Metalliteollisuudessa on tapahtumassa suuria muutoksia terästehtaiden siirtyessä kohti hiilineutraalia teräksenvalmistusta. Muutokset tuovat mukanaan uusia teräslajeja, joita on opittava käsittelemään ja työstämään.

Myös vedyn energiakäyttöön liittyvät mahdollisuudet on otettu entistä vahvemmin tutkijoiden tarkasteltaviksi. Nämä kaikki vaikuttavat välillisesti myös hitsaavan teollisuuden toimintaan Suomessa.

Suomen Hitsausteknillinen yhdistys (SHY, www.hitsaus.net) koostuu hitsaavan teollisuuden asiantuntijoista, laitevalmistajista ja hitsaushenkilöstöstä ja kokoaa nämä osaajat yhteen.

Terästeollisuus on matkalla kohti hiilineutraalia tuotantoa

– Päätökset kahdesta uudesta terästehtaasta Pohjoismaihin tehdään tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa. Tehtaita suunnitellaan Raaheen ja Luulajaan. Hiilineutraalin terästuotannon tavoittelu muuttaa terästehtaiden toimintamallin lähes kokonaan seuraavien vuosien aikana. Uuden tehtaan rakentaminen ja ylösajo sekä vanhan terästehtaan sulkeminen kestää noin neljä vuotta. Uuden teknologian avustamana terästehtaan hiilipäästöistä saadaan pois 2/3. Prosessin aikana tehdään myös päätös vetypelkistysprosessista, eli mihin se tulee ja miten se implementoidaan osaksi uusia terästehtaita. Vetypelkistysprosessit tulevat ajankohtaisiksi 2030 paikkeilla, jonka jälkeen SSAB:n terästehtaat ovat käytännössä lähes päästöttömiä, Oulun yliopiston Terästutkimuskeskuksen (CASR) johtaja, professori Jukka Kömi kertoo.

Kömi toimii myös SHY:n hallituksen varapuheenjohtajana.

Tuotantotapojen raju muutos muuttaa myös teräslajeja. Kun nykyiset teräslajit muuttuvat toisentyyppisiksi, sillä on vaikutusta niiden liittämiseen ja hitsaamiseen. Teräslaatujen ominaisuudet lähtökohtaisesti paranevat, mutta samalla uusien teräslaatujen ominaisuuksia ja käsiteltävyyttä tulee tarkastella kriittisesti, että lopputuotteiden korkea laatutaso saadaan varmistettua myös jatkossa.

Muutos tarjoaa pohjoismaisille toimijoille etumatkaa

– Nyt käynnissä oleva muutos tarjoaa aika isoa mahdollisuutta pohjoismaiselle teollisuudelle. Kun tämä muutos tapahtuu ensimmäisenä täällä ja vasta 5–10 vuoden päästä muualla maailmassa, olemme ensimmäisenä tämän tyyppisten terästen ja teknologioiden kanssa markkinoilla, Kömi painottaa.

SHY:n hallituksen puheenjohtaja Reetta Verho lisää, että etumatka mahdollistaa esim. konepajatuotannon viilaamisen uusille teräksille soveltuvaksi. Verho mainitsee myös konepajoille pakollisiksi tulevat vastuullisuusselvitykset.

– Jotkin päämiehet ovat jo vaatineet alihankkijoiltaan vastuullisuusselvitystä. Kyseessä on laaja-alainen selvitys, jossa on huomioitu asioita henkilöstöhallinnosta aina hiilijalanjälkeen saakka. Vastuullisuusajattelu menee läpi tämän koko terästuotantoprosessin, joka on uusi asia hitsaavassa teollisuudessa.

Verho lisää, että hitsaavan teollisuuden vastuullisuusprojekteja tukevia hankkeita on käynnissä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Kömin mukaan erityisesti autoteollisuuden toimijat ovat vaatineet vastuullisuusselvityksiä muita aktiivisemmin.

– Siellä halutaan tietoa eri teräslajien hiilijalanjäljestä läpi koko alihankintaketjun. Myös teräksen kierrätyksen vastuullisuus on keskeinen asia, kun auton materiaalit kiertävät takaisin raaka-aineeksi. Kun nämä asiat ovat olleet aiemmin raaka-ainetoimittajan vastuulla, nyt vastuuta pääsevät kantamaan myös konepajat. Käytännössä konepajan tuoman hiilijalanjäljen lisäys tuodaan näkyväksi osaksi lopputuotteen valmistusprosessia. Minusta tämä on hyvä asia, kun pyrimme kohti fossiilivapaata maailmaa.

Konepajojen kannattaisi Kömin mukaan olla mukana erilaisissa vastuullisuuteen tähtäävissä projekteissa, joita käynnistellään koko ajan.

– Kannattaa olla hereillä ja miettiä omaa liiketoimintaansa tulevaisuudessa. Suomessa on todella hyviä konepajoja, jotka ovat olleet ja ovat hereillä tässä muutoksessa. Itselleni tulevat ensimmäisenä mieleen Kone ja Konecranes, joilla nämä arvot ovat jo strategiassa ja ne myös näkyvät heidän toiminnassaan. Nyky-yhteiskunnassa saa kyllä tietoa, kun sitä vain osaa hakea.

Verho mainitsee, että vastuullisuuteen liittyvistä asioista on puhuttu jo paljon SHY:n tilaisuuksissa.

– Yritysten tulisi seurata globaalia ja kotimaista keskustelua tämän aiheen ympärillä. Jukkakin on kirjoittanut tästä aiheesta Hitsaustekniikka-lehteen ja käynyt puhumassa seminaareissa. Hankkeiden kautta yritysten on mahdollista saada tietoa etulinjassa. Itse hitsaustoimintaan liittyvistä toimenpiteistä, liittyen uusiin teräslaatuihin, uskon että yritysten tulee tehdä erilaisia testejä, jotta pystytään hakemaan optimaaliset hitsausparametrit uusille teräslaaduille.

Kömi lisää, että yritysten on tärkeää varmistaa, että tuotantoprosessi toimii kuten ennenkin, kun uudet teräslaadut tulevat.

– Yritysten on tehtävä kohtalaisen suuria panostuksia, että uusien teräslaatujen osalta pysytään ajan tasalla ja tuotteiden valmistettavien tuotteiden laatu säilyy korkeana.

Vihreä muutos lähtee kuluttajista

– On mahdotonta lähteä mihinkään isoon muutokseen vain muutoksen takia, koska prosessin muutokselle tulee aina jokin hinta, joka täytyy myös saada ulosmitattua markkinoilta. Isoimman muutoksen on tästä syystä tapahduttava kuluttajissa. Jos me ostetaan auto tai kone, käyttäjän tai omistajan täytyy katsoa, että haluan tehdä tämän vastuullisesti ja haluan toimia vihreästi, jolloin olen valmis maksamaan tästä tietyn euromäärän enemmän. Muuten tämä ei toimi tällä hetkellä, Kömi painottaa.

Alalle on tulossa Kömin mukaan uutta regulaatiota ja lakimuutokset varsinkin Euroopassa ajavat siihen suuntaan, että saastuttajia sakotetaan.

– Ulkopuolelle jäävät kehittyvät maat, suurimpina Kiina ja Intia, joiden toiminta on erilaista. Tilanne tulee olemaan seuraavan kymmenen vuoden aikana mielenkiintoinen, koska Eurooppa tulee muuttumaan väkisinkin, johtuen teemaan tehtävistä miljardiluokan panostuksista.

Verho näkee muutoksen eurooppalaisten yritysten kilpailuvalttina tulevaisuudessa.

– Ihmiset eivät ole välttämättä halukkaita luopumaan totutuista tavoistaan, mutta asioita ollaan kuitenkin valmiita muuttamaan luontoa vähemmän kuormittaviksi, ettei nykyistä elämäntapaa tarvitsisi muuttaa.

Mm. Meyer on Kömin mukaan valmis ostamaan hiilineutraalisti valmistettua terästä ja tekemään Wärtsilän kanssa yhteistyötä moottoriteknologian osalta, jolla tähdätään puhtaan vedyn hyötykäyttöön. Näillä toimenpiteillä risteilytoiminnan hiilipäästöt olisivat jo hyvin lähellä nollaa.

– Jotta tämä kokonaisuus saadaan tällaiseksi, meillä pitää olla käytettävissämme paljon globaalia vihreää energiaa. Tällä hetkellä vihreäksi energiaksi määritellään tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoima.

Vety tulee vahvasti seuraavien vuosien aikana

Kömin mukaan jo pelkästään Suomessa on todella paljon tutkimustoimintaa vedyn ympärillä.

– Järvenpäähän tulee Suomen ensimmäinen vetytankkausasema ja ensimmäisinä vetyautoina tieliikenteeseen tulevat rekat. Terästeollisuuden vetypelkistysprosessi tulee käyttöön arviolta 6–7 vuoden päästä, joka tarvitsee yhden ydinvoimalan verran sähköä toimiakseen.

Kömi mainitsee, että vaikka on jo ehditty suunnittelemaan ja investoimaankin paljon vetytoimialaan, tulokset eivät ole vielä näkyviä.

– Jos kahden vuoden päästä pidetään tämä sama keskustelu, silloin ollaan päästy jo paljon eteenpäin. Kuhina aiheen ympärillä on valtava ja investointipäätöksiä on tehty paljon.

Vetyteknologian suurimmaksi haasteeksi Kömi mainitsee tällä hetkellä sen kehittymättömän varastoinnin.

Hitsausalan työvoimapulaan haetaan ratkaisua mm. ulkomailta

Konepaja-alalle ei saada tarpeeksi ammattitaitoisia hitsaajia. Toisaalta ammattitaitoisesta työvoimasta on Kömin mukaan pulaa kaikilla ammattialoilla – työntekijöistä korkeakoulutettuihin saakka.

Verho mainitsee, että vaikka Uusimaa on tällä hetkellä tasapainossa, muualla Suomessa on pulaa hitsareista.

– Syynä on varmasti hitsausalan huono vetovoima. Meillä on pulaa ammattikoulun metallilinjalle hakijoista, mutta perinteiset tekniikan alan opinnotkaan eivät ole nuoria viime aikoina kiinnostaneet. On ollut nähtävissä työvoimapulaa, mutta onhan sitä toki muillakin toimialoilla.

Verho painottaa, että Suomen vientiteollisuus ja hyvinvointiyhteiskunta lepää pitkälle suomalaisen insinööriosaamisen harteilla.

– Jotta Suomessa voidaan jatkossakin työskennellä huippuinnovaatioiden parissa, se vaatii henkilöstöä. Yritykset ovat rekrytoineet osaavia tekijöitä ulkomailta, kuten myös meillä Kempillä, koska Suomesta ei enää löydy työntekijöitä.

Verho kertoo, että SHY pyrkii tekemään työtä nuorten keskuudessa, jotta alan tunnettavuutta ja vetovoimaa saataisiin parannettua. Tähän liittyen kahteen lahtelaiseen peruskouluun on suunnitteilla hitsauspäivä.

– Ajatuksena on pystyttää teltat koulun pihalle SHY:n Lahden paikallisosaston toimesta. Telttaan on tarkoitus saada paikallisten yritysten työntekijöitä demomiehiksi. Tapahtuman tarkoituksena on esitellä hitsausalaa ja tarjota nuorille mahdollisuus päästä kokeilemaan hitsausta.

Kömi lisää, että teknisen ala maine on edelleenkin aika hiilenmusta, vaikka kyseisellä mielikuvalla ei ole enää mitään tekemistä nykyaikaisen konepajamiljöön kanssa.

– Insinööripuolella osaajapula näkyy minulle niin, että teollisuus hakee tarvitsemansa osaajat jostakin. Vaikka Suomessa riittää osaajia vielä jotenkuten, on selkeästi nähtävissä, että tarvittavaa osaamista haetaan ulkomailta ihan laidasta laitaan.

www.hitsaus.net