Hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia, linjataan hallitusohjelmassa. Norminpurkuesityksiä aiottaneen käsitellä hallituksen syksyn budjettiriihen yhteydessä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esittää keinoja normien keventämiseksi. Järjestö julkistaa syyskuussa kattavan ohjelman normien purkamiseksi. Myös tiestön huonoon kuntoon ja sen poukkoilevaan rahoitukseen olisi saatava korjaus liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan hallituksen norminpurkulupaus on tärkeä sitoumus. Kuljetusalalle kohdistuu runsaasti sääntelyä niin EU:n kuin Suomenkin tasolla.

Tavoitteena tulee olla, että yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan keventämällä viranomaismenettelyjä, purkamalla tarpeettomia normeja ja arvioimalla aina todellinen tarve uusille säädöksille.

– Tavoitteena on oltava esimerkiksi se, että samaa tietoa kysytään yrityksiltä vain kerran. Tämä edellyttää sitä, että tiedon siirtyminen viranomaisten välillä on sujuvaa, Anssi Kujala sanoo.

Kujala kehuu, että tässä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Esimerkiksi vuonna 2022 energiakriisin yhteydessä polttoainetuen jakaminen kuljetusyrityksille onnistui joustavasti Valtiokonttorin toimesta koska viranomaisilla oli valmiiksi tarvittavat tiedot.

Selkeyttä ja varmuutta kuormanvarmistuksen säädöksiin

Ehdoton edellytys viranomaistoiminnalle on toiminnan selkeys. Esimerkiksi kuljetusalalla viime vuosina epävarmuutta on luonut kuormanvarmistuksen säännökset. Myös vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevien säädösten tiukentuneet tulkinnat aiheuttavat tarpeettomia ongelmia.

– Epäselvyydet ja maalaisjärjen vastaiset normit poistettava, mutta samalla on muistettava, että usein säädökset ovat tarpeen vaikkapa toimivien markkinoiden ja reilun kilpailun varmistamiseksi, Kujala sanoo.

– Onhan liikennesääntöjenkin tarkoituksena varmistaa sujuva ja turvallinen liikenne: jos kukaan ei noudattaisi liikennesääntöjä, seuraisi tiellä kaaos, Kujala jatkaa.

Ajo- ja lepoaikojen joustavoittaminen yrittäjien tavoitteena

Kun SKALin kuljetusbarometrissa kysyttiin kuljetusyrittäjiltä tarpeita normien purkuun, tuli ylivoimaisesti eniten ajo- ja lepoaikasäädöksiä koskevia huomioita.

– Esimerkiksi se, että kansainvälisessä liikenteessä on viikkolevon jaksotuksien kohdalla poikkeusmahdollisuus, jota ei voi kansallisessa liikenteessä hyödyntää, aiheuttaa tarvetta tarkastelulle, sanoo Kujala.

SKALin mukaan ajo- ja lepoaikasäädöksiä on joustavoitettava. Kansallisessa liikenteessä on mahdollistettava samat poikkeukset kuin kansainvälisessäkin liikenteessä.

– Ajo- ja lepoajoista säädetään EU-tasolla. Siksi Suomen on vaikutettava EU-säädöksiin ja myös varmistettava, ettei tehdä omia tiukennuksia. Tämä on tärkeää erityisesti Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa, sanoo Kujala.

SKALin mukaan Suomen tulee toimia EU-vaikuttamisessaan siten, että ajo- ja lepoaika-asetuksessa otetaan käyttöön alueellisia joustoja. Pohjoisen olosuhteiden huomioiminen on perusteltua. Muutokset olisivat Suomen logistisen kilpailukykymme mukaista.

– Kuljettajilta saadun palautteen mukaan liian joustamattomien säädösten vuoksi kuljettajat joutuvat pitämään joskus taukoja hankalissa olosuhteissa. Näin on erityisesti, mikäli asianmukaisia taukopaikkoja ei ole, Kujala sanoo.

SKAL julkistaa syyskuussa ohjelman kuljetusalaan liittyvien normien ja säädösten joustavoittamiseksi.

Tiestön huono kunto aiheuttaa vaaratilanteita

SKALin kuljetusbarometrin mukaan kuljetusyrittäjät ovat huolissaan liikenneturvallisuudesta ja kuljettajat kokevat tiestön turvattomaksi työympäristöksi. Peräti 84 prosenttia vastanneista kertoo, että teiden huono kunto on johtanut vaaratilanteisiin liikenteessä.

Tiestön kunto on heikentynyt koko ajan. Myös perusväylänpidon rahoitus on ollut alimitoitettu koko 2000-luvun ja vuosittainen vaihtelu on ollut suurta.

SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala uskoo liikenneturvallisuuden paranevan Väyläviraston suunnittelemalla nopeusrajoitusten laskusuunnitelmalla, mutta sen lisäksi on myös muita keinoja.

– Nopeusrajoitusten lisäksi on pureuduttava teiden parantamistoimenpiteisiin, jotta nopeusrajoituksia ei tarvitse laskea tai jotta ne voidaan palauttaa entiselleen. Alhaisemmat nopeudet eivät saa jäädä pysyviksi. Tiestön kuntoa parantamalla on voitava turvallisesti liikennöidä nykyisillä rajoituksilla myös uuden liikenneturvallisuusstrategian mukaan, Herrala vaatii.

Tekstilähde: Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry