Globaalia siirtymistä sähkökäyttöisyyteen ajavat eteenpäin kestävien energiaratkaisujen tarve ja teknologian kehitys.

Infra on sähköistymisen ja digitalisaation ytimessä

Teknologian kehitys on johtanut siihen, että älykkäitä jakeluverkkoja otetaan käyttöön sähkönjakelun optimoimiseksi ja uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi. Rakennukset alkavat olla äly- ja etäohjattuja moderneine lämmitys-, jäähdytys- ja valaistusjärjestelmineen.

Energian varastointiratkaisut parantavat sähköverkon toimintavarmuutta ja varmistavat vakaan virransyötön myös ruuhkahuippujen ja sähkökatkojen aikana. Pienet paikalliset sähköverkot, mikroverkot, yleistyvät. Uusiutuvan energian tuotannon yhdistäminen infrastruktuurihankkeisiin tukee kestävän kehityksen tavoitteita mitä luontevimmin.

Akkuteknologian kehitys edistää liikenteen sähköistymistä

Kuljetusalalla on käynnissä merkittävä muutos kohti sähköistämistä. Busseja ja junia käyttävä julkinen liikenne on siirtymässä sähkö- ja hybridimalleihin päästöjen hillitsemiseksi.

Sähköajoneuvot yleistyvät, kun akkuteknologian edistymisen ja yleistymisen myötä hinnat halpenevat. Sähköautojen latausinfrastruktuurin laajentaminen on ratkaisevan tärkeää tämän muutoksen tukemiseksi. Monissa maissa yhteiskunta tukee siirtymistä polttomoottorikalustosta sähkökalustoon.

Ilmailualalla kehitetään sähkökäyttöisiä lentokoneita lyhyille matkoille, jotta lentämisen muuten niin suurta hiilijalanjälkeä saataisiin pienemmäksi.

Myös meriliikenne hakee akkukäyttöisen propulsiotekniikan hyödyntämistä. Nykyinen teknologia sopii parhaiten saaristolauttojen tyyppisiin aluksiin, jotka tekevät lyhyitä matkoja ja joita voidaan ladata usein.

Teollisuudelle sähkö on päästötön ja tehokas käyttövoima

Teollisuus käyttää sähkövoimaa vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä ja parantaakseen tehokkuutta. Perinteisesti fossiilisiin polttoaineisiin perustuneissa valmistusprosesseissa on ryhdytty käyttämään sähkökäyttöisiä koneita. Esimerkiksi teräksen tuotannossa ollaan siirtymässä valokaariuuneihin, jotka käyttävät sähköä hiilen sijaan. Myös kemianteollisuus integroi prosesseihinsa sähkölämmitystä ja elektrolyysimenetelmiä päästöjen minimoimiseksi.

Teollisuus käyttää enenevässä määrin uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko- ja tuulivoimaa, mikä vähentää riippuvuutta uusiutumattomista luonnonvaroista. Sähköjärjestelmiin perustuva automaatio ja robotiikka ovat entisestään lisänneet tuottavuutta ja turvallisuutta teollisessa tuotannossa.

Ei nettiä ilman sähköä – ja päinvastoin

Sähkönjakelu ja tietoliikenne liittyvät läheisesti toisiinsa. Nykyaikaiset sähköverkot tarvitsevat välttämättä tietoliikenneverkkoja, jotta sähkönjakelua voidaan valvoa ja hallita. Älykkäät mittarit ja anturit välittävät tietoa tietoliikennejärjestelmien kautta, mikä mahdollistaa tehokkaan energiankäytön ja nopean reagoinnin katkoksiin.

Vastaavasti tietoliikenne on riippuvainen luotettavasta sähkönsyötöstä verkon toiminnan ylläpitämiseksi. Internetin toiminnan kannalta keskeiset datakeskukset tarvitsevat jatkuvaa sähkövirtaa.

Sähkönjakelun ja tietoliikenteen keskinäinen riippuvuus tarkoittaa käytännössä sitä, että häiriö yhdessä järjestelmässä vaikuttaa suoraan toiseen. Tarvitaan siis älykästä, moninapaista ja varmistettua verkkoa, joka häiriötilanteessa pyytää nopeasti apua ja osaa löytää vaihtoehtoisia väyliä toimintansa jatkamiseen.