Kansalaiset ovat voineet keskustella mieltään askarruttavista asioista malminetsijöiden kanssa viidellä paikkakunnalla huhti- ja toukokuun aikana, kun Kuuma malmi -kiertue starttasi Tampereelta 26.4. ja päättyi Mikkeliin 11.5.

Jo pelkkä uutinen varauksesta ja malminetsintäluvasta herättää julkisuudessa kuumia tunteita ja monia kysymyksiä. Siksi Kaivosteollisuus ry järjesti viidellä paikkakunnalla avoimen yleisötilaisuuden, jossa kairoilla kulkevat etsijät ja tutkijat keskustelivat kansalaisten kanssa etsinnästä.

- Tällaisen dialogin tarve oli ilmiselvä, sillä eri osapuolet keskustelevat liian usein toistensa ohi. Keskustelu lisää tietoa ja vähentää yhteentörmäyksiä, sanoo Kaivosteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Tilaisuuksissa käytiin läpi muun muassa mineraalien merkitystä yhteiskunnassa, vastuullisen malminetsinnän periaatteita sekä maanomistajien ja kansalaisten oikeuksia.

Uusien malmiesiintymien tarve kasvanut

Uusien malmiesiintymien tarve on kasvanut viime vuosina nopeasti. Suomi haluaa vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista sekä ilmastonmuutoksen että geopoliittisten jännitteiden vaikutusten torjumiseksi. Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ovat ilmaisseet vahvasti huolensa maanosan riippuvuudesta tuontimineraaleista.

- Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti kristallinkirkkaasti, millaisia häiriöitä liian vahva riippuvuus tuontimineraaleista voi aiheuttaa esimerkiksi elintarvikeketjuun, Suomela sanoo.

Kasvaneesta tarpeesta huolimatta investoinnit malminetsintään ovat polkeneet paikallaan Suomessa. Tukesin tilastot kertovat, että 61 yhtiötä investoi malminetsintään 68 miljoonaa euroa. Uusia löydöksiä on tehty vähän. Kaivosteollisuus pelkää, että ehdotus uudeksi kaivoslaiksi vähentää etsintää jatkossa.

- Tästä voi olla pitkät seuraukset, sillä esiintymän kasvu tuottavaksi kaivokseksi kestää helposti parikymmentä vuotta. Jos heräämme mineraalien tarpeeseen myöhään, edessä voi olla erittäin pitkä odotus, muistuttaa Suomela.

Kasvanut mineraalien tarve ei kuitenkaan oikeuta malminetsijöitä toimimaan vastuuttomasti.

- Siksi Kaivosteollisuus julkisti viime vuonna Vastuullisen malminetsinnän -ohjeet, jotka kertovat myös ulkomailta tuleville etsijöille, mitä Suomessa odotetaan alan toimijoilta, Pekka Suomela kertoo.

Sota luo sumua myös kaivosteollisuuteen koko Euroopassa

Suomessa kaivokset ovat toistaiseksi pyörineet normaalisti, mutta epävakaus lisääntyy sekä kaivosteollisuudessa että mineraalien jatkojalostuksessa koko Euroopassa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut valtavien inhimillisten kärsimysten lisäksi epävakautta koko maailman talouteen.

Suomessa kaivosten tuotanto on toistaiseksi toiminut hyvin ilman keskeytyksiä. On kuitenkin selvä, että Euroopassa käytävä sota vaikuttaa vielä kevään aikana monilla tavoin myös suomalaiskaivosten toimintaan.

- Metallien hintojen voimakas heilahtelu kertoo epävakaista oloista. Ennen sotaa oli nähtävissä tasaista ja vakaata kasvua. Nyt tilanne on toinen eikä näköpiirissä ole tasapainoa, totesi Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtaja Jani Lösönen Kaivosteollisuus ry:n hallituksen kokouksessa Kittilässä maaliskuussa.

Kaivosteollisuuden oman toiminnan kannalta akuutein huoli liittyy raaka-aineisiin, energiaan ja komponenttien saatavuuteen. Nyt etsitään vaihtoehtoisia hankintakanavia.

Oman tuotannon merkitys kasvaa

Raaka-aineiden tarjonnan ja kysynnän epävakaus heijastuu todennäköisesti pitkään kaivostoimintaan ja mineraalien jatkojalostukseen koko Euroopassa. Huoltovarmuus nouseekin yhä tärkeämmäksi asiaksi koko maanosassa. Suomessakin keskustellaan esimerkiksi ruokahuollon uhkakuvista. Julkisessa kaivoskeskustelussa on pääsääntöisesti unohtunut, että kotimainen kaivostuotanto osaltaan turvaa lannoitteiden tuotantoa Suomessa. Mutta samalla kriisi on tuonut esiin riippuvuuden eräiden raaka-aineiden maahantuonnista.

Lähde / lisätietoja: Pekka Suomela, Kaivosteollisuuden toiminnanjohtaja