Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ja Tampereen yliopisto ovat aloittaneet 2,5-vuotisen ESR-rahoitteisen RubberEdu-hankkeen, jossa kehitetään uusia, monipuolisia koulutusohjelmia kumiteollisuuden henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi. Koulutusohjelmien avulla vahvistetaan alan kilpailukykyä ja kasvua. Koulutusohjelmat tulevat olemaan modulaarisia, ja ne ovat räätälöitävissä kumialan yritysten erilaisiin tarpeisiin. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK ja Tampereen yliopisto pilotoivat ja jatkojalostavat hankkeen aikana kehitettyjä koulutusmoduuleita.

Tarve RubberEDU-hankkeeseen syntyi yritysten suunnalta. Yritykset olivat yhteydessä rahoittajaan, joka oli heidän kanssaan samaa mieltä, että tällaiselle hankkeelle on tarvetta. TAKK ja Tampereen yliopisto ovat lähteneet vastaamaan tähän tarpeeseen RubberEDU-hankkeen kautta.

– Uusia työntekijöiltä rekrytoidaan ja ammattitaitoisia tekijöitä tarvitaan alalle lisää, mutta myös jo olemassa olevia työntekijöitä jatkokoulutetaan. Tätä kautta heille saadaan lisää osaamista ja ammattitaitoa. Toki uudetkin työntekijät tarvitsevat kumialan koulutusta, koska sellaista ei ole tällä hetkellä tarjolla ja nykyinen työntekijäkunta ikääntyy kovaa vauhtia. Monet nuoret eivät edes tiedä mitä työ kumialalla on, jonka vuoksi alalle hakeutuminen on lähes mahdotonta. Alalla on koulutustarpeita ja uusia työntekijöitäkin tarvitaan kipeästi, TAKK:in yrityspalvelupäällikkö Kari Kaikkonen painottaa.

Hanke hyödyttää koko Suomen kumitoimialaa

– Pääasiassa hanke koskee kumialan yrityksiä Pirkanmaalla, mutta kohderyhmää löytyy myös muualta Suomesta. Koulutusohjelmien kautta tarjoamme koulutuksia kaikille tämän alan yrityksille Suomessa.

Kaikkonen kertoo, että hankkeen aikana on tarkoitus suunnitella ja testata koulutuspaketteja sekä moduuleita, joista hiotaan hankkeen aikana lopulliset versiot.

– Hankkeen jälkeen nämä kaikki koulutukset ovat meidän normaalissa koulutustarjonnassa. Niitä voidaan tarjota sen jälkeen ympäri maata yrityksille, jotka voivat poimia sieltä omalle henkilöstölleen sopivia koulutuspaketteja.

Viime keväänä RubberEDU:n puitteissa tehtiin noin kymmenkunta pilottikoulutusta, jotka kaikki toteutettiin pääsääntöisesti etäopetuksella, Teams:in ja verkkokoulun kautta. Osallistujia oli ympäri Suomen. Koulutuksiin tarjotaan myös lähiopetusmahdollisuus, mikäli yrityksen näin haluavat. Koulutusten aihealueet syntyvät yritysten tarpeista, jonka jälkeen TAKK etsii tarpeeseen sopivia asiantuntijoita sisällön suunnitteluun.

– Yrityksillä on nyt otollinen paikka vaikuttaa tähän koulutuksen sisältöön. Hankkeen aikana näitä toiveita voidaan työstää ja heidän työntekijänsä voivat tulla mukaan pilottikoulutuksiin edelleen kehittämään niitä. Toteutusten jälkeen kysymme aina palautteet ja teemme tarvittavat muutokset. Hankkeen aikana koulutuksesta hiotaan lopullinen versio.

Kaikkonen mainitsee, että koulutuksessa on laajempiakin aihealueita, jotka koskevat muutakin kuin kumiteollisuutta.

– Meillä on myös laatuun, riskienhallintaan ja kunnossapitoon liittyviä aihealueita, jotka koskettavat muutakin teollisuutta. Jatkossa meidän on tarkoitus tarjota näiden osalta koulutuksia muillekin yritystoimialoille.

Hanke nyt puolivälissä

– Teemme koulutusohjelmien pilotointeja, viime keväänä teimme jo kymmenkunta ja nyt syksyllä niitä tehdään lisää. Koulutusohjelmia hiotaan sopivaan muotoon, koska jo vuoden kuluttua on tavoitteena esitellä valmis koulutustarjotin. Uudetkin yritykset ehtivät vielä ihan hyvin mukaan koulutuksen suunnitteluun ja pilotointiin, Kaikkonen rohkaisee.

Tähän mennessä koulutusohjelmien piloteissa on ollut mukana 13 eri yrityksen henkilökuntaa. Pilottikoulutukset toteutetaan pääosin etäyhteyksin muutaman tunnin jaksoissa. Moduulit sisältävät itseopiskelumateriaalia ja yhteisiä Teams-luentoja. Aikataulu ja käytännön järjestelyt sovitaan yhdessä yritysten kanssa.

Yliopisto tarjoaa materiaaliosaamista ja laboratorion

Materiaaliosiossa paneudutaan kumien ominaisuuksiin, kumisekoitusten raaka-aineisiin ja kumituotteiden valmistukseen sekä kumien yleisiin testausmenetelmiin. Lisäksi käsitellään kumimateriaalien ympäristönäkökohtia, kuten kierrätystä ja biopohjaisia raaka-aineita.

– Tampereen yliopiston muovi- ja elastomeeritekniikan tutkimusryhmässä on ajantasaista osaamista kumimateriaaleista sekä laboratorio käytännön harjoitteluun, kertoo tutkijatohtori Minna Poikelispää, joka on hankkeessa mukana suunnittelemassa uusia koulutusmoduuleita.

– Koulutuksissa tullaan hyödyntämään yliopiston tutkimusinfraa, jolloin osallistujilla on mahdollisuus tehdä omia kumisekoituksia sekä vulkanoida ja testata ne.

Kumialan koulutuksesta on hyötyä eri toimialoille

– Suomessa on kohderyhmäpotentiaalia noin 30-50 yrityksessä, riippuen kuinka väljästi asiaa katsellaan, joten se voi olla enemmänkin. Yrityksessä voi olla vain yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat tekemisissä tämän tyyppisten raaka-aineiden kanssa. Meihin kannattaa olla yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä, koska hankkeen aikana kaikki koulutukset ovat ilmaisia yrityksille, Kaikkonen muistuttaa.

Kun hanke saadaan päätökseen ja koulutustarjotin on olemassa, koulutukset siirtyvät TAKKin normaaliin koulutustarjontaan ja ne jäävät osaksi tutkintorakennetta. Koulutusmoduuleista voi tulla jatkossa jokin osatutkinto.

– Voimme järjestää yrityksille näihin koulutuksiin liittyvän ulkopuolisen rahoituksen, esim. oppisopimuskoulutuksen kautta.

Lisätietoja ja miten mukaan:
Projektipäällikkö [email protected]
TAKK / RubberEdu

Toteutuneet koulutusmoduulit

• Laatu, taso 1
• Kemikaaliturvallisuus, tasot 1 ja 2
• Kumimateriaalit, tasot 1 ja 2
• Hiljaisen tiedon siirto

Tekeillä olevat koulutusmoduulit

• Kemikaaliturvallisuus, taso 3
• Kunnossa- ja käynnissäpito
• Laatu, taso 2
• Kumimateriaalit, taso 3
• Ympäristöturvallisuus
• Riskien hallinta

Lisäksi jatketaan tärkeiden koulutusaiheiden kartoitusta, jonka pohjalta suunnitellaan uusia koulutusmoduuleita. Pilottikoulutuksista lähetetään tietoa yrityksille uutiskirjeen kautta sekä suoraan kontaktoimalla. Hakeutuminen pilottikoulutuksiin toteutetaan TAKKin nettisivujen kautta.

Artikkeli on julkaistu Teollisuusuutiset-lehdessä nro 3/2021.