Väyläviraston tavoitteena on, että liikenneverkot vastaavat kansalaisten liikkumistarpeisiin ja elinkeinoelämän kuljetustarpeisiin edistäen Suomen kilpailukykyä. 

Väylävirasto on tilaajavirasto ja työllistää noin 430 asiantuntijaa. Väyläviraston hankintatoimen ja vuosittaisen noin kahden miljardin budjetin kautta Väylävirasto työllistää välillisesti 14 000 henkilöä. Tällä summalla Väylävirasto varmistaa, että maamme tie- ja rataverkko sekä meriväylät mahdollistavat Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun. 

- Väylävirasto on vastuullinen tilaaja, joka pitää hankinnoissaan huolen tasapuolisesta kilpailuttamisesta ja markkinoiden toimivuudesta, Väyläviraston hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi toteaa.

- Hankintajohtaja vastaa Suomen väylistä huolehtivan viraston hankintatoimen kehittämisestä. Väyläviraston toiminnassa hankinnat keskeisessä roolissa. Hankinnoissamme tämä näkyy pyrkimyksenä huolehtia siitä, että asiakkaille tärkeät tarpeet siirtyvät ja otetaan huomioon koko hankinnan elinkaaren ajan; suunnitteluvaiheesta alkaen aina toteutuksenaikaiseen toimintaan ja lopulta kunnossapitoon saakka, Petäjäniemi määrittelee.

Liikenneinvestoinneilla edistetään mitä parhaiten elinkeinoelämän kilpailukykyä ja toimintamahdollisuuksia

Väyläviraston vastuulla on tällä hetkellä käynnissä noin 60 hanketta. Teollisuuden näkökulmasta keskeisistä ratahankkeista Petäjäniemi mainitsee Luumäki-Imatra ja Kouvola-Kotka-Hamina ratahankkeet.

- Kouvola-Kotka-Hamina-hankkeen tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa rataosan kapasiteettia. Hanke tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen muun muassa nostamalla radan akselipainoa 25 tonniin, joka mahdollistaa isompia kuljetuksia etenkin Venäjän suunnalta. Hankkeen rakentaminen käynnistyi 2020 ja hanke on kokonaisuudessaan valmis 2025, Petäjäniemi kertoo.

Petäjäniemi toteaa, että Kemiin suunniteltu Metsä Groupin uusi biotuotetehdas tulee lisäämään puutavaraliikennemäärää merkittävästi.

- Uuteen Metsä Groupin Kemin tehtaaseen liittyen meillä on monta väyläparannusta meneillään sekä nelostiellä Oulu-Kemi välillä että monissa ratahankkeissa. Muun muassa Suomusalmen Pesiökylästä Kontiomäelle ja Kontiomäki -Oulu välillä tehdään ratojen parannuksia. Pelkästään Kemin tehtaan rataparannuksiin liittyy puolisen tusinaa raakapuunkuormauspaikkaa, joita joko parannetaan tai rakennetaan.

Kirjavansalmen siltahankkeella varmistetaan betonin saanti koko Suomeen

Kaarinan ja Paraisten rajalla sijaitseva Kirjalansalmen silta on tullut käyttöikänsä päähän ja se tullaan uusimaan.

- Hankkeen tavoitteena on turvata ainoan maantieyhteyden säilyminen entistä parempana Paraisille ja Turunmaan saaristoon. Siltayhteyden takana toimii suurteollisuutta, mm. betonin tärkeimmän raaka-aineen kalkkikiven tuotantoa, joiden kuljetuksille sillan toimivuus ja entistä raskaampien kuljetusten mahdollistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Hanke tukee myös Paraisten maankäytön kehittämistä sekä lisää liikenteen turvallisuutta ja asumisviihtyisyyttä. Saaristotie palvelee myös matkailua, muun muassa Saariston rengastien keskeisenä osana, Petäjäniemi selvittää.

- Kirjalansalmen sillan uusimishankkeen hankinnat on käynnistetty ja allianssimallilla toteutettavan hankkeen urakoitsijan valinta pyritään tekemään syyskuun aikana, Petäjäniemi kertoo.

Meneillään olevista merkittävistä tiehankkeista Petäjäniemi mainitsee VT 4 Kirri-Tikkakoski hankkeen, joka on yksi Suomen suurimmista käynnissä olevista tiehankkeista. 

- Kirri-Tikkakoski hanke on valmistumassa ja osana valtatietä 4 sillä on kaupan ja yleensäkin elinkeinoelämän kuljetuksille iso merkitys.

Hankintojen koordinoinnilla ja porrastamisella varmistetaan resurssien riittävyys

Pitkä lista käynnistettäviä hankkeita tarkoittaa haasteita myös resurssien riittävyyden kannalta. Väylävirasto kiinnittääkin erityistä huomiota hankintojen porrastamiseen ja yhteensovittamiseen.

Petäjäniemi sanoo, että Väylävirastolla on aktiivinen markkinaseuranta.

- Varmistamme tilaajana omalta osaltamme rakennusalan resurssien riittävyyden koordinoimalla hankintojen aikatauluja. Tavoitteenamme on, että meillä on markkinat, joissa on riittävästi toimijoita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hankkeita porrastetaan tarvittaessa, ettei yhtä aikaa kilpailussa ei ole kovin montaa merkittävää hanketta. Tarkoituksena on, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät tarjoamaan osaamistaan hankkeisiin. Lisäksi käymme tiivistä vuoropuhelua Infra ry:n ja Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto, SKOL:n kanssa ja sitä kautta saamme signaaleja siitä mitä markkinoilla on tapahtumassa, Petäjäniemi kertoo.

Infra-alaa uhkaa osaamispula – mestari-kisällimalli yksi ratkaisukeinoista

 Infra-alalla pahin puute on kokeneesta työnjohdosta, projektipäälliköistä ja suunnittelijoista. Myös ammatillisen koulutuksen saaneista on pulaa.

Petäjäniemi sanoo, että tänä päivänä tilanne on se, että infra-alalta poistuu enemmän tekijöitä kuin mitä on alalle uusia tulijoita. -Kaikki alan uudet koulutuspaikat on tarpeen ja tähän liittyen me olemme halunnet yhdessä alan toimijoiden kanssa nostaa infra-alan profiilia. Käsitys infran rakentamisesta saattaa olla nuorten keskuudessa suppea. Olisi hyvä nähdä kokonaisuus ja viestittävä alan monipuolisuudesta.

- Digitaalisuus ja tietomallien käyttö on infra-alallakin arkipäivää ja näiden tiimoilta nuorille on tarjolla todella mielenkiintoisia tehtäviä. Työ on vastuullista ja itsenäistä, alalla on hyvät etenemismahdollisuudet sekä urakehitysnäkymät ovat myös yleisesti ottaen erittäin hyviä, Petäjäniemi toteaa ja jatkaa:

- Osaamispulan vähentämiseen tarvitaan monia eri keinoja. Esimerkiksi alan houkuttelevuutta on parannettava ja koulutuspaikkojen määrää lisättävä. Yksi tärkeä keino on myös mestari-kisällimallin hyödyntäminen.

- Olemme Väyläviraston projekteissa halunneet mahdollistaa nuorten sisäänpääsyä siten, että lähes kaikissa meidän hankkeissa olemme kirjoittaneet sopimukseen vaatimuksen Mestari-kisällimallista, jonka pohjalta hyväksymme palvelun tuottajapuolelle nuoria, aloittelevia henkilöitä työmaalle tehtäviin, jossa he vanhemman ja kokeneemman työntekijän johdolla saavat kokemusta. Alan kokeneen mestarin oppilaana on mahdollista kehittää omaa osaamista ja saada ansioluetteloon tärkeitä referenssejä, Petäjäniemi kiteyttää.

Ilmastonmuutos ohjaa vahvasti myös liikenneverkon kehittämistä

Suomen rakennusalan vuosittaisista päästöistä neljännes syntyy rakentamisen tarvitsemissa työmaatoiminnoissa ja kuljetuksissa. Työmaatoimintojen päästöistä kaksi kolmannesta puolestaan muodostuu infrarakentamisessa. Samalla väylänpitoa ja koko liikennesektoria koskevat entistä tiukemmat päästövähennys- ja energiatehokkuustavoitteet.

Petäjäniemi sanoo, että infratyömaiden päästöjen hillinnässä kuljetus- ja työkonekalustolla on merkittävä rooli.

- Työkoneiden ja kuljetuskaluston aiheuttamia päästöjä voidaan hillitä muun muassa kalustoa koskevia ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksia muuttamalla.

Väylävirasto onkin yhdessä ELY-keskusten kanssa käynnistänyt kehityshankkeen, jossa luodaan asteittain toteutettava ympäristövaatimuksia ja -suosituksia sisältävä hankintamalli rakentamisurakoihin. Vastaavia kalustovaatimuksia on ollut maanteiden hoitourakoiden puolella jo pidempään, ja muidenkin kunnossapitourakoiden kalustovaatimuksia viedään eteenpäin viime vuonna toteutetun kehittämisprojektin pohjalta.

- Haluamme mahdollistaa alaa kehittävät innovaatiot ja edistää kestävää kehitystä. Edellytämme palveluntuottajiltamme infratietomallin systemaattista käyttöä suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon. Kuhunkin projektiimme liittyy jo suunnitteluvaiheessa myös selvitys uusiomateriaalien käytöstä, ja mikäli mahdollista, niitä myös toteutuksessa käytetään.

Yhteisvoimin kohti päästöttömiä työmaita

Petäjäniemi kertoo, että Ruotsissa on jo käytössä päästötietokanta, jossa työmaakohtaiset hiilipäästöt hinnoitellaan jo tarjouksen yhteydessä.

- Olemme kehittelemässä vastaavanlaista päästötietokantaa yhdessä Ympäristöministeriön, Väyläviraston sekä liikenne ja viestintäministeriön kanssa.

Väyläviraston hankkeissa toimivien urakoitsijoiden ja kuljetusyritysten näkemyksiä kaluston ympäristövaatimuksista kerättiin kevään aikana verkkokyselyn ja haastattelujen avulla. Kevään ja kesän aikana laaditaan luonnos infrarakentamisen ympäristövaatimusten ja -suositusten tiekartasta vuosille 2022–2030. Myös luonnoksesta käydään vuoropuhelua alan toimijoiden kanssa. Eri puolilla Suomea on tarkoitus myös käynnistää pilottihankkeita, joissa testataan erilaisten vaatimusten ja pisteytysmallien toimivuutta.

Pitkäjänteinen Liikenne12 suunnitelma luo tulevaisuuden näkymää

Kesäkuussa eduskunnassa hyväksytty Liikenne12 on Suomen ensimmäinen hallituskaudet ylittävä, liikenneinfran pitkäjänteiseen kehittämiseen ja ylläpitoon tähtäävä suunnitelma. Valtakunnalliselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle on asetettu kolme tavoitetta: saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus. Tavoitteet ovat rinnakkaisia ja pyrkivät hillitsemään ilmastonmuutosta. Lisäksi suunnitelma linjaa vahvasti kehittämisrahoituksen kohdentamista.

Liikenne12 -suunnitelman tavoitteita ja rahoituskehystä tarkastellaan vähintään hallituskausittain. Osana Liikenne12-suunnitelman toimeenpanoa Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman. Investointiohjelma on Väyläviraston näkemys rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista ja se konkretisoi väyläverkon osalta Liikenne12 -suunnitelman tavoitteet, linjaukset ja rahoituksen kohdentumisen. Ensimmäinen investointiohjelma tehdään vuosille 2022-29.

Investointiohjelma perustuu Liikenne12-suunnitelmaan, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kokoamaan liikennejärjestelmän strategiseen tilannekuvaan ja näissä tunnistettuihin tarpeisiin sekä vaikutusten arvioinnista saatuun tietoon.

Petäjäniemi sanoo, että Liikenne12 oli jo pitkään kaivattu suunnitelma.

- Kun investointiohjelmasta saadaan linjauksia, mitä seuraavan kahdeksan vuoden aikana tullaan tekemään, niin se antaa meille hyvän näkymän ja pitkäjänteisyyttä ja samalla helpottaa myös resurssisuunnittelua ja lisäksi pystymme arvioimaan ja miten paljon alalle tarvitaan koulutuspaikkoja, Pekka Petäjäniemi linjaa.

DI Pekka Petäjäniemi aloitti Väyläviraston hankintajohtajana tämän vuoden huhtikuussa. Petäjäniemi siirtyi hankintajohtajaksi Väyläviraston hankkeet-toimialan toimialajohtajan tehtävästä. Hän on työskennellyt 35 vuotta infrasuunnittelun ja -rakentamisen tehtävissä. Väylävirastossa ja sen edeltäjävirastoissa, Liikennevirastossa ja Tiehallinnossa hän on ollut johtavissa tehtävissä vuodesta 2002 saakka.

Artikkeli on julkaistu Teollisuusuutiset-lehdessä 3/2021