– Raahen Satamaa on viime vuosina kehitetty projektikuljetusten tarpeisiin. Pyrimme olemaan alueen johtava projektilastisatama, toteaa Raahen Satama Oy:n toimitusjohtaja Pauli Sarpola.

Mittavia investointeja

Raahen Satama Oy ja satamaoperaattori Hooli Stevedoring Oy ovat investoineet satamaan ja kalustoon merkittävästi. Puitteet ovat erinomaisessa kunnossa ja satama on täydessä valmiudessa kuljettamaan tavaroita meneillään oleviin suurhankkeisiin, kuten tuulivoimaloihin ja Fennovoiman ydinvoimalaan, sekä muihin tulevaisuuden kuljetustarpeisiin.

Kantavaa varastokenttää on tällä hetkellä 22 hehtaaria, ja vuoden kuluttua 30 ha, sillä suunnitelmat uudesta 8 hehtaarin alueesta alkavat olla valmiina.

– Rakenteita kehitetään jatkossakin joka vuosi. Pystymme toimimaan korkealla laadulla asiakkaidemme eduksi, Sarpola kiteyttää.

– Operaattori Hooli Stevedoring Oy on investoinut omaan kalustoonsa, jotta tavarat saadaan nopeasti liikkeelle. Satamaoperaattori huolehtii sataman sisäisistä siirroista, joten tiekuljetuksia hoitavat yritykset voivat keskittyä ajamaan lastit satamasta määränpäähän, esimerkiksi tuulivoimalatyömaalle.

Keskeinen Perämeren satama

Raahen Satama on yksi Suomen vilkkaimmista satamista – kiitos ympärivuotisten ja säännöllisten yhteyksien, erinomaisten raideliikenne- ja maantieyhteyksien sekä sertifioidun ja asiakaslähtöisen palvelun. Sataman kautta kulkevista tavaralajeista suurin osuus on teollisuuden raaka-aineilla, mutta satamassa käsitellään myös mm. kontteja ja sahatavaraa.

– Projektikuljetusten ohella yleissatamatoimintamme on hyvin vahvaa. Sataman naapurissa on SSAB:n terästehdas, jonka tuotteet lähtevät satamasta maailmalle. SSAB:n kanssa haluamme jatkossakin kehittää yhdessä toimintaamme ja tarjota huippupalvelut terästeollisuuden tarpeisiin.

– Vienti- ja tuontiteollisuuden kannalta Raahen sataman logistinen sijainti on erinomainen: valtatie 8 kulkee vieressä, ja satamaan tulee myös rautatie. Yhteydet rautateitse Venäjän suuntaan ovat hyvät, Sarpola huomauttaa.

Raahen sataman vientikuljetuksista suurin osa menee Eurooppaan. Suorat laivaukset suuntautuvat pääasiassa Itämeren alueelle, Länsi-Eurooppaan ja Isoon-Britanniaan sekä etelämmäs Espanjaan ja Italiaan. Raahesta lähteneet tuotteet jatkavat konttiliikenteessä matkaansa Kauko-Itään sekä muualle Aasiaan ja Amerikkaan.

Tasokasta asiakaspalvelua

Raahen Satama Oy:ssä työskentelee tällä hetkellä neljä henkilöä, kokeneita ammattilaisia kaikki.

– Eri työtehtävien osaaminen on jakautunut useille henkilöille, mikä tuo toimintavarmuutta. Aluspalvelut ja kunnossapidon työt on järjestetty alihankintana. Urakoitsijat ovat luotettavia, pitkäaikaisia kumppaneita, jotka tuntevat alueen ja olosuhteet, Pauli Sarpola toteaa.

– Sataman ja operaattorin työntekijät palvelevat asiakkaita positiivisella asenteella. Toimimme ennakoivasti, oikeudenmukaisesti ja ripeästi. Operaattorin kanssa sovitamme intressejä tarpeen mukaan yhteen päällekkäisten toimintojen välttämiseksi.

– Riskienhallinta on kiinteä osa päivittäistä toimintaamme. Uusissa projekteissa käymme asiakkaan kanssa aina riskiarviot läpi, jotta toiminnan laatu-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat tulevat huomioitua, Sarpola korostaa.

– Asiakkaamme ovat kertoneet panneensa merkille, että sataman ilmettä leimaa ammattimainen ote. He arvostavat sitä, että satamassa toiminta on järjestelmällistä ja paikat ovat siistissä kunnossa.

Tietoalustana digitaalinen kaksonen

Raahen Satama Oy on teettänyt hallinnoimistaan alueista ns. digitaalisen kaksosen, jossa 3D-mallinnettuina näkyvät vedenpinnan alapuoliset rakenteet, väyläalueet ja maalla olevat rakenteet. Lisäksi mallissa ovat mukana sähkö- ja vesijohdot, viemärilinjat ja kaivojen paikat.

– Digikopiossa olevaa keskitettyä ja reaaliaikaista tietoa hyödynnämme mm. kunnossapidossa. Alueiden käyttäjät voivat merkitä digikopioon kohteet, jotka vaativat korjaamista. Niistä lähtee ilmoitus kunnossapitäjälle, joka vastaavasti merkitsee 3D-ympäristöön, kun korjaustyö on tehty.

Sarpolan mukaan Raahen Satama Oy:n suunnitelmissa on liittää digikaksoseen toimintoja maaliikenteen puolelle.

– Digitalisaatio lisää ajantasaisen tiedon kulkua ja avoimuutta myös satama-alalla. Pystymme antamaan mahdollisimman reaaliaikaista tilannekuvaa satamasta sitä käyttäville toimijoille. Asiakkaat saavat ajantasaista tietoa siitä, missä heidän tavaransa ovat menossa, millaisissa olosuhteissa ja milloin niiden arvioidaan olevan perillä.

Ympäristöystävällisempää merenkulkua

– Muutaman vuoden sisällä on tulossa vetykäyttöisiä aluksia. Yleistyviä polttoaineita ovat myös biokaasu ja nesteytetty maakaasu eli LNG. Nähtäväksi jää, millaisia laivamoottoreita tulevaisuudessa käytetään. Satamissa mietitään, tarvitseeko laivoille ryhtyä antamaan maasähköä, ja jos tarvitsee, niin millaisella mittakaavalla. Vai panostetaanko kaasusäiliöihin ja kaasun tankkaukseen? Paljon asioita on avoinna, kuvailee Pauli Sarpola merenkulun murrosvaihetta.

Pitkän aikavälin visiona Raahen Satama Oy:llä on saada aluksille päästötön satamakäynti ja mahdollistaa samalla rahtilaivojen jätevesien talteenotto. Nykyisin laivat saavat laillisesti purkaa kansainvälisille merialueille harmaita vesiä, käsiteltyjä mustia vesiä sekä ruokajätettä.

– Eräät varustamot ovat jo tiedustelleet mahdollisuutta jättää jätevedet satamaan, Sarpola mainitsee.

Tavoitteena syväväylän parantaminen

– Meriväylän parantaminen on seuraavan kymmenen vuoden iso tavoitteemme. Tällä hetkellä syvyys on 10 metriä. Nyt satamassa käy suuria laivoja, jotka eivät voi tuoda tai viedä täyttä lastia. Väylä tarvitsisi paitsi syventämistä myös laajentamista, jotta se olisi isoille aluksille turvallinen kulkea.

– Laivoilla pyritään kuljettamaan kerralla mahdollisimman paljon tehokkuuden lisäämiseksi ja tonnikohtaisten päästöjen vähentämiseksi. Suuntaus on johtanut laivojen keskimääräisen koon kasvuun, mikä jatkuu edelleen. Nähdäkseni väylän parantaminen olisi tulevaisuutta ajatellen tarpeen, Sarpola painottaa.

Väyläviraston tuoreessa investointiohjelmaluonnoksessa Raahen väylän syvennys on B-korissa, mikä tarkoittaisi sen toteuttamista aikaisintaan vuonna 2025.

– Asiassa tarvitaan vielä selvityksiä ja lupaprosessien läpivientejä. Raahen Satama Oy:ssä teemme suunnitelmia satama-altaan syventämisestä ja laiturirakentamisesta. Tämänhetkisen arvion mukaan kustannus meille olisi 39 miljoonaa euroa ja valtion osuus 31 miljoonaa, eli yhteensä kyseessä olisi 70 miljoonan euron investointi, Pauli Sarpola toteaa.

raahensatama.fi

instagram.com/portofraahe

Toimisto puh. +358 8 227 7555

[email protected]

Faktoja Raahen satamasta

• Satamassa käy vuosittain n. 600 laivaa
• Sataman kautta kuljetetaan raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia
• Raahen sataman osat ovat Lapaluoto, SSAB:n satamanosa sekä syväsatama
• Syväsatamassa 2 laivapaikkaa ja Roro-ramppi
• SSAB: 6 laivapaikkaa
• Lapaluoto: 3 laivapaikkaa, lisäksi erillinen hinaajalaituri sekä odotuslaituri, jossa sementinlastauslaitteisto
• Lapaluodon satamanosassa kontitusterminaali (n. 6 000 m²), jossa kontituslaite, siltanosturi ja kosteudenhallintajärjestelmä
• Lapaluodossa katettua varastotilaa lähes 25 000 m² ja varastokenttiä yht. 22 ha (vuonna 2022 30 ha)
• Meriväylän kulkusyvyys 10 m, satama-altaiden kulkusyvyydet 10 ja 8 m