Pyydä tarjous

ADC työllistää uusia osaajia

Digipalvelut
17.12.2020 | Koulutus ja opiskelu

Arctic Drilling Company eli ADC tarjoaa kokonaisvaltaiset kairauspalvelut globaalisti. Ekologisesti toimiva yritys palvelee asiakkaita luotettavasti ja turvallisesti, taaten tehokkaat kairauspalvelut myös ääriolosuhteissa. ADC:n kaikki 20 kairausyksikköä ovat tällä hetkellä työllistettyjä. Kairauskapasiteettia lisätään ja toiminta laajenee tulevaisuudessa. Uusin kairakone on tekemässä Suomen syvintä tutkimusreikää GTK:lle.

– Kairaustyömailla on lähes jatkuva uuden henkilöstön tarve. Haemme nuoria osaajia, tekijät koulutamme itse, koska työmme on erikoisosaamista ja valmista koulutusta ei ole olemassa. On tärkeää, että kairaajaopiskelijalla on ennakkoluuloton asenne, hyvä motivaatio ja halu oppia uutta. Muut olemassa olevat osaamistasot katsotaan toki aina eduksi, toimitusjohtaja Aleksi Autti kiteyttää.

Ainoa ohjattua syväkairausta tarjoava kairausyritys Pohjoismaissa

Muilta kairausyrityksiltä pohjoismaissa ei löydy omaa ohjatun kairauksen mahdollistavaa kalustoa. Muut alan toimijat joutuvat käyttämään ulkopuolista palveluntarjoajaa yhteistyössä voidakseen tuottaa asiakkaalle ohjattua kairausta, Autti kertoo.

– Asiakas näyttää meille paikan ja targetin, eli tavoitepisteen maan alta, mihin suuntaan ja kuinka syvälle halutaan kairata. Me kairaamme reiän asiakkaan toiveen mukaisesti ja toimitamme heille kairanäytteen. Reikä toteutetaan niin, että sitä kautta voidaan tehdä mittauksia vielä jälkikäteen asiakkaan tarpeiden mukaan, Autti kuvailee.

ADC on turvallinen ja tehokas kumppani

Autti kertoo, että ADC:n toiminnassa korostuu toiminnan tehokkuus, korkea ja tasainen laatu sekä ympäristöystävällisyys.

– Meillä painotetaan läpi koko organisaation turvallista työskentelyä. Iso konekapasiteettimme mahdollistaa suuremmatkin kairausprojektit. Olemme mukana lähes kaikissa Suomen ja Ruotsin suurimmissa kaivos- tai etsintäprojekteissa. Kaikissa kairakoneissa on ADC:n kehittämä kairauksen hallintalogiikka. Koneen liikuttelu tapahtuu kauko-ohjatusti ja siinä käytetään uusinta dieselmoottoriteknologiaa, jonka ansiosta ne ovat myös taloudellisia.

Nopeasti mobilisoitava ja ympäristöystävällinen kairauskone

– Meillä on hyvin omanlainen konsepti maanalaisiin kairauskoneisiin, jotka ovat itsenäisesti liikkuvia ja nopeasti mobilisoitavia tunneliolosuhteissa. Perinteisesti kairakone on koostunut useammasta erillisestä yksiköstä, joita on täytynyt liikutella jollakin. Meillä nämä kaikki yksiköt on integroitu yhteen alustaan, jota voidaan ajaa riittävällä nopeudella maan alla. Samalla vältytään eri yksiköiden kasaamisen vaivalta, Autti esittelee. Maanpinnalla toimiva kairakone on kumialustainen, teloilla liikkuva kone, jolla pystytään ajamaan maastossa kuin maastossa. Leveät kumitelat mahdollistavat mahdollisimman pienen ympäristökuormituksen. Koneessa suljettu työskentely-ympäristö, jonka ansiosta siellä on miellyttävät työskentelyolosuhteet ympäri vuoden.

– Yrityksemme toimintaa, työskentelytapoja ja kairausyksiköiden kehittämistä ohjaavat kestävän kehityksen periaate ja työturvallisuus. Hyvien käytäntöjen ylläpidolla, jatkuvalla kehittämisellä ja vakiinnuttamisella voidaan kaikki laadukkaan toiminnan vaatimukset käsitellä ja hallita samalla kertaa, Autti linjaa. ADC lupaa kantaa vastuunsa ympäristöstä. Vastuullisuus ja turvallisuus ovat merkittäviä asioita yhtiön liiketoiminnalle ja ympäristöstä huolehtiminen kilpailuetuna korostuu jatkuvasti.

– Käytössämme oleva ISO 14001 -sertifioitu ympäristöjärjestelmä auttaa standardoimaan organisaatiomme prosesseja ja käytäntöjä. Ympäristösertifikaatti tarjoaa työkaluja jatkuvaan parantamiseen ja lisäksi se kertoo sidosryhmille vastuullisesta suhtautumisesta ympäristöasioihin, Autti määrittelee. Tämän lisäksi yrityksemme on ISO 9001 (laatu) ja OHSAS 18001 (työturvallisuus) mukaisesti sertifioitu. Autti kertoo, että ADC tarjoaa lisävarusteena koneisiin yhdistetyn veden kierrätys- ja puhdistusjärjestelmän, mikä on täysin suljettu eikä päästä kairausvettä luontoon. Kierrätyksen avulla myös kairauskemikaalien kulutus vähenee, mikä lisää kustannussäästöjä.

ADC kairaa 3000 metriä syvän tutkimusreiän GTK:lle

Arctic Drilling Companyn (ADC) uusi kairakone on kehitetty enimmäkseen syvän reiän koneeksi. Vaikka kone on ulkomitoiltaan lähes vanhojen koneiden kokoinen, sillä voidaan kairata aina 3500 metriin saakka. Kone on suunniteltu erityisesti turvallista työskentelyä ja helppoa huoltoa ajatellen. Jos koneessa tapahtuu rikkoutumisia, kaikki mahdolliset vuodot pysyvät suljetun järjestelmän sisällä, eikä koneen ulkopuolelle pääse syntymään lainkaan öljyvuotoja. Uuden kairakoneen syvyyskapasiteetista johtuen, on se suunniteltu erityisesti käytettäväksi ADC:n ohjatun kairauksen kanssa.

– Pystymme tekemään asiakkaille syviä reikiä ja myös haaroittamaan valitussa syvyydessä. Kun jokaista kairausta ei tarvitse aloittaa pinnalta uudestaan, saadaan asiakkaalle kustannussäästöä. Reikää käännetään keskimäärin yhdeksän astetta 30 metrin matkalla. Mitä ylempää haaroitus aloitetaan, sitä kauemmaksi se saadaan ohjattua. Kääntämällä putkea yhdeksän astetta 30 metrin matkalla säästää putkia, etteivät ne kuluisi liian nopeasti, toimitusjohtaja Aleksi Autti kertoo.

Kolmen kilometrin syvyinen tutkimusreikä tarjoaa haasteita

– Tulemme kairaamaan Suomen syvimmän tutkimuskäyttöön tulevan reiän, jonka osalta mennään korkeintaan kolmen kilometrin syvyyteen. Euroopassa ei ole vielä tämän tyyppistä teknologiaa käyttämällä kairattu näin syviä reikiä. Reikä tulee olemaan myös Pohjoismaiden syvin kairareikä. Ensimmäisessä vaiheessa kairataan 2500 metriin ja vuonna 2021 projektin jatkuessa aina 3000 metriin saakka. Reiän kautta Geologian tutkimuskeskus GTK pyrkii Autin mukaan selvittämään kallioperän geofysikaalisessa aineistossa näkyvän poikkeaman aiheuttajaa.

– Kun päästään näin syvälle, siinä tutkitaan samalla myös kallion syväpohjavettä, kallion stabiliteettia sekä mahdollisia häiriöitä ja niiden palautumista. Koillismaa on Suomen aktiivisinta maanjäristysaluetta, joten tutkimuksen kautta saadaan lisäinformaatiota tähänkin liittyen. Autti näkee hankkeen pilotointiyhteistyönä, jonka kautta ADC pääsee ensimmäisenä urakoitsijana kairaamaan näin syvälle.

– Projektissa päästään ratkaisemaan mahdollisia haasteita, joita näin syvälle kairattavat reiät aiheuttavat. Samalla nähdään, mitä se vaatii työskentelyltä ja kairakoneelta, joten pääsemme testaamaan näitä käytännössä.

Syvemmätkin kairareiät ovat ADC:lle mahdollisia

– Teoriassa kairakoneemme mitoitus riittää 3,5 kilometrin syvyisiin reikiin. GTK:n kanssa tehtävän pilotointihankkeen kautta pääsemme samalla mittamaan ja testaamaan meidän järjestelmän mahdollisia pullonkauloja. Kairareiän syvyys riippuu aina kallio-olosuhteiden aiheuttamasta kitkasta, joka voi viedä koneelta ylimääräistä voimaa. Kallioperän ominaisuudet voivat vaikuttaa osaltaan kairaussyvyyteen, johon pääsemme, Autti painottaa. Syväreikien kairauksen mahdollistaa ADC:n suorituskykyinen kairakone, jonka pienipäästöinen dieselmoottori on mitoitettu tarkasti.

– Järjestelmä on mitoitettu niin, että siellä riittää voimantuotto. Sen tulee kestää kolmen kilometrin kairaussyvyyden aiheuttamat rakennefyysiset putkipaineet. Metri kairaputkia painaa seitsemän kiloa, joten kolmessa kilometrissä kairakoneen päässä roikkuu vähintäänkin 21 000 kiloa painoa. Autti mainitsee, että hankkeen onnistumiselle on keskeistä nopea reagointikyky mahdollisiin kallioperän muutoksiin kairatessa, eli kuinka reikää mahdollisesti stabiloidaan, jos vastaan tulee vaikkapa rikkonaista kalliota.

– Näistä mahdollisista ongelmapaikoista ylipääseminen ja reiän stabiilina pitäminen on merkittävässä asemassa hankkeen onnistumisen kannalta.

– Jos kairareikä alkaisi sortaa jostakin kohtaa, kun reiässä on yli 2000 metriä putkia, se vaikeuttaisi maaliin pääsyä merkittävästi. Vaikka meillä on laskennallisesti ja teoriassa kaikki on koneen osalta kunnossa, mukaan lukien asiantunteva henkilökunta, kallioperä tarjoaa välillä yllätyksiä. Tästä syystä varaudumme siihen, että pääsemme käyttämään meidän hyvää ongelmanratkaisukykyä, jolla varmistamme 3000 metriin pääsyn.

www.adcltd.fi

Artikkeli on julkaistu Opintomaailma 2020–2021 -lehdessä (Itä- ja Pohjois-Suomi).