Pyydä tarjous

Pohjois-Karjalan alueen yrittäjät vastasivat: Kuntien skarpattava työllisyyspalveluissa

Johtaja Harri Jaskari. Kuva: Johanna Kinnari
Johtaja Harri Jaskari. Kuva: Johanna Kinnari
14.06.2022 | Yrityselämässä tapahtuu

Pohjoiskarjalaiset yrittäjät kehottavat kuntia ryhdistäytymään työllisyyspalveluissa. Alueen yrittäjistä 65 prosenttia sanoi, että kunnat kykenevät hoitamaan työllisyyspalveluita vähintäänkin kohtuullisesti, 26 % huonosti ja 9 prosenttia erittäin huonosti, osoittaa Suomen Yrittäjien Kuntabarometri.

Työllisyyspalvelut siirtyvät TE-toimistoista kunnille vuonna 2024. Yrittäjien odotukset kuntien työllisyydenhoitoon eivät ole vielä järin korkealla. Yrittäjistä puolet (51 prosenttia) vastasi silti, että kunta on riittävän iso hoitaakseen työllisyyspalveluita.

– Nyt on aidosti mietittävä, mitä on tehtävä uudella tavalla. Esimerkiksi yksityisten työvoimapalvelujen roolin kasvattaminen julkisen palvelun rinnalla olisi varmasti järkevää. Otetaan yksityisen sektorin osaaminen käyttöön työllisyyspalveluissa. Vain 18 prosenttia yrittäjistä oli sitä mieltä, että kunta tekee riittävästi yhteistyötä yksityisen kanssa, johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Sen sijaan yrityspalveluita ja elinkeinopolitiikan asemaa pidettiin yrittäjien vastauksissa kunnissa suhteellisen hyvinä. Tämä on tärkeä viesti siitä, että kunnissa ymmärretään yrittäjyyttä, sanoo toimitusjohtaja Merja Blomberg Pohjois-Karjalan Yrittäjistä.

Työllisyyspalvelut eivät olleet kuntien vastuulla tähän mennessä kuin kokeilualueilla. Jotkut kunnat ovat jo kokeilleet uutta roolia kuntien työllisyyskokeilujen avulla. Yhteensä valtakunnallisesti kuntakokeiluissa on ollut 25 aluetta, joihin kuuluu 118 kuntaa.

– Kokeiluissa suuria ongelmia ovat olleet kuntien ja valtion työkulttuurien yhteensovittaminen ja tietojärjestelmähaasteet. Työttömiä on vaikea auttaa, mikäli ei ole kuvaa siitä, millaisen reitin kautta työttömäksi on päädytty, toteaa Jaskari.

Kunnan tulee keskittyä soten poistuttua elinvoimaan

Uusista kunnista käytetään nimitystä elinvoimakunta. Peräti 77 prosenttia yrittäjistä vastasi, että kunnan on keskityttävä yleiseen elinvoimaan soten poistuttua, 40 yrityspalveluihin, 38 prosenttia vastasi lakisääteisiin tehtäviin ja 28 työllisyyspalveluihin.

– Tässä on paljon mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa kunnissa yksissä käsissä ovat elinkeinopolitiikka, yritystoiminnan paikallinen kehittäminen, osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla ja työvoimapolitiikka. Pitkäaikaistyöttömien kannalta vaikeuksia voi tuoda se, että sosiaalipalvelut ovat vastaisuudessa hyvinvointialueilla. Ihmisen ei pidä pudota hallinnon häkkyröiden väliin, Blomberg lisää.

– Työllisyyttä ei laiteta kestävälle pohjalle vain siirtelemällä julkisen hallinnon rakenteita. Tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia, kuten paikallisen sopimisen lisäämisestä.

– Uudistetaan sosiaaliturvaa niin, että se kannustaa ottamaan vastaan työtä. Lyhennetään ja porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva ja otetaan käyttöön yleinen ansioturva, sanoo hallituksen puheenjohtaja Tuomo Turunen Pohjois-Karjalan Yrittäjistä.

Tutustu kuntakohtaisiin tuloksiin!

Lähes 10 000 yrittäjien vastauksien alueelliset ja kuntakohtaiset tulokset on julkistettu 18.5. Kunnallisjohdon seminaarissa Vaasassa. Voit tutustua alueellisiin ja kuntakohtaisiin tuloksiin yrittajat.fi/kuntabarometri2022. Suomen Yrittäjien aluejärjestöt julkistavat tuloksia tarkemmin myös omilla tiedotteillaan ja tiedotustilaisuuksillaan. Suomen Yrittäjät jakaa tulokset Twitterissä aihetunnisteella #kuntabaro #kujo2022.

Lähde: Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry

Muita uutisia