Tampereen Aikuiskoulutuskeskus on panostanut voimakkaasti valimoalan osaamiskeskuksen rakentamiseen ja pyrkii kaikin tavoin huolehtimaan valutuotealan osaamisen säilymistä Suomessa. Osaamista ja kestävää kasvua valutuoteteollisuudessa (OSKAVA) -hankkeen tavoitteena on kehittää ja lisätä suomalaisten valimoiden ja valunkäyttäjien osaamista ja pyrkiä lisäämään valujen käyttöä koneenrakennuksessa.

– TAKKiin on rakentunut valimoalan osaamiskeskus/opetusvalimo, , joka edustaa täysin pientä suomalaista valimoa, jossa on kaikki tekniikka ja infra kuten oikeassakin valimossa. Tämän lisäksi siellä on ihan uutta tekniikkaa, kuten 3D-tulostamista, jonka ansiosta voimme tulostaa valumuotteja ainoana toimijana Suomessa, TAKKin koulutussuunnittelija Jouni Lehto toteaa.

Oppimisympäristöt ovat Lehdon mukaan hyvin usein vajaakäytöllä, jos puhutaan pelkästä oppilaitoskäytöstä. Yritysyhteistyöllä taataan olemassa olevien tilojen ja laitteiden tehokäyttö.

– TAKK on edelläkävijä yritysyhteistyössä. Tiloja jotka eivät olisi täydessä käytössä opetuksen osalta, hyödyntää nyt osaamiskeskuksen tiloissa toimiva Hetitec Oy. Yritys valmistaa muotteja 3D-menetelmillä sekä protoja sekä lyhytsarjoja eri valumateriaaleista, valutuotetekniikan professori Juhani Orkas toteaa.

Hetitec maksaa opetusvalimon tilojen ja laitteiden käytöstä käyvän hinnan, eikä oppilaitos subventoi heidän toimintaansa millään tavalla.

Opetusvalimo mahdollistaa käytännön oppimisen

Uskottavalla opetusalalla pitää olla Orkkaan mukaan myös paikka, missä voidaan tehdä ns. hands on -hommia.

– OSKAVA:n puitteissa olemme keskittyneet erityisesti täydennyskoulutukseen. Olemme kehittäneet koulutusta, joka on tapahtunut pääsääntöisesti kurssimuotoisena yrityksille. TAKKin opetusvalimon hyödyntäminen tässä on ollut vielä aika vähäistä, mutta tilanne tulee muuttumaan, kunhan kurssitus etenee. Roolini Aalto-yliopiston valutuotetekniikan professorina edistää myös aiheeseen liittyvän tutkimustoiminnan käynnistymistä tulevaisuudessa.

– Tässä vaiheessa koulutus on ollut vielä aika pitkälle oppisopimuskoulutusta, joten fyysinen tekeminen tapahtuu pitkälle omassa yrityksessä. Jatkossa opetusvalimoa tullaan varmasti hyödyntämään ihan eri tavalla myös tämän sektorin koulutuksissa, Lehto mainitsee.

Valualalla riittää kysyntää

Koronaepidemia ei juurikaan kolhaissut valutoimialaa. Orkas kertoo, että valuja menee maailmalla ylivoimaisesti eniten ajoneuvoteollisuuteen, mutta meillä Suomessa sen osuus on vain muutama prosentti tuotannosta.

– Meillä valut menevät pääasiassa yleiseen koneenrakennukseen. Tätä vauhdittavat kansainvälisesti toimivat koneenrakennusyritykset, kuten Wärtsilä, Metso, Kone ja Ponsse, joiden kautta valutuotannon perusvolyymi on säilynyt ihan riittävällä tasolla.

Orkas mainitsee, että Suomen talous on hyvässä vauhdissa ja valutoimialaa vaivaa nyt akuutti työvoimapula. Työtilanne on hyvä, mutta tuotantotyöntekijöiden saatavuus on heikkoa.

– Tätä ongelmaa pyrimme nyt aktiivisesti ratkomaan. Tässä voisi olla ratkaisuna esim. ulkomaalaisten työperäisen maahanmuuton helpottaminen. Työvoimapulaa on toki muuallakin maailmassa, joka tekee asiasta erityisen haastavan. Sinällään tämä on positiivinen ongelma, koska valimoilla menee hyvin ja kysyntää riittää.

Lehto lisää, että OSKAVA-hanke on ollut aika voimakkaasti mukana tämän ongelman ratkaisemisessa. On tärkeää ratkaista, millä osaamisen säilyminen Suomessa saadaan turvattua, esim. huoltovarmuuden näkökulmasta. Kesäkuussa julkaistiin Huoltovarmuuskeskuksen tilaama raportti, jossa kartoitettiin miten saataisiin turvattua kriittisen osaamisen säilyminen Suomessa. Huoltovarmuuden näkökulmasta valutoimiala on kriittisessä roolissa, koska erityisesti kriisitilanteessa oman maan rajojen sisältä täytyy löytyä tarvittavaa valuosaamista.

– Valimoalalle ei kouluteta missään muualla Suomessa valimotekniikan osaajia – lukuun ottamatta muutamaa Juhani Orkkaan vetämää yksittäistä kurssikokonaisuutta Aalto-yliopistossa ja Tampereen yliopistossa. Uusia tekijöitä ei ole koulutettu alalle vuosiin. OSKAVA-hanke on luotu tukemaan mm. valualan osaamisen säilymistä Suomessa.

Lehdon mukaan Suomessa on kyettävä tarjoamaan valualan koulutusta myös valua käyttävälle teollisuudelle, jotta siellä osattaisiin jatkossakin käyttää valuja ja suunnitella tuotteita niin, että niissä olisi valukappaleita.

Valun käyttö lisääntyy globaalisti

Orkas kertoo, että globaalisti tarkasteltuna valun käyttö lisääntyy koko ajan suhteessa muihin valmistusmenetelmiin. Valun kanssa “kilpailevat” valmistusmenetelmät ovat hitsaus ja takominen sekä jossakin määrin tulevaisuudessa myös 3D-tulostaminen.

– Valujen tekeminen on normaalisti sarjatuotantoa, eli mitä suurempi sarja, sitä edullisemmaksi valaminen valmistusmenetelmänä tulee. Aalto-yliopistossa tehtyjen tutkimusten pohjalta jo kymmenien kappaleiden sarjoissa valaminen on 3D-tulostamista edullisempi menetelmä. Aallon 3D-tulostukseen erikoistuneet tohtoritkin ovat todenneet, ettei 3D-tulostaminen tule ikinä syrjäyttämään perinteisiä menetelmiä. Joissakin erikoistuotteissa se toki toimii, joita ei pystytä muuten valmistamaan.

OSKAVA-hanke etenee suunnitellusti

Ensimmäisen hankevuoden jälkeen OSKAVA:n tavoitteista on saavutettu Lehdon arvion mukaan 50 %.

– Olemme järjestäneet pilottikoulutuksia vuoden aikana, joissa meillä on ollut yhteensä 120 osallistujaa. Olemme pyrkineet laajentamaan kouluttajapankkia ja -rekisteriä, että meillä olisi jatkossakin erikoisalojen kouluttajia ja luennoitsijoita.

Lehto mainitsee, että yksi maailman kattavimpiin valimotekniikan sivustoihin kuuluva ValuAtlas on niin ikään työn alla ja valmistuu vuodenvaihteen tienoilla. OSKAVA:n puitteissa on rakennettu myös valutuotteiden hiilijalanjäljen määrittämiseen liittyvä yksinkertaistettu laskuri.

Ekologisuus ja kestävä kehitys yhä tärkeämpiä valualalla

– Muutamat isot globaalit valun käyttäjät ovat jo lähestyneet toimijoita, kysellen valmistettujen valutuotteiden hiilijalanjälkeä. Nykyinen laskuri on Excel-pohjainen ja vielä koekäytössä, mutta saatu palaute on varsin positiivista. Laskurin avulla on mahdollista mennä hyvin syvällekin eri materiaalien hiilijalanjälkikuormaan, suhteessa lopputuotteeseen. Mitattavia asioita ovat mm. energiankulutus, valimoiden lämmitys sekä eri materiaalien kuljetukset, koska osa materiaaleista on hankittava ulkomailta. Kansainvälisessä vertailuissa Suomi pärjää kokonaisuudessa varsin hyvin valutoiminnan ekologisuudessa, Orkas toteaa.

Lehto lisää, että valutuote on itsessään 100 % kierrätettävä, joten tuotteen lähtökohta on jo hyvä.

Valukoulutusta eri koulutustasoille

OSKAVA:n puitteissa on tarkoitus tarjota valimotekniikan koulutusta eri koulutustasoille vertikaalisesti.

– Olemme päässeet tämän osalta yhteistyöhön paikallisen AMK:n kanssa ja ensimmäinen valimotekniikan kurssi on saatu jo toteutettua. Jatkossa tavoitteena olisi tarjota valimotekniikkaa ammattikorkeakouluissa ainakin valimopaikkakunnilla, Lehto kertoo.

Orkas lisää, että tarkoituksena on mennä AMK-tasolta aina yliopistotasolle saakka.

– Tampereen yliopisto on aika hyvä koekäyttökohde, koska Tampereella yliopistot ja AMK ovat yhdistyneet ja ovat nyt samaa Tampereen yliopistoa. Yksi tavoite on, että meillä on jatkossa yhteinen valimotekniikan kurssi sekä teekkareille että AMK:n opiskelijoille. Olen asettanut itselleni tavoitteeksi, että tämä yhteinen kurssi alkaa vuoden 2022 syksyllä.

Orkas mainitsee, että on tärkeää tiedostaa valamisen merkitys suunnittelijoiden, tuotekehittäjien ja tuotetekniikan ihmisten kouluttamisessa.

– Jos opetukseen ei sisälly valumenetelmiin liittyviä opintoja, ei sitä mietitä myöskään työelämässä mahdollisena valmistusmenetelmänä. Tästä syystä valamisen ilosanomaa on tarkoitus saattaa myös ammattikorkeakouluihin. Tässä kohtaa avoin AMK on aika mielenkiintoinen mahdollisuus.

www.takk.fi

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

• TAKK on ketterä, monialainen ammatillinen kouluttaja ja työelämän kehittäjä.
• Valikoimissa on ammatillista tutkintokoulutusta sekä erilaista lisä- ja täydennyskoulutusta yli 20 ammattialalta.
• Yrityksille on tarjolla räätälöityjä, joustavia koulutuksia ja tukea rekrytointeihin.
• Koulutuksia, toimintaa ja oppimisympäristöjä kehitetään tiiviissä yhteistyössä työelämän ja yritysten kanssa.
• Vuosittain TAKKissa opiskelee yli 11 000 aikuista.
• TAKKia ylläpitää Tampereen Aikuiskoulutussäätiö sr.

Artikkeli on julkaistu Teollisuusuutiset-lehdessä 3/2021.