Tuoreen VTT:n selvityksen mukaan olemassa olevan rakennuskannan kehittäminen on merkittävä keino vähentää ilmastopäästöjä ja edistää kestävää kehitystä. Rakennusten kunnossa ja käytössä pitäminen tukee energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteita, ja siksi tilaratkaisuja tulisi ensisijaisesti etsiä nykyisestä rakennuskannasta uuden rakentamisen tai purkamisen sijaan.

Selvitys keskittyy erityisesti vuosina 1970–1990 rakennettuihin rakennuksiin, jotka muodostavat 45 % koko rakennuskannasta (180 miljoonaa m² vuoden 2024 lopussa). Näiden rakennusten suuri määrä ja korjaustarpeen ajankohtaisuus tekevät kehittämisvaihtoehtojen arvioinnista erityisen tärkeää.

Usein kysytään, kannattaako vanha rakennus korjata vai rakentaa uusi. Selvityksen mukaan peruskorjaus, käyttötarkoituksen muutos tai lisärakentaminen kuluttavat vähemmän luonnonvaroja ja aiheuttavat pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin purkaminen ja uudisrakentaminen. Vaikka uusi rakennus olisi energiatehokas, sen rakentamisen aiheuttaman hiilipiikin kompensointi voi kestää vuosikymmeniä – jopa pidempään kuin rakennuksen elinkaari.

Korjausrakentamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevia, hiili-intensiivisiä rakennusosia kuten betonia, mikä pienentää materiaalinkulutusta ja hiilijalanjälkeä merkittävästi verrattuna uudisrakentamiseen.

Käytännön esimerkkejä ja vaikutuksia

Selvityksessä tarkastellaan seitsemää kehittämishanketta, jotka ovat ajankohtaisia erityisesti kasvukeskuksissa. Näissä kaupungeissa rakennetaan uutta ja puretaan vanhaa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi tai vastaamaan nykyvaatimuksia. Mukana on myös kohde, jossa purkaminen liittyy väestökehityksen aiheuttamaan asuntotarpeen vähenemiseen.

Kasvavilla kaupunkiseuduilla korjaaminen ja laajentaminen ovat vähähiilisempiä tapoja vastata asuntokysyntään. Esimerkiksi lisäkerrosten rakentaminen peruskorjauksen yhteydessä aiheuttaa vain 35 % uudisrakennuksen päästöistä, ja käyttötarkoituksen muutos toimistorakennuksesta asuinkäyttöön vain 25 %.

Viimeisen vuosikymmenen aikana korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on ollut noin 40 %. Peruskorjausten materiaalimenekki on vain 15 % ja päästöt 30 % uudisrakentamisen vastaavista. Jos korjausrakentamisen osuutta saataisiin kasvatettua, voitaisiin materiaalimenekkiä vähentää 25 % ja päästöjä 20 %.

Lähde: Ympäristöministeriö