Patenttitoimisto Kespat Oy on äskettäin saanut uusia asiamiesauktorisointeja. Tuomo Kuivala (FM) on suorittanut viimeisenkin osion eurooppapatenttiasiamiestutkinnon (EQE) kokeesta ja hänestä on tullut Kespat Oy:n kolmas eurooppapatenttiasiamies. Tuomo Kuivala on ollut Kespat Oy:n palveluksessa patenttiasiamiehenä sekä tavaramerkki- ja malliasiamiehenä jo vuodesta 2000.

– Meitä on nyt kolme EP-asiamiestä, Tuomo Kuivalan ohella Anssi Kurkinen ja minä, toteaa toimitusjohtaja Kimmo Helke.

Suuri ponnistus

Patenttitoimisto Kespat Oy tarjoaa teollisoikeudellisia palveluita, joilla yritykset saavat suojaa kehittämilleen ratkaisuille. Keksinnöille haetaan suojaa patentilla tai hyödyllisyysmallilla, tuotteiden ulkonäölle mallirekisteröinneillä ja tuotteen tai palvelun tunnuksille tavaramerkkirekisteröinneillä.

Auktorisoinnit ovat oleellisia patenttitoimiston uskottavuuden kannalta. Patenttitoimistoille auktorisointikokeisiin valmentavan koulutuksen suunnittelu, järjestely ja toteutus on suuri ponnistus, joka suoritetaan päätyön ohella. Auktorisointeihin vaaditaan laajaa osaamista: lainsäädäntöä, teknistä ymmärrystä ja käytännön osaamista.

Onnistuneita suorituksia

Asiamieskokeet ovat hyvin vaativia ja työläitä läpäistä. Lähes 40-vuotiaalla Kespat Oy:lläkin otti aikansa, ennen kuin auktorisointien vuorelle ryhdyttiin toden teolla kiipeämään.

– Muutama vuosi sitten ryhdyimme panostamaan koulutuksiin, osallistuin niihin itsekin nuorempia innostaakseni. Lopulta pääsimme niskan päälle kokeiden suorittamisessa, urheilutermein sanottua "apina tippui selästä". Tunnemme nyt auktorisointikokeiden logiikan ja tiedämme miten toimia, kuvailee Kimmo Helke.

– Eurooppapatenttiasiamieskoe on mammuttimainen ja kestää vuosia suorittaa. Nuorin kollega Jarkko Karjalainen suoritti pahimman eli D-osion ensimmäisellä yrittämällä, häneltä puuttuu EQE-tutkinnosta enää C-osio.

– Myös Suomen patenttiasiamieskoe on vaikea. Suurin osa kokelaista ei pääse oikopäätä läpi, vaan suoritus vie vuosia. Kespat Oy:n FT Janne Laulainen läpäisi yhtenä harvoista osallistujista suomalaisen patenttiasiamiestutkinnon ensimmäisellä yrittämällä viime syksynä, Helke kertoo.

Pitkäaikainen kokemus ja koulutus tulevat asiakkaiden eduksi

Kespat Oy:llä on lähes 40 vuoden kokemus patenttialasta. Tavaramerkit ja mallit tulivat nekin vahvasti tarjontaan 1990-luvulla.

– Pidämme suoritettuja koulutuksia erittäin tärkeinä. Yhdessä vankan kokemuksen kanssa ne antavat vankan pohjan asiakkaiden palvelulle teollisoikeudellisissa kysymyksissä, Kimmo Helke painottaa.

– Myös osaavat assistentit ovat erittäin tärkeä osa patenttitoimiston päivittäisestä työskentelyä ja asiakaspalvelua.

Tavaramerkkisuoja kannattaa hoitaa kuntoon

Patenttitoimisto Kespat Oy palvelee yritysasiakkaita pienistä suuriin. Anssi Kurkinen korostaa, että vientimarkkinoilla toimivalla yrityksellä on syytä olla tavaramerkkisuoja kunnossa.

– Tavaramerkki on ensimmäinen asia, joka pitää olla, jos lähdetään Suomen rajojen ulkopuolelle. Sen puuttuminen on erittäin riskialtista. Nimiriidat ovat kalliita, niihin voi upota kymmeniä tuhansia euroja. Siihen nähden tavaramerkki on edullinen, kustannus on parin tonnin luokkaa kaikkine tutkimuksineen. Rekisteröity tavaramerkki on voimassa 10 vuotta kerrallaan.

– Kotimaista yritystä voi hämätä toiminimen ja vakiintuneen tavaramerkin käsitteiden vahvuus Suomessa, mutta niillä ei ole mitään merkitystä maamme rajojen ulkopuolella, Kurkinen huomauttaa.

Eurooppalainen mallisuoja on edullinen ja hyväksi todettu vaihtoehto. Eurooppalainen mallirekisteröinti on voimassa viisi vuotta, ja se voidaan uudistaa neljästi viiden vuoden välein, ts. mallioikeussuojan maksimipituus on 25 vuotta.

Hakemusprosessi on hyödyllinen

Tuomo Kuivala muistuttaa, että jo pelkästään hakemusprosessien vireilläolo voi antaa suojaa.

– Hakemuksilla saadaan tavallaan rauhoitusaikaa. Yleensä patenttia kunnioitetaan hyvin, ja jos patenttia on haettu, joudutaan harvoin riitelemään.

Kuivala kertoo esimerkin, jossa Kespat Oy:n asiakasyritys ei loppujen lopuksi saanut patenttia, mutta vireillä ollut patenttihakemus yhdistettynä samalla jatkuneeseen kehittämistyöhön suojasi onnistuneesti innovaatioita vuosien ajan.

– Vaikka patenttisuojaa ei lopulta tullut, hakemusprosessi antoi mahdollisuuden kehittää tuotantotekniikkaa monta vuotta, jolloin yritys ehti saavuttaa kustannuskilpailuetua. Uuden, pienen yrityksen on vaikea saada tuotantoaan heti yhtä tehokkaaksi kuin suurilla yrityksillä, mutta patenttihakemuksella tai hyödyllisyysmallilla saadaan tilanne rauhoitettua ja pystytään kehittämään tuotetta ja tuotantoa eteenpäin.

– Onkin virheellinen lähtökohta hakea patenttia vain, jos se tullaan saamaan. Pelkkä prosessi on hyödyllinen ja se muotoutuu edetessään. Ei kannata ajatella mustavalkoisesti, että patentti joko on tai ei ole, vaan siinä välissä on harmaa alue, joka voi sisältää eriasteista suojaa.

Kespat Oy:llä on erinomainen tietämys europatenttiasioista, mutta myös USA:n, Kiinan, Japanin, Intian ja Etelä-Korean patenttijärjestelmistä ja patenttihakemusten ajamisesta näissä maissa.

– Erityisesti USA on käynyt patenttiasioissa hankalaksi, mutta meillä on paljon kokemusta siitä, kuinka prosessit siellä tulee hoitaa.

Yritysyhteistyön riskienhallintaa

Yritykset tekevät nykyään paljon yhteistyötä keskenään. Kimmo Helke suosittelee yrityksille omien oikeuksien turvaamista, jotta joint venture -yhteistyöhankkeen päätyttyä työn tulokset eivät kaikkoaisi kumppaneiden hyödynnettäviksi.

– Ennen yhteistyön käynnistymistä olisi hyvä olla IPR-asiat kunnossa.

Kimmo Helke muistuttaa, että teollisuusoikeudet (patentti, hyödyllisyysmalli, tavaramerkki ja mallisuoja) ovat Euroopassa ainoita sallittuja kilpailunrajoituksia markkinoilla. Muut vapaan kilpailun rajoittamistavat ovat laittomia.

– Patenttijärjestelmän tarkoitus on edistää kehitystä ja saada kehittämistyön hedelmät kehittäjälle itselleen. Tavaramerkin idea on erottaa omat tuotteet ja palvelut muiden vastaavista tuotteista ja palveluista.

Teollisoikeudelliset palvelut savolaisyrityksille

Kimmo Helke perusti Patenttitoimisto Kespat Oy:n Jyväskylässä vuonna 1984. Yrityksellä on toimipiste myös Kuopiossa, sillä savolaisyrityksillä on paljon suojaamisen arvoista kekseliäisyyttä.

– Ala on muuttunut yrityksen perustamisen ajoista, mutta Kespat on aina ollut suomalaisen yrittäjyyden ja innovaatioiden asialla. Pääasiassa asiakkaamme ovat kotimaisia yrityksiä. Meitä voi luonnehtia pieneksi toimistoksi, mutta liikevaihtomme on 1,8 miljoonaa euroa ja meillä työskentelee yhdeksän henkilöä, Helke kertoo.

– Vaimoni Pirjo Helke oli mukana Kespat Oy:n toiminnassa alusta lähtien, hän jäi eläkkeelle tämän vuoden alussa. Asiamiesten rekisteröinti on edistynyt siinä määrin mukavasti, että minä voin turvallisin mielin jatkaa asiantuntijan roolissa luopuessani toimitusjohtajan pestistä

www.kespat.fi

010 229 2850

[email protected]

Microkatu 1 (Novapolis), Kuopio

Vasarakatu 1, Jyväskylä

Artikkeli on julkaistu Savon Yritysmaailma -lehden numerossa 3/2021.