Pk-yritykset ovat alueellisen elinvoiman kulmakivi, ja niiden merkitys korostuu erityisesti kunnallisessa päätöksenteossa ja kehittämistyössä. Savon Yrittäjien kesällä valmistunut selvitys, jossa tarkasteltiin 19 pohjoissavolaisen kunnan ja pk-yritysten välistä yhteistyötä, osoittaa selvästi, että vahva kumppanuus kuntien ja yritysten välillä voi muodostaa koko alueen kilpailukyvyn perustan.

Yrittäjyys ei ole vain paikallinen ilmiö – se on koko Suomen taloudellinen selkäranka. Selvityksessä esiin nousseet havainnot ja suositukset ovat ajankohtaisia ja sovellettavissa laajasti eri puolilla maata. Kunnat, jotka tunnistavat pk-yritysten potentiaalin ja rakentavat yhteistyötä pitkäjänteisesti, voivat luoda kestävää kasvua ja työllisyyttä omalle alueelleen.

– Kuntien elinvoima ei synny investointiavustuksilla tai valtionavustuksilla, se rakentuu monipuolisen pk-yrityskentän varaan, toteaa Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren.

Pk-yritykset tuottavat Savossa 1,4 miljardin ostovoiman – yli 40 % kuntien verotuloista

Kuntien ja yritysten yhteistyö Pohjois-Savon menestyksen moottorina -hankkeessa tehtiin yrityskyselyiden lisäksi tutkimus, jossa selvitettiin pk-yritysten aluetaloudellisia vaikutuksia. Professori Vesa Routamaan laatiman tutkimuksen mukaan Pohjois-Savon 16 500 pk-yritystä työllistää lähes 53 500 ihmistä. Tämä merkitsee vuosittain noin 1,4 miljardin euron ostovoimaa ja yli 140 miljoonan euron kunnallisverotuottoa. Pk-yritysten osuus kuntien tulo- ja kiinteistöveroista on keskimäärin 43 prosenttia ja useissa kunnissa vieläkin suurempi.

– Pk-yrittäjyys ei ole vain paikallinen ilmiö, se on kansallinen selkäranka, jolla pidetään Suomi pystyssä. Kun investointipäätökset tehdään, olisi hyvä muistaa, kuka todella maksaa kuntien laskut, Routamaa muistuttaa.

– Pk-yritykset ovat mukana arjen ratkaisuissa, ne rakentavat, siivoavat, huoltavat ja työllistävät. Siksi on tärkeää, että kunnat ottavat ne vakavasti myös strategisina kumppaneina, totesi selvitystyöstä vastannut asiakkuuspäällikkö Mia Simpanen Savon Yrittäjistä.

Esille tulleita kehityssuosituksia kunnille ja kehittäjille:

1. Pk-yritysten merkityksen tunnistaminen Sisällytä pk-yritysten rooli verotulojen ja työllisyyden lähteenä kunnan strategiaan ja budjetointiin.
2. Yritysmyönteinen kaavoitus ja hankinnat Suunnittele kaavoitus elinkeinoelämän tarpeisiin ja pilko hankinnat pk-yrityksille sopiviksi.
3. Yrittäjyyskasvatus ja työelämäyhteydet Vahvista yhteistyötä koulujen, oppilaitosten ja yritysten välillä yrittäjyyden edistämiseksi.
4. Omistajanvaihdosten tuki Tarjoa neuvontaa ja räätälöityä tukea yritysten omistajanvaihdoksiin ja jatkuvuuden turvaamiseen.
5. Uusyritystoiminta osaksi työllisyysstrategiaa Panosta uusien yritysten syntyyn – ennaltaehkäise työttömyyttä tukemalla yrittäjyyttä.
6. Pk-yritysten rooli elinkeinorakenteen uudistamisessa Tue pk-yritysten syntyä erityisesti alueilla, joilla suuryrityksiä ei ole.
7. Nuorten houkuttelu ja pitäminen kunnassa Kehitä asumisen, koulutuksen ja työn mahdollisuuksia nuorille.
8. Yrittäjyyttä tukeva työllisyysmalli Linkitä työllisyyspalvelut yrityspalveluihin ja tue siirtymistä yrittäjyyteen tai osa-aikatyöhön.
9. Yrittäjyyden imagon vahvistaminen Nosta esiin paikallisia yrittäjätarinoita ja luo positiivinen yrittäjyysilmapiiri.
10. Pk-sektorin painottaminen aluekehityksessä Suuntaa päätöksenteko pk-yrityslähtöiseksi ja tue niiden kasvua, verkostoitumista ja pysyvyyttä.

Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan Pohjois-Savossa ja todentaa pk-yritysten suorat ja välilliset taloudelliset vaikutukset sekä niiden kerrannaisvaikutukset yksittäisille kunnille ja koko maakunnalle.

Kuntien ja yritysten yhteistyö Pohjois-Savon menestyksen moottorina -selvityshankkeen rahoitti Pohjois-Savon liiton kehittämisrahasto Savon Yrittäjien omarahoitusosuuden lisäksi.

Lähde: Pohjois-Savon liitto