tavoitteista.– Olemme noudattaneet kokeilevan kehittämisen periaatetta, eli tekemällä on opittu. Periaatteeseen kuuluu, että ei ole oikeita eikä vääriä ratkaisuja, vaan kaikki uusi tieto on arvokasta. Ihmiset saatetaan tilanteisiin, joissa he pystyvät jakamaan asioita keskenään ja löytämään yhteisen päämäärän. Yhteisen kehittämisen kohteeksi päätyneet aiheet ovat tällöin aitoja.Yhteiskehitetyt mallit ovat toimivia– Yhdessä kehitetyt toimintamallit juurtuvat organisaatioon parhaiten. Ihmiset saavat parempia palveluita ja kokemustieto tulee osaksi palveluvalikkoa. Olemme tähän saakka työskennelleet mielenterveysongelmia kohdanneiden ihmisten kanssa ja psykiatrian organisaatioissa, mutta nyt olemme aloittamassa yhtä prosessia päihdeongelmia kohdanneiden parissa, Nuutinen kertoo.– Tietylle tasolle kehitettyä mallia olemme käyttäneet jo jonkin aikaa. Ehkä lopulta mallin suhteen puhutaan kokeilevan yhteiskehittämisen prosessista, Pasi Paksuniemi huomauttaa.– Yksi tärkeä osa hanketta on levittää toipumisorientaation teemoja, mistä hankkeen nimikin tulee: Liittyminen, Optimismi, Voimaantuminen, Myönteinen minäkuva, Elämän merkityksellisyys. Ideointityöpajoissa olemme lähteneet liikkeelle juuri toipumisorientaation näkökulmasta, ja kehittämisprosessissa edenneet sen periaatteiden mukaisesti, Katriina Nuutinen sanoo.Aito välittäjä -kokeilu oli menestysKaksi vuotta sitten pidetystä ideointityöpajasta lähti liikkeelle Aito välittäjä -kokeilu. Yhteistyökumppanina oli Malmin psykiatrian poliklinikka ja sen toimintaterapeutit.– Poliklinikan psykoosilinjan asiakkaat saivat tuekseen kokemusasiantuntijan, jolla on oma kokemus psykoosista toipumisesta. Kokemusasiantuntijasta muodostui Aito välittäjä, joka paitsi välittää aidosti, myös välittää palveluja ja paikkoja, joissa käydä ja joista kuntoutuja saa jälleen kipinän elämäänsä. Aito välittäjä on 15 tapaamiskerran kokonaisuus, joka nivoutuu osaksi kuntoutussuunnitelmaa, Katriina Nuutinen kuvailee.– Toimintamallia on yhteiskehitetty ja kokeiltu, Helsingin kaupunki totesi, että se toimii ja että se voidaan ottaa käyttöön laajemminkin. Viime keväänä meillä oli kokemusasiantuntijoiden rekrytointi, mutta koronan vuoksi he pääsivät aloittamaan toiminnan vasta nyt syksyllä. Kahdeksan kokemusasiantuntija sai osa-aikatyötä, joten kaupungin jokaisella psykiatrian poliklinikalla työskentelee nyt kaksi Aitoa välittäjää. Malli on leviämässä muihinkin kaupungin psykiatrian toimipisteisiin.Kokemusasiantuntijuuden läpilyönti– Nyt kun olemme pystyneet tuomaan kokemusasiantuntijuutta ja -tietoa sote-rakenteisiin saakka, on seuraava askel kokemusasiantuntijoiden ammattikunnan luominen. Sellaista ei vielä ole, eikä heille ole tehtäviä kuin satunnaisesti. Haluamme korostaa, että kokemusasiantuntijuus voi olla ihmiselle mielekäs työ, jos työtehtäviä olisi tarjolla enemmän, Pasi Paksuniemi toteaa.– Esimerkiksi Aito välittäjä -malli vastaa asiakkaiden tarpeisiin kustannustehokkaalla tavalla. Hyvinvointi lisääntyy sekä kokemusasiantuntijoilla että heidän asiakkaillaan. Lisäksi kokemusasiantuntijoita hyödyntävät organisaatioiden ammattilaiset saavat omaan työhönsä uusia näkökulmia ja työ tuntuu entistä mielekkäämmältä yhteiskehittämisprosessin myötä, Katriina Nuutinen summaa win-win-win-tilanteen.– Hankkeen puitteissa meillä on ollut mahdollisuus maksaa kokemusasiantuntijoille palkkioita, millä on iso vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja kokemukseen siitä, että pystyy toimimaan osana yhteiskuntaa. Vaikka kokoaikainen sitoutuminen työelämään ei olisi mahdollista, voidaan räätälöimällä löytää sopivia työtehtäviä. Kokemusasiantuntijat voivat olla itse luomassa omia työpaikkojaan.lovmesuomi.wordpress.com kakspy.com/kansalais-ja-jarjestotoiminta/lov-me-hanke/facebook.com/lovmehanke/Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 4/2020.