Metsäteollisuudella on Suomessa lukuisia pääasiassa vientituotteita valmistavia tehtaita. Tehtaat vaativat runsaasti vähäpäästöistä sähköä, jotta asiakkaiden tarvitsemat tuotteet saadaan valmistettua. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä toimialan sähkönkulutus on vähentynyt merkittävästi 2000-luvun alusta. Nykyisin metsäteollisuuden sähkönkulutus on noin 20 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa hieman yli viidennestä Suomen sähkönkulutuksesta. Samaan aikaan alan oma fossiilivapaa sähköntuotanto on kasvanut ja kasvaa edelleen uusien investointien myötä. Metsäteollisuus käyttää silti huomattavasti enemmän sähköä kuin mitä se tuottaa.

Alan tuotantoprosessien yhteydessä tuotetaan biopohjaisilla polttoaineilla runsaasti myös sähköä. Tämä sähköntuotanto tukee muuta sähköjärjestelmää etenkin sähkön hinnan huipputunteina, sillä metsäteollisuuden sähköntuotanto on säästä riippumatonta ja erittäin vakaata. Lisäksi sellutehtaat ovat usein sähkönkulutukseensa nähden yliomavaraisia.

Tehtailla tapahtuvan sähköntuotannon lisäksi metsäteollisuuden yritykset ovat investoineet merkittävästi muuhun fossiilivapaaseen sähköntuotantoon kuten ydin- ja vesivoimaan.

Voivatko metsäteollisuuden yritykset joustaa sähkön kulutuksessa sähköpulan aikana?

Yritykset toimivat markkinaehtoisesti myös energiahyödykkeiden osalta, joten tehtaiden intresseissä on sähkönkulutuksen ja tuotannon optimoiminen osana tuotannonsuunnittelua.

Tehtaat ja prosessit eivät ole keskenään samanlaisia, joten kulutuksen siirtäminen hintapiikkien ulkopuolelle on joidenkin osalta helpompaa kuin toisten. Yritykset ovat toteuttaneet kulutusjoustoa mahdollisuuksiensa mukaan jo vuosikausia. Tulevana talvena tämä on entistäkin tärkeämpää, sillä talvelle ennakoidaan voimakkaita hintavaihteluja ja korkeita sähkön hintapiikkejä.

Pidempikestoinen kulutusjousto korkeiden energiahintojen johdosta on sekä yrityksen että Suomen kansantalouden kannalta kaikkein huonoin skenaario. Käytännössä tämä tarkoittaisi pahimmillaan tehtaiden pysäyttämistä. Mikäli tehtaat seisovat, se vaikuttaa väistämättä negatiivisesti Suomen vienti- ja verotuloihin.

Metsäteollisuuden sivuvirrat (mm. puunkuoret sekä sellun valmistuksen ohessa syntyvä mustalipeä) ovat merkittäviä energialähteitä. Moni kaupunki lämmitetään kaukolämmöllä, jota saadaan metsäteollisuuden tuotantolaitoksesta. Lisäksi metsäteollisuus myy kaukolämpösektorille jalostukseen kelpaamatonta puuta, kuten puunkuoria sekä hakkuutähteitä. Metsäteollisuuden tuotannon seisottaminen korkeiden energianhintojen vuoksi näkyisi siten ongelmina muilla toimijoilla.

‍Työ- ja elinkeinoministeriö on lanseerannut energiansäästökampanjan. Mikä on metsäteollisuuden rooli energiansäästötalkoissa?

Metsäteollisuus on energiaintensiivinen, mutta erittäin energiatehokas toimiala. Toimialan tehtailla on jo vuosikymmeniä tehty työtä ja investoitu energiatehokkuuden parantamiseksi. Lyhyellä aikajänteellä energian käytön vähentäminen kuitenkin rajoittaisi tuotantoa vääjäämättä. Tämä ei ole toivottavaa yritysten eikä yhteiskunnan näkökulmasta.

Energiatehokkuus on metsäteollisuudessa erittäin tärkeä kilpailutekijä eikä kallista energiaa ole varaa tuhlata. Metsäteollisuuden yritykset ovat kattavasti mukana vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa, joiden tarkoitus on jatkuvasti mitata ja parantaa yritysten energiatehokkuutta. Metsäteollisuus vastaa noin puolesta teollisuuden todennetuista energiatehokkuustoimenpiteistä.

Energiatehokkuuden parantamista on tehty jo vuosikymmeniä ja työ jatkuu. On tärkeää ymmärtää, että teollisuudessa energiatehokkuuden parantaminen on pitkäjänteistä työtä ja se tapahtuu suurelta osin investointien kautta.

‍Lähde: Metsäteollisuus ry