Pyhännällä on valmistunut ainutlaatuinen hanke, jossa elintarviketeollisuuden jätevesistä syntyy uusiutuvaa energiaa ja ravinteita maatalouteen.

Pyhännän kunnan ja Latvaenergia Oy:n yhdessä kiertotalouspuistoon rakentama esikäsittelylaitos puhdistaa elintarviketeollisuuden jätevedet tehokkaasti. Esikäsittelylaitoksen liete hyödynnetään biokaasulaitoksessa. Esikäsittelylaitoksen on toteuttanut Pyhännän kunta ja biokaasulaitoksen Latvaenergia.

Kiertotalouspuiston kaikille avoin esittelypäivä pidettiin 10.6.2025.

– Kävijöitä oli paljon, ja kiertotalouspuiston toiminta-ajatus kiinnosti yleisöä, kertoo Latvaenergian käyttöpäällikkö ja biokaasulaitoksen projektipäällikkö Sami Pellikka.

Elintarviketeollisuuden jätevesien käsittelyä

Elintarviketeollisuuden jätevesille tarkoitettu esikäsittelylaitos kykenee leikkaamaan elintarviketeollisuuden aiheuttamien jätevesien kuormaa jopa yli 70 %.

Esikäsittelylaitos tulee tarpeeseen, koska Pyhännällä toimii kolme kohtuullisen isoa elintarviketeollisuusyritystä: Maustaja Oy, Feelia Oy ja Suomen Oikia Oy.

– Olemme mukana käyttämässä siirtoviemäriä, jonka keskuspuhdistamo sijaitsee Rantsilassa. Leikkaamme Pyhännällä kuormaa niin, että Rantsilan keskuspuhdistamo ja siirtoviemäri toimivat paremmin. Käsittelyssä saadaan lähes kokonaan pois rasvat, jotka ovat olleet siirtoviemäreissä ongelma, kertoo Pyhännän kunnan rakennustarkastaja Timo Aitto-oja.

Täydellinen kiertotalousratkaisu

Sami Pellikka kuvailee kokonaisuutta täydelliseksi kiertotalousratkaisuksi.

– Kaikki tehtailta tulevat sivuvirrat ja jätevedet muutetaan takaisin uusiutuvaksi energiaksi ja kierrätyslannoitteiksi. Tavoitteena on saada hyödynnettyä kaikki elintarviketeollisuuden sivuvirrat takaisin prosessiin.

Pellikan mukaan vastaavanlainen prosessikokonaisuus on monistettavissa helposti, mikäli sellaiselle on tarvetta muuallakin.

– Lähdemme liikkeelle 10 000–12 000 tonnin vuotuisella massalla. Latvaenergian biokaasulaitoksen luvitukset yltävät tällä hetkellä 20 000 tonniin vuodessa, mutta suunnitelmat 35 000 tonnin hyödyntämiseen vuositasolla ovat valmiina.

– Esikäsittelylaitokselta biokaasulaitokselle tulevan syötteen määrä on nyt alkuvaiheessa noin 25 % biokaasulaitoksen kokonaiskapasiteetista. Määrää täydennetään pääosin maataloudesta sekä pieneltä osin teollisuudesta tulevilla biomassoilla, Pellikka kertoo.

Biokaasulaitos tuottaa energiaa ja maanparannusaineita

Biokaasulaitoksen prosessista saatava kaasu jalostetaan biometaaniksi, joka menee suoraan teollisuuden polttoaineeksi. Prosessista syntyy myös maanparannusainetta.

Jos biokaasulaitoksen reaktoriin laitetaan 10 000 tonnia syötettä, sieltä saadaan 10 000 tonnia maanparannusainetta, joka sisältää kierrätysravinteita.

– Koska emme käytä prosessissa yhdyskunnan jätevesilietettä, on maanparannusaine suoraan luomuviljelyyn soveltuvaa, Sami Pellikka mainitsee.

Biokaasulaitoksesta saatava biometaani soveltuu myös tieliikenteen polttoaineeksi, koska se on vähintään 97 % metaania. Jotta tämä optio voisi toteutua, tarvitaan raskasta kalustoa operoiva yhteistyökumppani polttoaineen kysynnän mahdollistajaksi.

Uusi teollisuusalue mahdollistaa monenlaista yritystoimintaa

Puhdistamontien molemmin puolin sijaitsee Pyhännän kunnan maa-alueita, jotka eivät ole pohjavesialuetta. Näin ollen ne soveltuvat monenlaiseen yritystoimintaan.

Timo Aitto-oja kertoo, että Puhdistamontien tasoa on parannettu, ja jatkossa tälle Pyhännän kunnan uudelle teollisuusalueelle halutaan saada lisää yrittäjiä. Alueella on isoja tontteja ja vilkasta yritystoimintaa.

Alue soveltuu hyvinkin isoihin teollisiin tarpeisiin.

– Biokaasu on ainoa teollisuuteen suoraan soveltuva biopolttoaine, joka on täydellisesti uusiutuva. Elintarviketeollisuuden lisäksi muutkin teollisuuden alat alkavat käyttää biokaasua prosesseissaan, koska biokaasun hiilijalanjälki on pieni ja se uusiutuu, Sami Pellikka painottaa.

Latvaenergian biokaasulaitoksen tämänhetkinen metaanin jalostusteho on 15 GWh/vuosi. Tunnissa saadaan jalostettua 300 raakakaasukuutiota metaaniksi.

Metaania ei kuljeteta autoilla, vaan siirto tapahtuu putkistoa pitkin.

– Metaani paineistetaan putkeen ja siirretään noin kuuden kilometrin pituisella putkella kiertotalouspuistosta nykyiselle teollisuusalueelle. Siinä korostuu energian toimintavarmuus, eikä liikenteestä synny hiilijalanjälkeä, Pellikka painottaa.

Kaasutankkauspisteen järjestäminen on mahdollista

Timo Aitto-ojan mukaan alueelle on mahdollisuus järjestää tarvittaessa kaasutankkauspiste kohtuullisin kustannuksin.

– Alueella on sähkön varastointimahdollisuus lähellä sijaitsevien sähköverkkojen ansiosta. Kyseessä on mielenkiintoinen alue.

Sami Pellikka mainitsee, että teollisuuden tarpeisiin voitaisiin siirtää raakakaasuakin, mutta biokaasulaitoksella jalostetaan suoraan tieliikennepolttoainekelpoista biometaania.

– Jos tankkausasema jossakin vaiheessa toteutuu, meillä on jo olemassa oleva tuote.

Sami Pellikka kertoo, että toteutuakseen kaasutankkauspisteen tulisi olla taloudellisesti omillaan toimeen tuleva.

– Tankkausasemalle tulisi laskea investointikulut, kannattavuuslaskelma ja takaisinmaksuaika. Jos tankkausasema tehdään, se ei saa haitata koko laitoksen kannattavuutta.

www.pyhanta.fi

www.latvaenergia.fi