Sahateollisuus on ollut keskeisessä roolissa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana jo teollisuuden alkuajoista lähtien. Itsenäiset sahat ovat paikkakunnallaan monin tavoin mukana ihmisten arjessa mutta vaikuttavat myös niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Sahat ovat myötävaikuttaneet puurakentamisen kehittymiseen, joka on kautta aikojen ollut Suomessa perinteikäs rakentamistapa. Itsenäiset sahat ovat sitoutuneet toimimaan Suomessa eivätkä siirry edullisempien tuotantokustannusten perässä ulkomaille. Sahat hyödyntävät kotimaista raaka-ainetta.

- Sahateollisuus on yksi Suomen merkittävimpiä vientiteollisuuden toimialoja. Viennin arvo on hieman vajaat kolme miljardia vuodessa ja työllisyysjalanjälki on koko ketjussa noin 25 000 henkeä. Toimiala on se, joka mahdollistaa puurakentamisen lisäämisen, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kertoo ja jatkaa:

- Sahateollisuuden tuotantomäärä on viime vuodelta reilut 11 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Suurin osa tuotannosta menee vientiin, reilut yhdeksän miljoonaa kuutiota. Kotimaahan myydään noin kaksi miljoonaa kuutiota. Trendinomaisesti kotimaan myynnin merkitys sahateollisuudelle on vähentynyt. Tämä on siitä mielenkiintoista, että Suomessa on laaja konsensus siitä, miten puurakentamista pitäisi edistää ja monenlaisia ohjelmia asian puolesta on laadittu. Tulokset näiden osalta ovat jääneet heikon puoleisiksi, Aalto sanoo.

Tukkipuun hinta Suomessa säilyi historiallisen korkealla tasolla

Aallon mukaan sahateollisuuden kannalta on luonnollisesti tärkeätä seurata, mitä markkinalla tapahtuu.

- Vuosi 2022 oli poikkeuksellisen suuren epävarmuuden vuosi. Alkuvuonna syttyi Ukrainan sota ja pian sen jälkeen käynnistyi myös puumarkkinaan vaikuttaneiden pakotteiden valmistelu ja kesällä niiden käyttöönotto. Sota johti energiakriisiin koko Euroopan unionin alueella ja varsinkin loppuvuonna 2022 korkeat energianhinnat kiusasivat ympäri maanosan. Lisäksi inflaatio ja korkotaso olivat moniin aikaisempiin vuosin nähden korkealla tasolla.

- Vielä ensimmäisen vuosipuoliskon osalta markkina oli sahateollisuuden yritysten kannalta suotuisa. Markkinatilanne heikkeni kuitenkin hyvin nopeasti ja voimakkaasti vuoden toisella vuosipuoliskolla. Esimerkiksi sahatavaran hinnat romahtivat, kun taas tukkipuun hinta Suomessa säilyi historiallisen korkealla tasolla. Alkuvuosi on sujunut myös epävarmoissa merkeissä ja talouden kehityksen ennustettavuus on heikkoa.

Samanaikaisesti sääntelyn puolella on myös useita aloitteita pöydällä, jotka vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn. Hyvä, tai oikeastaan huono esimerkki sääntelyn lisäämisestä yrityskentälle on hiljan lausunnoilla ollut ehdotus kansalliseksi monimuotoisuusstrategiaksi 2035.

Aallon mukaan ehdotuksessa on monia kohtia, jotka herättävät huolta ja hämmennystä.

- Strategiassa ehdotetaan esimerkiksi peräti 500 000 hehtaarin suojelutavoitetta valtion metsiin. Metsiin, jotka ovat hyvin tärkeitä esimerkiksi pohjoisen ja itäisen Suomen sahateollisuudelle. Metsähallituksen laskelmien mukaan negatiiviset vaikutukset hakkuukertymään voisivat olla jopa 1-2 miljoonaa kuutiota vuodessa. Toteutuessaan tämänkaltaiset ehdotukset vaikuttaisivat negatiivisesti yritysten raaka-aineen saantiin ja toimintaedellytyksiin, Aalto toteaa.

- Strategian liitteenä oleva vaikutusten arviointi on myös puutteellinen ja tehty osin erilaisilla tavoitteilla kuin mitä itse strategiaan on kirjattu. Esimerkiksi suojelutavoitteiden talousvaikutusten osalta on arvioitu, että metsiensuojelusta aiheutuu etenkin suojelukohteiden hankintaan liittyviä kustannuksia. Menopuolelta on unohtunut kuitenkin täysin se tosiasia, että suojelutavoitteen toteutuessa yhteiskunnan menettämä, puun jalostuksesta saatava arvonlisä on moninkertainen puun myyntituloihin nähden, Aalto muistuttaa.

Päätöksenteossa tulisi panostaa aiempaa enemmän kilpailukyvyn parantamiseen sekä puuraaka-aineen saatavuuden varmistamiseen

Aalto sanoo, että sahateollisuuden kannalta eletään myös jännittäviä aikoja sen vuoksi, että eduskuntavaalien jälkeen on vuorossa hallitusneuvotteluja, jossa päätetään monia toimialan tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita.

- Kyse on tiivistetysti siitä, haluavatko päättäjät taata teollisuudelle suotuisat toimintaedellytykset, ja sitä kautta vaikuttaa positiivisesti talous- ja työllisyyskehitykseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Aalto toteaa, että sahateollisuus on hallitusohjelmavaikuttamisessaan nostanut perinteisten metsäpolitiikan kysymysten lisäksi esiin muun muassa sen, että päättäjien tulisi sitoutua siihen, ettei teollisuuden kustannuksia kasvateta suhteessa Suomen verrokkimaihin.

- Lisäksi teollisuuspolitiikkaa pitäisi johtaa aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja asiaa edistämään pitäisi perustaa ministeriryhmä, jossa on mukana TEM, LVM, YM, MMM ja VM.

Sahateollisuuden yrityksille myös liikenteen ja logistiikan kysymykset ovat tärkeitä

Aalto sanoo, että päättäjien pitäisi panostaa alempaan tieverkostoon aiempaa enemmän ja kääntää teiden kunto paremmalle tasolle.

- Lisäksi kustannuspaineita helpottava ammattidiesel pitäisi ottaa käyttöön ja huolehtia siitä, ettei logistiikan kustannukset nouse. Sahalle pitää saada kustannustehokkaasti tukit metsästä ja sahalta taasen sahatavara vientisatamaan. Pitkällä tähtäimellä toimialan kannalta näkymät ovat positiivisesti, koska puurakentaminen lisääntyy ympäri maailman. Matkan varrella on kuitenkin huolia, jonka taittamiseksi tarvitaan aktiivista edunvalvontaa ja päättäjiltä viisautta, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto määrittelee.

Wood from Finland -konferenssi keräsi Helsinkiin ennätysyleisön

Vuosittain järjestettävä Wood from Finland ­­-konferenssi keräsi helmikuun puolivälissä Clarion-hotelliin ennätysyleisön, kun lähes 500 globaalia sahatavara-alan ammattilaistakokoontui Helsinkiin päivittämään alan lyhyen ja pitkän aikavälin näkymiä. Maakohtaisten markkinakatsausten lisäksi kuultiin esityksiä muun muassa globaalista taloudesta, Kiinan tilanteesta sekä luonnonvarojen hyödyntämisestä tulevaisuudessa.

Tilaisuuden avasi ulkoministeri Pekka Haavisto, joka piirsi kuvaa globaalista turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Ukrainan tarvitseman vahvan tuen lisäksi ministeri Haavisto painotti vuoropuhelun merkitystä EU:n sisällä.

- Avoimuuden on säilyttävä niin kaupankäynnissä kuin investoinneissakin. Talouteen tarvitaan myös diversifikaatiota ja Yhdysvaltojen kanssa on käytävä keskustelua, jotta Euroopan ja USA:n välille ei synnyt kaupan esteitä.

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kuvasi teollisuuden toimintaympäristöä ja nosti esiin aktiivisen edunvalvonnan merkitystä, jotta sahateollisuuden toimintaympäristö säilyisi hyvänä. Niin kansallisella kuin EU-tasollakin on käsittelyssä useita aloitteita, joilla saattaa olla vaikutusta esimerkiksi raaka-aineen saatavuuteen ja logistiikan kustannuksiin. Toimitusjohtajan mielestä päätöksenteossa tulisi panostaa aiempaa enemmän kilpailukyvyn parantamiseen sekä puuraaka-aineen saatavuuden varmistamiseen. Aalto päätti tilaisuuden positiiviseen viestiin siitä, että toimialan parhaat päivät ovat vielä edessäpäin.

- Sahateollisuus ei ole ongelma, vaan tärkeä osa ratkaisua ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.