Keskustelu tekoälystä pyörii tuottavuuden ja tehostamisen ympärillä. Kysytään, kuinka monta tuntia säästyy, kuinka monta tehtävää voidaan automatisoida ja kuinka paljon pienemmällä henkilöstöllä voidaan saada aikaan enemmän?

Samalla vähemmälle huomiolle on jäänyt kysymys, mitä tällä vapautuvalla ajalla on tarkoitus tehdä.

Monissa organisaatioissa tekoälyyn liittyvä keskustelu on viime aikoina kytkeytynyt valitettavasti henkilöstövähennyksiin. Kun tekoälyn odotetaan tehostavan ja korvaavan osan työtehtävistä, syntyy väistämättä vastakkainasettelua ihmisen ja teknologian välille, mikä on ymmärrettävää.

– Jos ihmisille syntyy kokemus, että tekoälyn ensisijainen tehtävä on tehdä heidän osaamisestaan tarpeetonta, on täysin luonnollista, että muutos herättää epävarmuutta, pelkoa ja vastarintaa, sanoo Kuullas Finland Oy:n perustaja Irina Krohn.

"Puhutaan liian kapeasti"

Suomalaisen IT-konsultointiyritys Nitorin liiketoimintakehityksen johtava asiantuntija Juha Falckin mukaan erilaiset automaatiot ja teknologian kehitys ymmärretään Suomessa nimenomaan kustannustehokkuuden näkökulmasta.

– Tekoälystä puhutaan mielestäni liian kapeasti vain tehokkuuden parantajana. Tekoäly läpileikkaa kaikkia organisaation funktioita, ja se pitäisi nähdä enemmän kuin pelkkänä työkaluna – tekoälyn hyödyntäminen on ennen kaikkea muutosjohtamista, Falck sanoo.

– Tärkein kysymys AI-aikakautena ei ole paljonko tehostamme, vaan miten käytämme vapautuvan ajan hyödyksi, ja tässä inhimillisyys on keskiössä.

– Mitkä ovat sellaisia asioita missä haluamme ihmisen olevan vastuussa ja tuottavan suurempaa lisäarvoa? Meillä kaikilla on kiire implementoida AI:ta, mutta pysähdytäänkö miettimään, että mitä tehostamisen kautta tulevalla ajalla tehdään.

Krohnin mukaan liian harvoin kysytään, missä asioissa ihmisen työ tuottaa jatkossakin suurinta arvoa. Mitkä tehtävät kannattaa automatisoida ja missä taas ihmisen läsnäolo, luovuus, harkintakyky, empatia tai kyky rakentaa luottamusta ovat korvaamattomia.

Arvonluonti pääasiaksi

AI-kehityksen vauhdista jäämisen pelossa sorrutaan herkästi lyhytnäköisiin ja kapeakatseisiin päätöksiin ja panostuksiin.

– Tekoälyn todellinen arvo ei synny siitä, kuinka paljon ihmistyötä voidaan poistaa, vaan siitä, kuinka paljon enemmän arvoa ihmiset voivat luoda silloin, kun rutiineja on vähemmän, Krohn korostaa.

Jos tekoälyllä saavutettu tehokkuus päätyy ainoastaan henkilöstökulujen leikkaamiseen, organisaatio saattaa voittaa lyhyellä aikavälillä, mutta hävitä pitkällä. Todellinen kysymys on, miten vapautunut kapasiteetti käytetään.

– Tekoälymurroksessa ei lopulta ratkaista vain sitä, millaista teknologiaa yritykset ottavat käyttöön. Ratkaistavana on myös se, millaista työelämää on viisasta rakentaa. Jos keskitymme ainoastaan tehokkuuteen, vaarana on, että unohdamme kysyä, mikä tekee työstä ihmiselle merkityksellistä ja missä ihmisten läsnäolo tuo mittaamattoman arvokkaan lisäarvon ja kilpailuvaltin kyseiselle liiketoiminnalle. Juuri tähän kysymykseen organisaatioiden pitäisi nyt etsiä vastauksia, Krohn tiivistää.

Teksti- ja kuvalähde Kuullas Finland Oy