Kajaanin Romu Oy on mukana EU:n osarahoittamassa Even Closer -hankkeessa, jossa kehitetään puolijohde- ja elektroniikkateollisuuden raaka-aineiden kierrätystä. Tavoitteena on ottaa sähkö- ja elektroniikkaromusta sekä teollisuusjätteistä talteen arvokkaita metalleja.

Murskauspölyn ja hienoaineksen sisältämien arvometallien rinnalla selvitetään sähkö- ja elektroniikkaromun arvonmuodostusta ja mahdollisuuksia. Teollisuusasiakkaiden kannalta tavoitteena ovat käyttökelpoiset kierrätysraaka-aineet, tasainen laatu ja materiaalien tehokkaampi palautuminen tuotantoon.

Metallinkierrätyksen sivuvirroissa on hyödyntämätöntä arvoa

Metallinkierrätyksen materiaalitehokkuus riippuu osittain siitä, kuinka hyvin käsittelyssä syntyvät sivuvirrat pystytään hyödyntämään. Even Closer -hankkeessa etsitään ratkaisuja, joilla jätteeksi luokiteltuja jakeita voidaan jalostaa takaisin raaka-aineiksi teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Kajaanin Romu tuo kehitystyöhön käytännön kokemusta metallinkierrätyksestä ja mahdollisuuden kokeilla ratkaisuja teollisessa ympäristössä. Murskauspölyn ja hienoaineksen tutkiminen on osoittanut, että niissä on taloudellisesti merkittäviä metalleja, joiden talteenottoa kannattaa kehittää.

– Tavoitteena on lisätä ymmärrystä sähkö- ja elektroniikkaromun arvonmuodostuksesta ja potentiaalista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kysyntä on tarjontaa suurempaa, joten asian merkitys korostuu koko ajan, toteaa KR-konsernin operatiivinen johtaja Niko Nyyssönen.

Kehittämistyöllä pyritään saamaan materiaalien sisältämä arvo nykyistä paremmin käyttöön ja vähentämään loppusijoitettavan jätteen määrää. Nyyssönen toivoo hankkeelta ratkaisuja myös siihen, miten erilaisia sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää esimerkiksi sulattavassa teollisuudessa.

Tutkimusyhteistyö ja testiajot tukevat laadun kehittämistä

Yhteiseen kehittämiseen osallistuu materiaaliketjun eri toimijoita tuottajista jalostajiin ja loppukäyttäjiin. Mukana on myös yliopistoja ja muita oppilaitoksia. Esimerkiksi Kajaanin Romu auttaa erästä yliopisto-opiskelijaa sähkö- ja elektroniikkaromun arvonmääritystä ja mahdollisuuksia käsittelevän lopputyön tekemisessä.

– Kun mukana on mahdollisimman paljon eri tahoja, se lisää uskottavuutta, Nyyssönen huomauttaa.

Teollisuuden tarpeet ohjaavat materiaalien jalostamista. Niko Nyyssösen mukaan puhtauden vaatimustaso kovenee kaikissa materiaaleissa raudasta kupariin ja kultaan. Myös hiilineutraaliuteen tähtäävät hankkeet tuovat aiempaa tiukempia laatuvaatimuksia, joihin kierrätysraaka-aineiden toimittajien on vastattava.

– On tärkeää, että materiaalin koostumus on käyttäjän kannalta oikeanlainen. Paremman laadun tuottaminen vaatii meiltäkin sopeutumista ja investointeja.

Kajaanin Romu tekee asiakkaidensa kanssa testiajoja ja kehittää materiaaleja käyttötarpeiden mukaisesti. Yhteistyön ansiosta asiakkaan prosessituntemus yhdistyy kierrättäjän materiaalien käsittelyä koskevaan osaamiseen.

– Olemme yrityksenä sitoutuneet laadun parantamiseen. Pystymme tarjoamaan vaihtoehtoja ja tekemään kehitystyötä. Asiakas kertoo, millaista materiaalia tarvitsee, ja pyrimme mukauttamaan materiaalin sen mukaiseksi.

Kehittämiseen liittyy myös tutkimuskaluston ja -laitteiden hankintaa sekä tuotantoprosessien uudistamista. Tulevien investointien yksityiskohdista Kajaanin Romu kertoo myöhemmin erikseen. Yksi kehittämisen lähtökohdista on oman energiankulutuksen vähentäminen.

– Pienennämme myös oman tuotantomme hiilijalanjälkeä. Se merkitsee meille euroja, eikä kyse ole pelkästään imago- tai markkinointimateriaalista. Töiden tekeminen pienemmällä energiankulutuksella on kannattavampaa.

Kierrätysraaka-aineet vahvistavat kilpailukykyä ja huoltovarmuutta

Teollisuusyrityksille tehokkaampi metallien talteenotto merkitsee mahdollisuutta hyödyntää jo kierrossa olevia raaka-aineita nykyistä tarkemmin. Samalla vähenee tarve hankkia neitseellisiä raaka-aineita. Materiaalien saatavuuden rinnalla ratkaisevaa on, että niiden laatu vastaa käyttävän teollisuuden tarpeita.

Nyyssönen näkee kierrätysraaka-aineilla merkittävän roolin eurooppalaisen terästeollisuuden kilpailukyvyn vahvistamisessa ja riippuvuuksien vähentämisessä. Korkea kustannustaso lisää tarvetta etsiä tehokkaampia tuotantotapoja ja hyödyntää materiaalien tarjoamia mahdollisuuksia.

– Kustannuksemme alkavat monessa asiassa olla korkeat muuhun maailmaan verrattuna. Kierrätysmateriaalien käyttö terästeollisuudessa vaatii vähemmän prosessointia ja energiaa kuin neitseellisesti louhitun raaka-aineen käyttö. Sillä on suuri merkitys kokonaisuuden kannalta.

Materiaalien hyödyntämiseen liittyy myös huoltovarmuus. Nyyssösen mukaan yhteistyöllä pyritään löytämään käytännön keinoja siihen, että arvokkaat materiaalit säilyisivät eurooppalaisen teollisuuden käytettävissä.

– Pyrimme tekemään yhteistyötä niin avoimesti kuin mahdollista ja ottamaan käytännön askeleita sen turvaamiseksi, että materiaalit pysyisivät Pohjoismaissa ja Euroopassa.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää hänen mukaansa myös markkinoiden ja todellisen käsittelykapasiteetin huomioimista. Ennen materiaalivirtojen voimakasta ohjaamista pitäisi selvittää, löytyykö Euroopasta riittävästi kapasiteettia esimerkiksi alumiinin ja muiden metallien käsittelyyn.

Lupaprosessit ja tuen puute hidastavat kiertotalouden ratkaisuja

Teknisten ratkaisujen kehittämisen rinnalla tarvitaan toimivia edellytyksiä niiden kokeilemiseen ja käyttöönottoon. Niko Nyyssönen toivoo Lupa- ja valvontavirastolta nopeutta, joustavuutta ja valtakunnallisesti yhdenmukaisia käytäntöjä.

– Monet hyvät innovaatiot jäävät toteutumatta, kun niitä ei pääse kokeilemaan tai asian käsittely kestää liian kauan.

Nyyssösen mukaan luvituksen ja valvonnan kokoaminen saman katon alle tarjoaa mahdollisuuden vähentää alueellisia eroja. Samalla hän katsoo, että yrityksille jää liian suuri vastuu kiertotalouden kehittämisestä ja sen rahoittamisesta.

– Poliitikot ylistävät uutisissa kiertotaloutta ja omavaraisuutta sekä puhuvat raaka-aineiden riittävyydestä. Valtion toimenpiteet näiden asioiden edistämiseksi yritysten kautta ovat kuitenkin olleet melko vähäisiä. Onneksi EU rahoittaa hankkeita ja tutkimusta.

Nyyssösen mukaan Suomessa päätyy edelleen kaatopaikoille seula-alitteita ja pölyjä, joiden tiedetään sisältävän esimerkiksi kultaa. Myös palavien sivuvirtojen hyödyntämiskanavista on hänen mukaansa puutetta.

– Ulkomailta tuodaan Suomeen jätettä poltettavaksi, ja samaan aikaan suomalaisten kierrätysyritysten materiaalit seisovat pihoilla.

Pitkittyvä varastointi aiheuttaa hänen mukaansa yrityksille riskejä, pahimmillaan itsesyttymisestä johtuvia tulipaloja. Vastuu seurauksista jää yrittäjälle, vaikka hän ei itsestään riippumattomista syistä ole voinut saada materiaalejaan eteenpäin.

Nyyssönen peräänkuuluttaakin lupaprosessien, hyödyntämismahdollisuuksien ja yrityksille asetettujen velvoitteiden parempaa yhteensovittamista. Tutkimuksella löydetty arvo voidaan palauttaa teollisuuden käyttöön vasta, kun materiaalien käsittelylle on myös käytännössä toimiva reitti.

kajaaninromu.fi
Facebook • YouTube

08 687 9077 • [email protected]

Operatiivinen johtaja Niko Nyyssönen
040 526 5580 • [email protected]