Women in Mining Suomi ry on vuonna 2018 perustettu verkostoitumiskanava kaikille kaivos- ja kaivannaisaloilla toimiville naisille työtehtävistä ja koulutustaustasta riippumatta. Yhdistys on kansainväliseen Women in Mining -verkostoon kuuluva, Suomessa toimiva, itsenäinen kansallinen yhdistys. Yhdistyksen virallinen nimi on Women in Mining Suomi ja sen kotipaikka on Oulu.

Women in Mining Finland ry:n puheenjohtaja Hanna Junttila kertoo, että idea Women in Mining -toiminnan järjestämisestä Suomessa heräsi keväällä 2018, ja toiminnalle havaittiin välittömästi olevan kysyntää ja kiinnostusta.

- Olimme muutaman kaivosalalla toimivan henkilön kanssa Vuorimiesyhdistyksen laivaseminaarissa, jossa ei ollut yhtään naispuhujaa. Aloimme pohtia, kuinka alalle saataisiin lisää naisia, ettei aina tarvitsi olla se ainoa nainen porukassa. Yksi perustajäsenistämme kertoi kansainvälisestä Women in Mining organisaatiosta, ja siitä se ajatus sitten lähti, Junttila kertoo.

- Women in Mining Finland ry haluaa lisää naisia kaivosalalle, sekä edesauttaa naisia etenemään ja löytämään paikkansa alalla. Paitsi naisverkosto, WiM Suomi pyrkii olemaan myös omaa alaansa kohti tasa-arvoa, monimuotoisuutta, tehokkuutta ja kannattavuutta vievä yhdistys. Toiminnan tavoitteina ovat myös naisten osaamisen ja koulutustason arvostuksen lisääminen kaivos- ja kaivannaistoiminnan piirissä, Junttila määrittelee yhdistyksen toimintaa.

Kaivosteollisuus edelläkävijä automaation ja uuden teknologian hyödyntämisessä

Kaivoslaitteita ja prosessilaitteita valmistava teollisuus on Suomessa maailman huippua sekä teknologisesti että tuotantomäärältään. WiM Suomi ry:n viestintävastaava Topi Vaarala korostaa, että kaivostyön tekeminen on yhä siistimpää sisätyötä.

- Automatiikan määrä esimerkiksi kaivosten rikastamoilla on kehittynyt huimasti parissa vuosikymmenessä. Kaivoskoneita ohjataan osittain turvallisesti etänä ja osaamisvaatimukset ovat nykyään yhä enemmän tietoteknisiä ja teknologian käyttöön painottuvia. Suomalaisilla kaivoksilla käytetään paljon suomalaista ja pohjoismaista teknologiaa, mitä moni ei välttämättä tiedä.

WiM Suomi ry:n viestintävastaava Topi Vaarala

Naisia työskentelee organisaatioiden kaikilla tasoilla, kaikissa tehtävissä

Topi Vaarala kertoo, että Tilastokeskuksen tuoreimman datan vuodelta 2018 mukaan kyseisenä vuonna kaivosalalla työskenteli Suomessa vajaa 6200 henkilöä, joista vajaa 800 eli noin 13 % oli naisia.

- Kehitystä naisten osuudessa vuosien 2008-2018 aikana on tapahtunut vain niukasti, sillä vuonna 2008 naisten osuus työvoimasta oli hieman yli 12 %. Naisten määrä alalla on kuitenkin noussut verrattuna vuoteen 2008.

Junttila kertoo, että vuonna 2018 suurin osa suomalaisen kaivosalan työllistämistä naisista työskenteli toimihenkilönä.

- Lähes yhtä suuri määrä työskenteli työntekijätasolla. Kansainvälisien raporttien ja yritysten vastuullisuusraporttien perusteella naisten osuus on usein merkittävin muun muassa kaivosyritysten hallintoon liittyvissä tehtävissä, kuten HR- ja taloustoiminnoissa, Vaarala kertoo.

Junttilan mukaan Tilastokeskuksen datasta puuttuu esimerkiksi Catering ja puhtaanapitopalvelut sekä muita, mahdollisesti ulkoistettuja toimintoja, jotka ovat perinteisesti enemmän nais- kuin miesvaltaisia.

Kaivosalalla tarvitaan osaajia

Junttilan mukaan joka tasolla on pulaa kaivosalan osaajista.

- Joillekin aloille ja tehtäviin on todella vaikeaa löytää ammattilaisia, koska missään ei kouluteta osaajia.

Junttilan mielestä kaivosalan suurin ongelma on imagohaitta.

- Alaa pidetään vanhanaikaisena eikä nuorilla ole välttämättä tietoa siitä, millaisissa tehtävissä kaivoksilla tai malminetsintäprojekteissa toimitaan. Mielikuvat alasta ovat jostakin viime vuosituhannelta, vaikka hakku ja kypärä on vaihtuneet joystickiin ja screeniin aikaa sitten.

- Alalla toimivien yritysten pitäisi mielestäni pyrkiä kaikin käytettävissä olevin keinoin edistämään sitä, että tietoisuus alasta lisääntyisi, ja ihmiset ymmärtäisivät mitä kaivoksessa tehdään.

Suomessa toimiva kaivosteollisuus kantaa vastuuta ympäristöstä ja henkilöstä

Kaivosteollisuuden ympäristöteknologia ja -osaaminen ovat kehittyneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana.

Junttila sanoo, että Suomessa suurin osa toimivista kaivoksista kantaa oman kortensa kekoon esimerkillisellä tavalla.

- Lähes kaikilla Suomessa toimivilla kaivoksilla toimintamallit ovat vallitsevia lupaehtoja ja lakeja tiukempia, mitä tulee ympäristönsuojeluun. Hankkeita edistetään, ja samalla pyritään suojelemaan ympäröivää luontoa esimerkiksi tekemällä kotkille tekopesiä ja sammakoille kutulampia. Harvinaisia kukkasia siirtoistutetaan uusille kasvupaikoille pois kaivoksen tieltä ja kaivosyhtiöt ennallistavat luontoarvoiltaan arvokkaita kosteikkoja ja puroja.

- Turvallisen ja vastuullisen yrityksen tärkein voimavara on hyvin työnsä osaavat tekijät, jotka ottavat joka päivä huomioon myös nämä asiat, Hanna Junttila määrittelee.