"Koronapandemiasta voi ottaa oppia varautumiseen", toteaa pelastusylijohtaja
15.09.2020 | Teollisuus
– Luonnollisesti meillä jo lainsäädännönkin nojalla on todella paljon yhteisiä asioita teollisuuden kanssa. Pelastuslaista tulee yrityksille velvoitteita huolellisuusvaatimukseen, omatoimiseen varautumiseen ja pelastussuunnitteluun. Lisäksi tietyillä teollisuudenaloilla on monenlaisia vaatimuksia erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden eli ns. Seveso-kohteiden osalta, summaa sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka pelastustoimen ja teollisuuden rajapintoja.Teollisuus on pelastustoimelle sekä kohde että kumppani– Kullakin pelastuslaitoksella on kontakti oman alueensa teolliseen infrastruktuuriin. Valvonnassa pelastustoimi tekee teollisten laitosten kanssa yhteistyötä esim. palotarkastuksissa, ja laitosten kokoluokasta riippuen yhteyttä pidetään laajemminkin.– Voisi todeta, että pelastustoimen ja lainsäädännön näkökulmasta teollisuus on merkittävä kohde, mutta samalla se on oleellinen ja aktiivinen toimija, jotta pelastustoimi toteutuu. Viranomaistoiminnot ovat vain yksi osa kokonaisuutta, teollisuus itse on myös suuri vastuunkantaja, Kohvakka huomauttaa.– Teollisuuden kehittämillä hyvillä pelastustoimen tuotteilla voi olla hyvät vientiedellytykset, joista esimerkkeinä on TEMET, Pronto, Lamor ja Marioff.Yhteiskunta pyörii, kun teollisuus pyörii– Kokonaisvaltaisen varautumisen haasteista iso osa on katettuna yritysten suunnitteluvelvoitteissa, mutta tämän päivän koronapandemian valossa ja tulevaisuudenkin uhkamallistossa korostuu ennakoivan turvallisuustyön merkitys yllättävien tilanteiden varalle. Se investointi, joka erilaisten uhkien analysointiin ja varautumiseen tehdään, tuottaa tulosta sitten siinä tilanteessa, kun jotain poikkeavaa tulee eteen.Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mukaan Suomi on varautumisessa harjoittanut pitkään kokonaisturvallisuusajattelua.
– Meillä on erittäin väkevät perinteet elinkeinoelämän varautumisessa. Huoltovarmuus osaltaan ylläpitää teollisuuden eri alojen kansallista varautumista, ja huoltovarmuuden ohella toteutuu pelastuslaissa mainittu omatoiminen varautuminen. Koronan myötä on noussut esille se, että yhteiskunnan pyöriminen edellyttää teollisuuden ja muun elinkeinoelämän sujuvaa toimintaa, joten varautuminen ja muu turvallisuustyö, jota yrityksissä tehdään, on tästä näkökulmasta erittäin tärkeää.Oppia on otettavissa– Hopeinen reunus tässä vakavassa tilanteessa on se, että meillä on mahdollisuus ottaa oppia vastaavanlaisen tilanteen varalle, sekä myös saada kokemuksia yleisesti yhteistoiminnasta liittyen varautumiskysymyksiin. Voimme tarkastella, ovatko kaikki tarpeelliset järjestelyt toimineet niin kuin on ajateltu tämänkaltaisessa häiriötilanteessa ja keväällä jopa poikkeusoloissa, Kohvakka sanoo.– Onko meillä rakenteet kunnossa, onko viesti kulkenut ennakollisesti? Onko esim. kansallinen riskinarviointi tunnistanut pandemiauhkan jo pidemmältä ajalta? Vuodenvaihteessa 2018–19 julkaistiin kansallinen riskiarvio, ja nyt voidaan kysyä, kuinka hyvin sen pohjalta on kyetty tarkistamaan erilaisia toimintakokonaisuuksia mm. yhteistyössä teollisuuden kanssa. Tässä tilanteessa riittää analysoitavaa ja kehittämisen kannalta yhteisille pöydille tuotavaa.Valtakunnalliselle koordinaatiolle on tarvettaKimmo Kohvakka kertoo, että alueellisella tasolla viranomainen on tuttu teollisuudelle ja päinvastoin, mutta kokoava valtakunnallinen käsittely kaipaisi päivittämistä.
– Näen asian siten, että nyt kun teemme vaikkapa pelastuslain kokonaisuudistuksen esiselvitystä tai tarkistuksia pelastuslakiin, olisi tavattoman tärkeää olla yhteydessä teollisuuden kanssa jo etukäteen ja pohtia sitä, mikä olisi oikea tapa tehdä yhteistyötä valtakunnallisella tasolla ja käsitellä teollisuudelle tärkeitä kysymyksiä.– Meillä on nyt pelastuslain uudistamisen sekä sote- ja pelastustoimen uudistamisen yhteydessä tulossa tarkistuksia lainsäädäntöpohjaan ja valtakunnalliseen pelastustoimen ohjaukseen. Tässä yhteydessä voisi olla mahdollista katsoa sitä, millaisilla muodollisilla rakenteilla kansallisen tason vuorovaikutusta ja koordinaatiota voitaisiin edistää.– Yksi tunnistettu pelastustoimen järjestelmän kehittämiskohde on se, että erityisesti valtakunnallisesti toimivat yritykset ovat kertoneet kohdanneensa erilaista käsittelyä samankaltaisissa olosuhteissa eri puolilla maata. Samanlaisissa olosuhteissa viranomaisten linjausten tulisi olla samanlaisia, Kohvakka sanoo.Viranomainen auttaa yrityksiä riskienhallinnan haasteissa– Viranomainen tukee yritystä riskienhallinnassa ja tarvittaessa tarjoaa turvaverkkoa, jos jotakin ikävää sattuu. Kun muutosvirtaukset meillä ja maailmalla ovat voimakkaita, korostuu viranomaisen ja teollisuuden yhteistyön tarve muutoinkin kuin perinteisissä kontakteissa.– Yleensä suurissa ja kansainvälisesti toimivissa yrityksissä omatoiminen varautuminen ja riskienhallinta on hyvällä tasolla. Pienten ja keskisuurten yritysten haaste on ehkä siinä, että kehittääkö omaa liiketoimintaansa tekevä ja voimakkaasti kasvava yritys samalla myös omaa riskienhallintaansa vastaamaan toimintansa vaatimuksia. Autamme varautumisen ja riskienhallinnan kehittämisessä ja pyrimme omalta osaltamme tukemaan yrityksiä. Rohkeasti vaan käymään keskusteluja viranomaisen kanssa, pelastusylijohtaja kannustaa.Pelastustoimi sisäministeriön www-sivuilla:
intermin.fi/pelastustoimiArtikkeli on julkaistu Teollisuusuutiset-lehdessä 3/2020.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?