Varsinais-Suomen maakuntahallitus on hyväksynyt tavoitteet vaalikaudelle 2027–2031. Tavoitteiden mukaan panostuksilla alueen elinvoimaan vauhditetaan koko Suomen talouskasvua, parannetaan huoltovarmuutta ja edistetään Saaristomeren tilaa.

– Varsinais-Suomi on yksi Suomen keskeisimmistä kasvumaakunnista ja Suomen tärkein yhteys länteen ja Pohjolan markkinoille. Seuraavan hallituskauden ohjelmassa on tunnistettava kasvavat ja investoivat alueet ja kohdennettava resurssit vaikuttavalla tavalla, maakuntajohtaja Jyri Arponen sanoo.

Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet on koottu kolmeen kokonaisuuteen: saavutettavuuteen ja kytkeytymiseen länteen, Saaristomereen ja vihreään siirtymään sekä elinvoimaiseen Varsinais-Suomeen. Maakunnan kärkitavoitteet tulevalle hallituskaudelle ovat Länsiradan toinen vaihe, Saaristomeren strateginen erityisalue ja kasvua tukeva korkeakoulu- ja TKI-politiikka.

Varsinais-Suomi on Suomen tärkein länteen kytkeytyvä kasvukäytävä

Ensimmäinen tavoitekokonaisuus korostaa Varsinais-Suomen roolia Suomen länsiyhteyksien solmukohtana. Toimivat raide-, meri- ja lentoyhteydet ovat edellytys talouskasvulle, investoinneille, huoltovarmuudelle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle.

Varsinais-Suomi hakee hallitusohjelmaan kirjauksia muun muassa Helsinki–Turku–Tukholma-liikennekäytävän kehittämisestä osaksi pohjoismaista kasvukäytävää, Länsiradan toisen vaiheen investointipäätöksestä sekä alueellisen lähijunaliikenteen käynnistämisestä maakunnassa. Suomen saavutettavuuden vahvistaminen edellyttää kasvukolmion (Helsinki–Tampere–Turku) yhtenäistä ja kapasiteetiltaan riittävää liikennekokonaisuutta.

Saaristomeren tila on kansallinen ympäristö- ja elinvoimatehtävä

Toinen tavoitekokonaisuus nostaa Saaristomeren kunnon yhdeksi seuraavan hallituskauden keskeisistä kansallisista kysymyksistä. Varsinais-Suomi tavoittelee Saaristomeri-ohjelman jatkamista ja rahoituksen vakiinnuttamista yli hallituskausien sekä Saaristomeren valuma-alueen nostamista strategiseksi erityisalueeksi EU:n ja Suomen ohjelmissa.

Lisäksi tavoitteisiin kuuluvat luonnonarvomarkkinoiden pilotointi sekä vihreän siirtymän ja Etelä-Suomen sähkönsiirron investointien edellytysten turvaaminen. Maakunta katsoo, että Suomen tulee myös sitoutua vihreän kotimaisen ammoniakin tuotantoon ja irtautua vaiheittain tuontiriippuvuudesta.

Kasvu syntyy osaamisesta, investoinneista ja kansainvälisyydestä

Kolmas tavoitekokonaisuus keskittyy Varsinais-Suomen elinvoimaan ja koko Suomen kasvun edellytyksiin. Varsinais-Suomi on yksi Suomen nopeimmin kasvavista teollisen tuotannon ja TKI-toiminnan keskittymistä.

Maakunta hakee hallitusohjelmaan kirjauksia kasvua tukevasta korkeakoulutus- ja TKI-politiikasta, meriteollisuuden ja terveystutkimuksen osaamiskeskittymien vahvistamisesta sekä työvoiman saatavuutta tukevasta maahanmuutosta ja kotoutumisesta. Lisäksi esitetään vaikuttavampaa aluekehityspolitiikkaa ja luopumista yritysten alueellisista investointituista.

Laaja sitoutuminen vahvistaa vaikuttavuutta

Tavoitteita on valmisteltu laajassa yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Yhteiset tavoitteet ovat allekirjoittaneet Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki, Turun kauppakamari, Varsinais-Suomen yrittäjät, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Business Turku.

Lähde: Varsinais-Suomen liitto