Suomen metsäklusterin ydin koostuu metsäteollisuudessa noin 40 massa-paperiteollisuuden tuotantolaitoksesta, joissa tuotetaan pääasiassa massaa, paperia, kartonkia. Puutuoteteollisuudessa toimii puolestaan noin 80 isoa teollisen mittakaavan sahalaitosta, joiden lisäksi Suomessa toimii satoja pienempiä sahoja.

Metsäklusterin muodostaa Suomessa hyvin monipuolinen joukko yrityksiä, jotka kytkeytyvät metsäteollisuuden veturiyrityksiin eri osa-alueilla, käsittäen mm. metsätalouden harjoittajia, metsäalan kone- ja laitevalmistajia, bioenergian tuottajia, metsäkoneurakoitsijoita, puuta käyttävää rakennus- ja pakkausteollisuutta, palveluyrityksiä, metsänhoitopalveluiden tarjoajia, konsultteja, tutkimuslaitoksia sekä logistiikkayrityksiä. Logistiikka-alan yritykset varmistavat metsäteollisuuden tarvitsemien toimitusketjujen sujuvuuden.

Lähihistoriassa mukaan on liittynyt laaja joukko innovatiivisia puupohjaista raaka-ainetta liiketoiminnassa hyödyntäviä pk- ja start up -yrityksiä. Merkittävän osan klusterista muodostavat yritykset ja toimijat, joihin lukeutuu myös yliopistoja, alan osaajia kouluttavia tahoja sekä julkisen sektorin toimijoita. Metsäklusterilla ja metsäteollisuudella on keskeinen rooli Suomen kansantalouden näkökulmasta sekä metsäalan kestävän kehityksen edistämisessä.

Alan näkymät ovat pitkällä tähtäimellä positiiviset

– Kun katsotaan metsäteollisuuden tuotteiden globaalia kysyntää, esim. AFRY:n tekemien arvioiden mukaan vuoteen 2035 mennessä kasvunäkymät ovat hyvät lähes kaikissa meidän päätuoteryhmissä, lukuun ottamatta graafista paperia, Metsäteollisuus ry:n johtaja Maarit Lindström toteaa.

Lindström mainitsee kasvunäkymien taustalla vaikuttavat megatrendit: Aasian keskiluokan vaurastumisen, verkkokauppatrendin kasvun sekä kestävän kaupunkirakentamisen.

– Pitkän aikavälin kysyntänäkymät ovat hyvät, koska kuluttajia houkuttelee fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvilla, kierrätettävillä ja biohajoavilla puupohjaisilla tuotteilla.

Lyhyen tähtäimen näkymät ovat haastavat

– Metsäteollisuus on hyvin suhdannesyklinen toimiala, jolle vuosi 2023 oli vaikea ja vuoteen 2024 lähdettiin haastavissa, joskin toiveikkaissa tunnelmissa. Suomalaisen metsäteollisuuden viime vuosi oli voimakkaasti alaspäin suuntaunut, kun se syöksyi yhdessä rakennusteollisuuden kanssa.

Lindström kertoo, että vaikka suhdannetilanne on ollut kuluvan vuoden alkupuolella edelleenkin heikko, globaalissa kysynnässä on nähty pientä piristymistä sellun hinnannousun osalta Euroopassa. Lisähaasteita ovat kuitenkin tuoneet poliittiset lakot.

– Maaliskuussa alkaneilla lakoilla on ollut valitettavan massiiviset vaikutukset suomalaisen metsäteollisuuden tuotantoon ja vientiin. Erityisesti satamien pysäyttäminen on ollut merkityksellistä Suomen vientiteollisuudelle. Suomen tärkeimmät vientiteollisuuden alat ovat metsäteollisuuden lisäksi teknologiateollisuus ja kemianteollisuus. Näiden alojen tuotteet myydään globaaleille markkinoille, joten jos niitä ei päästä myymään, niitä ei voida myöskään pitkään tuottaa, koska nykyaikaisessa teollisessa toimintamallissa varastot ovat hyvin pieniä. Tämä tarkoittaa käytännössä tuotannon alasajoa ja tuotannon alaspäin sopeuttamista. Haastavaksi tilanteen tekee myös se, että teollisuuden ylös- ja alasajot ovat hyvin pitkiä prosesseja, varsinkin kemianteollisuudessa, Lindström mainitsee.

Loppuvuosi lupailee mm. geopoliittisia haasteita

– Erityisesti inflaation ja korkojen kehityksellä on merkitystä metsäteollisuustuotteiden markkinoihin sekä alan investointikehitykseen.

Lindström tuo esille poliittisten lakkojen negatiivisen vaikutuksen suomalaisten metsäteollisuusyritysten maineeseen sekä asiakassuhteisiin. Tätä kautta lakkojen aiheuttama epävarmuus hankaloittaa monin tavoin kysynnän ennustettavuutta sekä investointipäätöksiä. Lakkojen jatkuessa, sillä on pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia suomalaiselle metsäteollisuudelle.

– Kun ajatellaan metsäteollisuusalan merkitystä kansantaloudelle, lakkojen jatkuessa niillä on merkittävää vaikutusta kokonaiskuvassa. Metsäteollisuus ry:n kanta on, että hallituksen työelämän uudistamista koskevien lainsaäädäntöhankkeiden toteuttaminen on välttämätöntä alan globaalissa kilpailussa pärjäämisen näkökulmasta. Toimenpiteet ovat merkityksellisiä ja perusteltuja alan suhdannevaihteluiden näkökulmasta sekä eri liiketoimintojen joustokyvyn mahdollistamiseksi. Suomi tarvitsee kipeästi talouskasvua ja kilpailukykyä.

Vihreä siirtymä tarjoaa Suomen metsäteollisuudelle merkittäviä mahdollisuuksia

– Suomessa metsätoimialan kehitys rakentuu vihreän siirtymän edistämisen ympärille. Kannatamme vihreää siirtymää, uudet innovaatiot ja kiertotalouden ratkaisut edistävät biokiertotaloutta ja kestävää hiilenkiertoa. Metsäpohjainen biotalous tulee integroida osaksi ilmasto- ja teollisuuspolitiikkaa. Suomessakin tehdään parhaillaan teollisuuspoliittista strategiaa, jossa näemme että meidän oma rooli on todella tärkeä biotalouden täyden potentiaalin käyttöön saamiseksi. Metsistä saatavat raaka-aineet toimivat mm. fossiilisten raaka-aineiden korvaajana, materiaali- ja energiaomavaraisuuden turvaajana sekä teollisuuden uudistamisessa, esim. vetytaloudessa.

Kierrätettävät, uusiutuviin raaka-aineisiin liittyvät tuotteet auttavat myös muita toimialoja vähentämään ilmasto- ja ympäristökuormitusta. Johdonmukainen elinkeino-, yrittäjyys- ja teollisuuspolitiikka antaa Lindströmin mukaan yrityksille näköalaa kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä ja lisää varmuutta investoida.

– Suomella on hyvät mahdollisuudet hyötyä globaalista vihreästä siirtymästä ja uuden teknologian ennustetusta investointiaallosta, joka tarjoaa edellytyksiä uudistumiselle ja vahvistumiselle. Kevään eurovaaleissa ja EU-vaikuttamisessa nähdään, että biotalous- ja -teknologiateemat ovat nousussa Brysselissä. On odotettavissa, että seuraavan komission ohjelmissa nämä teemat voisivat olla aiempaa vahvemmin esillä, mikä on todella iloinen asia.

Maailman talousmahditkin ovat aktivoituneet biotaloudessa

Lindströmin mukaan biostrategioiden konkretia on lisääntynyt globaalisti, mutta biotaloutta lähestytään eri tulokulmista, riippuen mistä maanosasta puhutaan. EU:ssa biotalouden painopiste on muita enemmän maataloudessa, mutta esim. Pohjoismaissa ja Itävallassa metsäbiotalouden merkitys on kansataloudessa suurempi.

– Bio- ja geeniteknologisten tuotteiden turvallinen käyttö tulee esille mm. USA:ssa ja Kiinassa, joissa geeniteknologian kehittäminen on suuressa roolissa. Maailmanlaajuisten arvoketjujen hallinnan rooli on nousussa, joka liittyy maailmantalouden blokkiutumiseen ja kilpailuun eri alueiden välillä. Globaali terveys- ja lääketiedekin on vahvasti mukana biotalouden ohjelmissa.

Lindströmin mukaan bioresurssien käytön suhteen on nähtävissä globaaleja eroavaisuuksia. EU:ssa on ollut suuntauksena vähentää omien biomassojen käyttöä, kun taas USA on lisäämässä biomassojen käyttöä ja Kiina vastaavasti haluaa tehostaa niiden käyttöä. Yleinen kiinnostus biotalouteen on kasvussa maailmalla.

– Suomella on vahvaa osaamista erityisesti metsäbiotalouden alalla jo valmiiksi, joten vientimahdollisuuksia tuotteille, palveluille, laitteille ja ratkaisutoimittajille on olemassa. Mielestämme esim. USA on hyvin kiinnostunut suomalaisesta metsäbiotalouden osaamisesta, meillekin tulee tähän liittyen paljon yhteydenottoja. EU:lla ja Suomella on mahdollisuus toimia aktiivisesti biotalouden kansainvälisen yhteistyön rakentamisessa. Metsäbiotalous on nouseva trendi maailmalla, jossa Suomella on suhteellinen etu, mikäli tämä tilanne vain osataan hyödyntää oikealla tavalla.

Suomalainen metsäteollisuus toimii vastuullisesti

Lindtrömin mukaan taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen vastuullisuus toteutuvat suomalaisessa metsäteollisuudessa hyvin, koska vastuullinen toiminta kattaa koko arvoketjun. Toimiala perustuu uusiutuvaan raaka-aineeseen, resurssitehokkaaseen tuotantoon sekä kierrätettäviin lopputuotteisiin. Talouden, työllisyyden ja vientivaikutusten osalta metsäteollisuus on ollut ja on edelleenkin vahva hyvinvoinnin rakentaja Suomessa.

Esimerkkinä metsäteollisuuden vastuullisuustyöstä ovat toimialan sisäiset vastuullisuussitoumukset, joihin on tehty vuoteen 2025 saakka jatkuvia konkreettisia tavoitteita. Nämä on yhteen sovitettu tukemaan kestävän kehityksen globaalin Agenda2030-toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Metsäteollisuus ry:n keskeinen tavoite on pitää Suomi kilpailukykyisenä toimintaympäristönä metsäteollisuuden yrityksille.

– Pyrimme siihen, että sääntely metsäteollisuustoimialaa kohtaan olisi järkevämpää, mutta myös siihen, että EU:n kasvu- ja kilpailukyky säilyisi vahvana globaalissa kilpailussa, jossa muutkin maanosat ovat vahvasti mukana. Suomi on EU:ssa monellakin mittarilla tarkasteltuna metsäteollisuusalan ykkösmaita.

Lindström kertoo, että Metsäteollisuus ry perusti viime vuonna toimiston ja showroomin Brysseliin, jonka kautta läsnäoloa ja vaikuttamista on saatu lisättyä EU-tasolla.

Biodiversiteetti-tiekartta

Metsäteollisuus on teettänyt puuta jalostavan teollisuuden biodiversiteetti-tiekartan yhteistyössä Sahateollisuus ry:n kanssa. Sitä on tehty tunnetuksi myös Brysselissä ja se on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa. Biodiversiteetti-tiekartta on saanut hyvän vastaanoton myös luonnonsuojelujärjestöiltä.

– Kyseessä on toimialan ensimmäinen biodiversiteetti-tiekartta, jonka tekemisessä on ollut mukana lukuisia tutkimuslaitoksia, mm. Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Siitä käy esille mitä toimia Suomessa on tehty talousmetsien monimuotoisuuden säilyttämisen osalta ja millainen vaikutus niillä olisi jatkossa, mikäli näitä toimia jatketaan. Ratkaisuissa on hyödynnetty mm. konenäköä ja tekoälyä, Lindström toteaa.

www.metsateollisuus.fi