Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Erik Söderholm kertoo, että sataman rahtiliikenteessä on tapahtumassa merkittäviä edistysaskeleita. Uusi suora yhteys Travemündeen käynnistyi marraskuun 7. päivä Wallenius SOL:n toimesta, ja se tuo kaivatun piristysruiskeen Turun ja Keski-Euroopan väliseen tavaraliikenteeseen.

– Travemünde on erittäin tärkeä kohde Turun satamalle. Saksa ja Ruotsi ovat Suomen vientiliikenteen perusyhteyksiä, ja tämä uusi linja tuo kaivattua kapasiteettia ja jatkuvuutta rahtipuolelle, Söderholm toteaa.

Uusi yhteys palvelee erityisesti kumipyöräliikennettä, ja laivaan mahtuu noin 100 traileria. Lisäksi mukana kulkee projektikuljetuksia, kuten työkoneita ja erikoislasteja. Reitti ulottuu myös Bremerhaveniin, Paldiskiin ja Zeebruggeen, mikä avaa ovia laajempaan Euroopan logistiikkaverkostoon.

Terminaaliuudistus tukee rahtiliikenteen kasvua

Turun Sataman uusi yhteisterminaali valmistuu vuodenvaihteessa 2026–2027, ja sen myötä Tallink Silja siirtyy käyttämään uutta infrastruktuuria. Viking Line seuraa perässä vuoden 2028 alussa. Terminaalin yhteyteen rakennettava rahtikenttä on suunniteltu erityisesti tehokasta tavaraliikennettä silmällä pitäen.

– Rakentuva rahtikenttä on aivan eri luokkaa kuin nykyinen. Portit, tullin sijainti ja sisäänajoyhteydet on mietitty huolella. Rahtiliikenteen sujuvuus paranee merkittävästi, Söderholm lupaa.

Lisäksi kaupunki ja Väylävirasto investoivat tie- ja rautatieyhteyksiin, jotka parantavat sataman saavutettavuutta ja vähentävät ruuhkia. Uusi rautatieyhteys valmistuu arviolta vuonna 2028.

Turku tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon

Söderholm korostaa Turun sataman strategista sijaintia ja ympärivuorokautista toimintaa.

– Meiltä voi hakea ja tuoda tavaraa 24/7. Tämä ei ole itsestäänselvyys kaikissa satamissa. Lisäksi Turun vapaavarasto mahdollistaa tullauksen joustavuuden ja kassavirran hallinnan, hän kertoo.

Turku panostaa erityisesti rullaaviin kuljetuksiin ja projektilasteihin, eikä kilpaile bulkkiliikenteessä muiden satamien kanssa. Satama on valmis myös lisäinvestointeihin, mikäli uusia yhteyksiä syntyy.

Varovaisen optimistinen näkymä

Vaikka rahtimäärät ovat olleet tänä vuonna hieman laskussa Finnlinesin liikenteen päättymisen vuoksi, uusi Travemünden yhteys tuo toivoa.

– Uskomme, että tämä palauttaa volyymit entiselle tasolle. Suomen ja Euroopan talouden elpyminen näkyy heti meidän liikenteessä, Söderholm sanoo.

Turun Satama seuraa myös käyttövoimaratkaisujen kehitystä, ja sähkölaivojen tuleminen on jo horisontissa. Viking Line suunnittelee puhdasta sähkölaivaa Tallinna–Helsinki-välille, ja vastaavat ratkaisut voivat tulevaisuudessa yltää myös Turku–Tukholma-reitille.

Vihreä kuljetuskäytävä Turun ja Tukholman välille rakentuu suunnitellusti

Turun Satama on mukana Turun kaupungin ilmastosopimuksessa mm. vihreän kuljetuskäytävän osalta. Kyseessä on Turun ja Tukholman satamien sekä Viking Linen yhteinen hanke, jota viedään yhteisvoimin eteenpäin.

– Vuoteen 2035 mennessä Turun ja Tukholman välillä on varmuudella käytössä vihreä kuljetuskäytävä. Viking Linella on jo muutama iso asiakas, jotka maksavat hiilijalanjälkensä. Yksi esimerkki on Orklan Felix-ketsuppi. Felix-ketsuppi tulee Ruotsista Suomeen Scandic Trans -kuljetusyrityksen toimesta, joka käyttää ylityksessä Viking Linen lauttaa, Söderholm toteaa.

Söderholmin mukaan Orkla maksaa sekä Scandic Transille että Viking Linelle sen verran enemmän, että molemmat logistiikkatoimijat voivat käyttää biopolttoainetta heidän rahtinsa osalta.

– Siellä on tulossa myös uusia asiakkaita, jotka haluavat toimia vastaavalla tavalla. Uskon että suuri muutos lähtee liikkeelle juuri kuluttajatuotepuolelta.

Turun Satama on työskennellyt jo vuosia vihreän käytävän rakentamiseksi. Ensimmäisiä toimenpiteitä ovat olleet ruoppausmassojen maaläjitys sekä satamalaitureiden automooring-järjestelmä.

– Nyt satamaremontin yhteydessä vedämme kaapelireitit maasähköä varten, yhdessä Turku Energian kanssa. Sähkölle asetetut vaatimukset ovat aikamoiset, koska matkustajalaivat vaativat niin paljon sähkövirtaa. Siihen suuntaan nyt kuitenkin mennään.

Söderholm mainitsee, että myös Tukholman Satamat on tehnyt todella paljon töitä mm. maasähkön suhteen. Tukholman ja Turun satamissa tehdään kaikki mahdollinen sähköllä.

– Satamatoimijoille vihreä siirtymä on huomattavasti helpompaa kuin varustamoille, joiden suurin haaste on laivojen käyttämä polttoaine. Erityisesti vihreän meripolttoaineen puutteellinen tuotantokapasiteetti ja sen korkea hinta pidentävät siirtymäaikaa. Isot laivat kuluttavat todella suuria määriä polttoainetta.

Globaalia meriliikennettä ei ole mahdollista saada vihreäksi nopealla aikataululla

Noin 96 % maailman laivastosta kulkee edelleen meridieselillä. Suuri osa näiden laivojen koneista on sellaisia, jotka eivät pysty edes hyödyntämään muita käyttövoimanlähteitä.

Uudemmat laivat sen sijaan pystyvät käyttämään monia eri polttoaineita.

– Matka täysin puhtaaseen merenkulkuun on todella pitkä, koska laivojen käyttöikä on vähintään 30 vuotta ja mielellään paljon sitä pidempi. Esim. Helsingistä liikennöivät Serenade ja Symphony ovat molemmat yli 30-vuotiaita, eivätkä ne ole vielä käyttöikänsä päässä. Kyseessä on siis valtavan iso murros jo ihan pääomien näkökulmasta, Söderholm toteaa loppuun.

portofturku.fi