LinkedinFacebook
Pyydä tarjous

"Mahdollisimman hyvälaatuiset raakavedet ovat vesiturvallisuuden lähtökohta, mikä mahdollistaa yksinkertaisten ja resurssitehokkaiden vedenkäsittelytekniikoiden käytön"

Suomen Vesilaitosyhdistys ry, vesiasiain päällikkö, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen
Suomen Vesilaitosyhdistys ry, vesiasiain päällikkö, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen
08.10.2021 | Teollisuus
Täältä alkaa yrityksesi tie menestykseen

Suomen Vesilaitosyhdistys ry, vesiasiain päällikkö, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen: "Mahdollisimman hyvälaatuiset raakavedet ovat vesiturvallisuuden lähtökohta, mikä mahdollistaa yksinkertaisten ja resurssitehokkaiden vedenkäsittelytekniikoiden käytön"

Puhtaan talousveden häiriötön saatavuus ja jätevesien viemäröinti ja puhdistaminen turvaavat terveyttämme, suojelevat ympäristöä ja ovat edellytys arkemme sujuvuudelle ja yhteiskunnan ja yritysten toiminnalle. Vesihuolto on osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria.

Suomessa hanasta tulee lähes poikkeuksetta terveellistä ja turvallista talousvettä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan 99,99 % viranomaisvalvonnan tuloksista täytti talousveden terveysperusteiset laatuvaatimukset vuosina 2017–2019. Myös talousveden käyttökelpoisuudelle asetetut tavoitteet täyttyivät hyvin, 99,6 % tuloksista oli laatutavoitteiden mukaisia.

Toimivalla vesihuollolla on merkittävä yhteiskunnallinen, kansanterveydellinen ja ympäristösuojelullinen merkitys. Vesihuollon pitää toimia kaikissa olosuhteissa, myös poikkeusoloissa.

- Turvallinen, laadukas ja toimintavarma vesihuolto edellyttää hyvässä toimintakunnossa olevaa teknistä vesihuoltojärjestelmää sekä riittävää ja osaavaa henkilöstöä palvelun tuottamiseen, Riina Liikanen toteaa ja jatkaa:

- Vesihuoltojärjestelmä kattaa talousveden toimitusjärjestelmän lähtien raakavesilähteiltä ja kulkien vedenkäsittelyn kautta vesijohtoverkostoon, josta puhdas talousvesi johdetaan veden käyttäjille. Käytetty ja likainen vesi puolestaan johdetaan viemäriverkostoa pitkin jätevedenpuhdistamolle ja sieltä se palautetaan puhdistettuna takaisin luontoon. Suurin osa vesihuoltojärjestelmää on maan alla olevissa verkostoissa. Syksyllä 2020 valmistuneen valtakunnallisen selvityksen perusteella vesihuollon investoinnit pitää kaksinkertaistaa tulevien 20 vuoden aikana, jotta ikääntyvä vesihuoltojärjestelmä saadaan pidettyä hyvässä toimintakunnossa.

Vesihuolto osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria

Liikanen toteaa, että sen lisäksi, että nykyiset järjestelmät on pidettävä toimintakuntoisina, vesihuoltolaitosten pitää varautua toiminnassaan myös uusiin vaatimuksiin ja uhkiin.

- Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää energiatehokkuutta parantavia teknologisia toimenpiteitä ja toisaalta ilmastonmuutokseen sopeutuminen varautumista nykyistä runsaampiin rankkasateisiin, tulviin, myrskyihin ja kuivuuskausiin. Vesihuoltopalvelun jatkuvuutta uhkaavat tekijät pitää tunnistaa systemaattisesti ja hallita niihin liittyvät riskit mahdollisimman tehokkaasti jo ennalta. Kattavasta riskienhallinnasta huolimatta on panostettava myös siihen, että mahdollisista häiriötilanteista huolimatta vesihuoltopalvelut pystytään tuottamaan jatkuvasti. Kaikki tämä vesihuoltopalvelun toimintavarmuuden varmistava toiminta edellyttää riittäviä taloudellisia ja osaamisresursseja, Liikanen kertoo.

Talousvettä tuotetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

Liikasen mukaan kestävän kehityksen mukaisessa talousvedentuotannossa otetaan huomioon toiminnan ympäristö-, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset siten, että haitalliset vaikutukset pyritään minimoimaan. Vedentuotannossa kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen ja tunnistetaan myös mahdollisuudet energian tuotantoon.

- Avainkysymyksiä tulevaisuuden kestävien vesihuoltopalvelujen varmistamiseksi ovat riittävät resurssit ja osaaminen tehokkaaseen omaisuudenhallintaan sekä uudet teknologiset ratkaisut, joiden avulla voidaan parantaa toimintojen resurssitehokkuutta ja taloudellisuutta.

Yhä useampi vedenjakelualue on tehnyt lainsäädännön edellyttämän talousveden tuotantoketjun riskien arvioinnin tukemaan vesiturvallisuutta.

- Riskiperusteinen veden laadun turvaaminen tarkoittaa, että veden laatua kyseisellä vedenjakelualueella uhkaavat tekijät tunnistetaan systemaattisesti ja koko vedentuotantoketjussa, lähtien raakaveden muodostumisalueelta, vedenoton ja -käsittelyn kautta vedenjakeluverkostoon ja aina vedenkäyttäjän hanaan asti. Tunnistettuihin uhkiin liittyvän riskin suuruus arvioidaan ja riskeille määritellään sellaiset hallintakeinot, joilla laaturiskit ovat hyväksytyllä tavalla hallinnassa.

Liikanen sanoo, että riskiperusteinen tarkastelu mahdollistaa, että riskienhallinnassa resurssit osataan ja pystytään kohdentamaan kullakin vedenjakelualueella veden laadun turvaamisen kannalta merkityksellisimpiin vaaroihin.

- Esimerkiksi pohjaveden laatuun kohdistuvat laaturiskit vaihtelevat maaperän ja pohjavesialueella olevien toimintojen, kuten teollisuuden, maatalouden tai teiden, mukaan. Riskinarvioinnin perusteella resurssit osataan kohdistaa toimenpiteisiin, jotka poistavat tai pienentävät tehokkaasti tarkastellun vedenjakelualueen talousveden laatuun kohdistuvia riskejä.

Vesiturvallisuuteen vaikuttavat vedenhankintajärjestelmän tekniset ratkaisut, ympäristöolosuhteet ja vesihuollosta vastaavan henkilöstön osaaminen

- Mahdollisimman hyvälaatuiset raakavedet ovat vesiturvallisuuden lähtökohta, mikä mahdollistaa yksinkertaisten ja resurssitehokkaiden vedenkäsittelytekniikoiden käytön. Vedenkäsittelyllä varmistetaan tuotetun talousveden terveellisyys ja turvallisuus sekä se, ettei vesi aiheuta vesijohtojen ja vesikalusteiden ennenaikaista syöpymistä. Hyväkuntoinen vesijohtoverkosto on edellytys sille, että vesilaitokselta lähtevä vesi on laadukasta myös vedenkäyttäjän hanassa, Riina Liikanen summaa.

Vesilaitosyhdistyksen vuosien 2021-2025 strategian visiona on Maailman toimivin vesihuolto 2030

Vision saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi on asetettu seuraavat kuusi strategista tavoitetta:

  • Toimintaedellytykset on turvattu
  • Toiminnan merkityksellisyys on tunnistettu yhteiskunnassa
  • Ala on vetovoimainen
  • Ala on bio- ja kiertotalouden sekä kestävän kehityksen edelläkävijä
  • Asiakaskokemus ohjaa toiminnan kehittämistä
  • Ala uudistuu toimijoiden laajalla yhteistyöllä

Vesilaitosyhdistyksen strategiset tavoitteet ovat hyvin linjassa maa- ja metsätalousministeriön johdolla ja alan keskeisten toimijoiden yhteistyönä käynnistyneen Kansallinen vesihuoltouudistuksen -ohjelman tavoitteiden kanssa.

Huoltovarmuusorganisaation vesihuoltopooli on vesihuoltolaitosten, kuntien, Huoltovarmuuskeskuksen ja alalla toimivien viranomaisten yhteistyöverkosto, jonka toiminnan tavoitteena on puhtaan talousveden saatavuuden sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukaisen jätevesihuollon häiriönsietokyvyn ja toimintavarmuuden edistäminen kaikissa turvallisuustilanteissa. Vesihuoltopoolin toimintaa ohjaa poolitoimikunta, jossa on vesihuoltolaitosten, kuntien ja Huoltovarmuuskeskuksen lisäksi edustajina vesihuoltoa ohjaavat ja valvovat ministeriöt ja viranomaistahot.

Artikkeli on julkaistu Teollisuusuutiset-lehdessä nro 3/2021.

Verkkosivusto käyttää evästeitä paremman selauskokemuksen tarjoamiseksi.

Tämä sivusto käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.

Verkkosivusto käyttää evästeitä paremman selauskokemuksen tarjoamiseksi.

Tämä sivusto käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.

Evästeasetukset on tallennettu.