Pohjois-Karjalan kauppakamarin uusi strategia vuosille 2023–2025 on nimeltään "Ylpeänä vahvuuksiaan kehittävä Pohjois-Karjala". Strategia tähtää kestävällä tavalla elinvoimaiseen ja itseensä luottavaan maakuntaan.

Pohjois-Karjalan keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen toteaa, että edunvalvonta korostuu eduskuntavaalikeväänä ja vaalien jälkeen hallitusohjelmaa työstettäessä. Edunvalvonnan tärkeitä osa-alueita ovat maakunnan saavutettavuus sekä osaavan työvoiman saatavuus.

– Vaalikampanjan aikana pidämme ehdokkaille esillä maakunnan saavutettavuuden varmistamista ja työvoimatilannetta. Valituilta edustajilta odotamme sitoutumista ennen vaaleja turuilla ja toreilla annettuihin lupauksiin. Pohjois-Karjalan kauppakamarin ja yrittäjäjärjestön yhteinen vaalitilaisuus järjestetään 16. maaliskuuta.

– Parannamme Pohjois-Karjalan yritysten menestymisen edellytyksiä vaikuttamalla hallitusohjelmaan ja sen jälkeen valtion vuoden 2024 budjettiin.

Lentoyhteys Helsinkiin on turvattava

Antti Toivasen mukaan lentoyhteys Joensuun ja Helsingin välillä on saavutettavuuden kannalta äärimmäisen tärkeä.

– Tiedustelemme kansanedustajaehdokkailta, kannattavatko he maakuntien lentoliikenteen turvaamista. Toivomme maakuntalentojen turvaamista hallitusohjelmaan.

Hallituksen 2.2.2023 julkistamassa lisätalousarvioesityksessä on varattu rahoitus maakuntien ja Helsingin väliselle lentoliikenteelle 28.4.2024 saakka.

– Haaste on siinä, miten lentoliikenne saataisiin jatkossa kaupalliseksi toiminnaksi, Toivanen mainitsee.

Perusväylät kuntoon

Toinen akuutti seikka saavutettavuuden kannalta on tiestön kunnon parantaminen. Tuoreessa kauppakamarin saavutettavuuskyselyssä peräti 73,8 % pohjoiskarjalaisista yrityksistä pitää tavarakuljetustensa tärkeimpänä osatekijänä perusväylänpitoa.

– Maakunnan yritysten tuotteiden maailmalle viennin kannalta tärkeimmät tieyhteydet ovat Vt 23 eli Varkaudentie sekä Vt 6. Näille perusväylille tulisi saada rakenteellisia parannuksia, ettei hyppyytys ajaessa olisi kuin pomppulinnassa, kuvailee Antti Toivanen.

– Saimaan kanava on nyt kiinni, joten maanteillä liikkuu aiempaa enemmän raskaita kuormia, mikä entisestään pahentaa väylien kuntoa. Tiestön kunnossapitoon tulee joka vuosi uutta korjausvelkaa 40 miljoonaa euroa.

– Toivomme investointeja myös itärataan alikulkujen ja ohitusraiteiden rakentamiseksi, jotta radan enimmäisnopeutta voitaisiin nostaa, Toivanen lisää.

Työvoimapula kahlitsee yrityksiä

Maakunnan yritysten kasvun ja kehittämisen suurimpana esteenä on edelleen pula ammattitaitoisesta työvoimasta.

– Viime vuoden lopulla tehdyn kyselyn mukaan 72 % pohjoiskarjalaisista yrityksistä toteaa näin. Tämä prosenttiosuus on meillä merkittävästi suurempi kuin muualla maassa, Antti Toivanen painottaa.

– Meillä on alueella laadukas ja monipuolinen koulutusjärjestelmä, joka tuottaa hyviä ammattilaisia, mutta ei riittävästi. Vaikka opiskelijoita on yli 20 000, ja vaikka maakuntaan jää Riveriasta valmistuneista yli 90 % ja Karelia-ammattikorkeakoulustakin yli 70 %, emme saa näillä valmistumismäärillä täytettyä yrityksissä avoimina olevia paikkoja.

Antti Toivanen huomauttaa, että peruskoulunkin tuloksellisuudessa on kehittämisen varaa: ammatilliset opinnot aloittavalla nuorella tulisi olla esimerkiksi riittävä luku- ja laskutaito.

– Koulutuksen kehittäminen on yksi painopisteistämme hallitusohjelmaan. Tavoitteena on keventää oppilaitosten sääntelyä, jotta ne pystyisivät reagoimaan nopeammin työelämän tarpeisiin. Myös kansainvälisten tutkintojen määrää tulisi lisätä.

Maahanmuuttajia tarvitaan

Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi valtio on asettanut tavoitteeksi työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamisen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemistä edistäisivät kauppakamarin mielestä saatavuusharkinnan poistaminen sekä oleskelulupien käsittelyn nopeuttaminen ja digitalisointi.

– Suomen ja Pohjois-Karjalan väestön ikäjakauma alkaa olla sellainen, että suurin muuttoliike tapahtuu tällä hetkellä tuonilmaisiin. Meidän pitäisi markkinoida maakuntaa ja saada tänne nuorta voimaa maahanmuuttajina, toteaa Antti Toivanen.

Tulevaisuus vetytaloudessa?

Pohjois-Karjalan kauppakamarin uutta strategiaa läpileikkaa yritysten kestävän kilpailukyvyn edistäminen.

Vihreään siirtymään ja vetytalouteen on yrityskentällä olemassa lupaavia suunnitelmia, ja ensimmäiset investoinnit on jo tehty.

– Meillä on selkeä intressi saada Fingridiltä 400 kW:n siirtokaapeli tuulivoimaa varten. Eniten potentiaalia Itä-Suomessa tuulivoiman rakentamiseen ja sitä kautta vetyvoiman tuotantoon on nimenomaan Pohjois-Karjalassa, jos vain tuulivoimalat saisivat lupia. Kaiken kaikkiaan Itä-Suomessa voisi olla näkyvissä 55 miljardin euron investointiputki tuulivoimaan ja vetytalouteen, Antti Toivanen kertoo.

Osana EU:n vihreää siirtymää unioni tarjoaa JTF-rahoitusta (oikeudenmukaisen siirtymän rahasto), jota Pohjois-Karjalassa voidaan käyttää elinkeinotoiminnan uudistamiseen ja monipuolistamiseen sekä niitä edistävään tutkimus‑, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, uudelleenkoulutukseen sekä turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön.

– Kestävä kehitys, vastuullisuus ja digitaalisuus ovat tänä päivänä tärkeitä kilpailutekijöitä. Näillä sektoreilla tapahtuu parhaillaan paljon.

Kauppakamarin tapahtumat kiinnostavat yrityksiä

Tapahtumien osalta Pohjois-Karjalan kauppakamarin vuosi 2023 on alkanut vauhdikkaasti. Kyberturvallisuus-teemainen kauppakamarilounas, Viisaasti varautuva Pohjois-Karjala -seminaari sekä yhdessä kumppaneiden kanssa järjestetyt Itäsuomalaiset Teollisuustreffit olivat onnistuneita ja runsaasti osallistujia keränneitä tapahtumia tammikuussa.

Helmikuun alkupuolella Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun rehtorit valaisivat insinöörikoulutuksen positiivisia näkymiä, ja Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) maajohtaja Lenita Toivakka kävi kertomassa kansainvälisiin muutoksiin varautumisesta. Tilaisuudessa oli puhumassa myös Tšekin suurlähettiläs.

Helmikuun 15. päivänä oli tapahtuma otsikolla "Japanin elintarviketeollisuuden ja viennin ajankohtaiset näkymät". Paikalla oli vieraita Japanista. Maa on viime aikoina kasvattanut elintarviketuontiaan 30–40 %.

– Maaliskuussa meiltä lähtee delegaatio Japanin suurimmille elintarvikealan messuille edustamaan 20:tä alan yritystä ja edistämään pääsyä sikäläisille markkinoille, Toivanen kertoo.

Maaliskuun 23. päivänä on Monimuotoisuus kilpailutekijänä -seminaari, ja seuraava kauppakamarilounas järjestetään 29.3.2023. Isäntänä on Riveria ja teemana "Ammattiosaajia koulutus- ja työperäisellä maahanmuutolla".

Hankkeet ja koulutukset pyörivät täyttä höyryä

Pohjois-Karjalan kauppakamarin hankkeet ja koulutukset ovat vahvassa myötätuulessa. Tuorein hanke on helmikuun alussa käynnistynyt selvityshanke globaalin kauppakamariverkoston mahdollisuuksista erityisesti pohjoiskarjalaisten digitaalisuutta ja tekoälyä soveltavien yritysten osaamisen kehittämisessä ja viennin edistämisessä.

Työnantajat koulutuksen tukena -hankkeessa yritykset auditoivat jo Riverian, ja seuraavana on vuorossa Karelia-amk:n opintokokonaisuuksien auditointi yritysten rekrytoinnin näkökulmasta.

Myös Hallitukset töihin Pohjois-Karjalassa -hanke on saavuttanut hyviä tuloksia. Hankkeessa on tehty jo yli 60 analyysiä yritysten spesifeistä tarpeista hallitusten jäsenten osaamiselle. Hallituksissa kaivataan esimerkiksi kansainvälistymisen tietämystä.

Yritysten kansainvälistymiseen opastavat Global Steps® -kehittämis- ja valmennusohjelmat rullaavat nekin mukavasti eteenpäin. Viime lokakuussa alkanut Global Steps® päättyy toukokuussa 2023, ja seuraava valmennus alkaa jälleen ensi syksynä.

Antti Toivanen kertoo, että myös HHJ®-koulutuksille on kovasti kysyntää, joten niitä järjestetään tänä vuonna totuttua enemmän, neljä kertaa.

– Olemme kiitollisia siitä, että yritykset näkevät Pohjois-Karjalan kauppakamarin roolin tärkeänä. Uusia jäsenyrityksiä tulee mukaan koko ajan. Työtämme esimerkiksi koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin haasteisiin vastaamisessa arvostetaan.

pohjoiskarjalankauppakamari.fi
Facebook
Twitter
Instagram