Vientiteollisuuden vaikutus Suomen kansantalouteen on noin 47 prosenttia arvonlisäyksestä ja noin 42 prosenttia työllisistä. Verojen osalta vaikutus on noin kolmannes suhteutettuna kokonaisverokertymään. Luvut käyvät ilmi uudesta selvityksestä, jossa on tutkittu vientiteollisuuden vaikutuksia Suomen talouteen ja työllisyyteen. Vientiteollisuus lupaa jatkoa menestykselle, jos tietyt edellytykset toteutuvat.

Metsäteollisuus tarjoaa monipuolisia töitä kymmenille tuhansille suomalaisille. Jatkuvasti uudistuvalla alalla tehdään töitä uusiutuvan raaka-aineen parissa ja rakennetaan tulevaisuutta kestävälle pohjalle. Metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennin arvosta on noin viidennes. Koska kansainvälinen kilpailu on kovaa, yritysten toimintaympäristöstä ja Suomen kilpailukyvystä tulee pitää huolta.

- Julkisessa keskustelussa on hyvä muistaa, mistä hyvinvoinnin rahoitus syntyy. Tämä selvitys kertoo siitä. Eritoten vaalien lähestyessä kakun jakajia on paljon, mutta ilman vientiteollisuuden menestystä kakku jää kovin pieneksi, muistuttaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

Vientiteollisuus muodosti kokonaisuudessaan 257,6 miljardin euron vuosikohtaisen liikevaihdon Suomessa vuonna 2021 jatkuvan toiminnan ja investointien kautta. Tästä muodostui 101,5 miljardin euron arvonlisäys Suomen bruttokansantuotteeseen (47 prosenttia). Vuonna 2021 vientiteollisuus työllisti noin 1 151 800 työntekijää (42 prosenttia) ja johti noin 35,4 miljardin euron verokertymään.

Luvut käyvät ilmi KPMG:n laatimasta selvityksestä, jossa on tutkittu vientiteollisuuden vaikutuksia Suomen talouteen ja työllisyyteen. Vientiteollisuuden vaikutukset on arvioitu jatkuvan toiminnan ja investointien näkökulmasta. Selvitys perustuu tuoreimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin vuodelta 2021 ja panos–tuotosmalliin pohjautuvaan laskentaan.

Vientiteollisuus luo kestävää kasvua

Suomalainen teollisuus tavoittelee aktiivisesti hiilineutraaliutta ja tekee vihreästä siirtymästä hyvää liiketoimintaa.​ Yritykset pyrkivät kohti hiilineutraaliutta sekä pienentämällä hiilijalanjälkeä että kasvattamalla hiilikädenjälkeä. ​Suomalaisten toimialaliittojen vuonna 2019 laatimat vähähiilitiekartat ovat olleet kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke.

- Suomalaisen teollisuuden valttikortti on suuri myönteinen kädenjälki ja pieni jalanjälki. Vihreä siirtymä tarjoaa lupaavaa vientipotentiaalia kymmenien miljardien arvosta, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola alleviivaa.

Vientiteollisuuden menestymisen takaaminen tulevaisuudessa edellyttää ennen kaikkea kolmea asiaa.

1. Tarvitsemme paljon uusia osaajia. Korkea osaamisen taso ja riittävä osaajien määrä ovat avainasemassa, kun hyvinvointimme rahoittamisen edellyttämä kasvu luodaan.

2. Meillä on oltava rohkeutta olla kekseliäimpiä. TKI-rahoitusta tulee lisätä pitkäjänteisesti sekä maailmanluokan julkiseen tutkimukseen että yritysvetoiseen, markkinalähtöiseen innovaatiotoimintaan.

3. Kolmas menestyksen avain on kilpailukyvyn turvaaminen. Tarvitaan johdonmukaista, tavoitteellista ja markkinalähtöistä pitkän aikavälin teollisuuspolitiikkaa.

- Päämääränä tulee olla investointeja houkuttelevan, kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentaminen. Suomessa ei tule kasvattaa teollisuuden kustannuksia omissa käsissä olevilla poliittisilla päätöksillä eikä EU-sääntelyn kautta. Lisäksi Suomen luvitusprosessi kaipaa perustavanlaatuista uudistamista, ja päästöttömän sähkön hinta ja saatavuus ovat tärkeitä investointien houkuttelevuuden kannalta, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

- Jos vientiteollisuuden toimintaympäristö on maassamme suotuisa, toimialamme luovat Suomeen kestävää kasvua, arvonlisää, vienti- ja verotuloja sekä työpaikkoja myös tulevaisuudessa. Tämä tehdään valmistamalla ilmastomyönteisiä ja haluttuja tuotteita maailmalle, yhä pienemmin päästöin, toimitusjohtajat vakuuttavat.