Janita Leppäranta pääsi Etelä-Pohjanmaan Opistolla vietetyn vuoden jälkeen Jyväskylän yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. Lukuvuosi kasvatustieteen opintolinjalla vahvisti omia urahaaveita, mutta paljon hyötyä oli myös lukuvuoden aikana suoritetuista avoimen yliopiston opinnoista sekä opiskelukavereiden ja opettajien tuesta.

– Minulla oli takana yksi välivuosi lukion jälkeen. Olisin päässyt ammattikorkeakouluun, mutta jostain virisi ajatus kasvatustieteen yliopisto-opinnoista. En tiennyt aiemmin, että Etelä-Pohjanmaan Opistolla pystyy opiskelemaan kasvatustiedettä, mutta onneksi äitini tiesi paremmin ja kannusti mukaan. Kuulin myös muilta, että täällä on hyvä opiskella, jos tähtää yliopistoon.

Kiinnostus kasvatustieteeseen toi Leppärannan opistolle, mutta alkuvaiheessa hän ei ollut vielä täysin varma, onko se oma ala.

– Mietin, että kasvatustiede on yleissivistävä aine, jota pystyy hyödyntämään monella alalla ja monissa työtehtävissä. Omat kiinnostuksen kohteet ja suunnitelmat tarkentuivat lukuvuoden aikana ja toivat varmuuden, että opettaminen voisi olla minun juttuni.

Avoimen opintoja ja valintakoevalmennusta

Vuosi kansanopistossa ennen yliopistoa voi jouduttaa opintoja jopa kaksi vuotta, kun avoimen yliopiston suoritusten lisäksi myös opiskelutaidot kehittyvät.

Leppäranta ahkeroi lukuvuoden aikana kasaan kasvatustieteen perusopinnot Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa ja opiskeli samalla yliopisto-opintoihin kuuluvia kieli- ja viestintäopintoja, matematiikkaa ja tilastotiedettä.

– Opintojen suorittaminen oli tosi selkeää ja toteutustavat monipuoliset: esseitä, verkko-opiskelua, itsenäisiä opintoja ja tenttejä.

Opistoajan viimeiset viikot käytettiin kasvatustieteiden soveltuvuuskokeeseen ja haastatteluun valmistautumiseen.

– Pääsykoevalmennus oli jatkon kannalta tosi hyödyllinen. Oman linjan kanssa luimme yhdessä valintakoemateriaaleja ja tieteellisiä artikkeleita, joten sitä kautta tuli rutiinia koetta varten. En varmasti olisi osannut omaksua samoja opiskelumenetelmiä yksinäni!

Janita Leppäranta haki seuraavan kevään korkeakouluhaussa Jyväskylän yliopistoon suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajakoulutukseen – ja pääsi sisälle. Koulutus on suosittu ja hakijoita joka vuosi paljon, joten hän tiedostaa olevansa onnekas.

– Jos en olisi päässyt sisään, niin olisin jatkanut kasvatustieteen aineopintoja tai suorittanut toiset perusopinnot jostain muusta aineesta.

Pääsykokeen lisäksi toinen vaihtoehto olisi ollut hakea niin sanotun avoimen väylän kautta suoraan maisteriopintoihin, kun opintoja on suoritettuna riittävä määrä.

Varasuunnitelmia ei onneksi tarvinnut pohtia. Janitan opinnot jatkuivat seuraavana syksynä kyllä aineopinnoista, mutta yliopiston tutkinto-opiskelijana. Nyt meneillään on jo kolmas yliopistovuosi ja kandidaatin tutkielma on tekeillä.

Opiskeluryhmä ja opettajat tukena

Vaikka korkeakouluopintoja pystyy suorittamaan monelta tieteenalalta suoraan avoimessa yliopistossa, on kansanopisto joillekin parempi vaihtoehto sen tarjoaman ohjauksen vuoksi. Korkeakouluopinnot ovat erilaisia verrattuna lukio-opintoihin.

Janita Leppärannan mukaan parasta kasvatustieteen opinnoissa olikin oman ryhmän ja opettajien tuki. Oli helpottavaa, ettei opintoja tarvinnut tehdä yksin. Opetus oli henkilökohtaista, ja aina sai apua, jos sitä tarvitsi.

Myös vapaa-ajalla opistolla riitti tekemistä.

– Aluksi vähän jännitin opistolle tuloa, mutta meillä oli todella hyvä ryhmähenki ja lukuvuosi meni turhankin nopeasti. Tykkään urheilla paljon, joten oli hienoa, kun oman ryhmän ja muiden kanssa pelattiin iltaisin lentopalloa ja sählyä ja tehtiin muutakin kuin opiskeltiin.

Kasvatustieteen opintoja pohtiville Janita Leppärannalla on pelkkiä kannustuksen sanoja.

– Ehdottomasti kannattaa opiskella kasvatustiedettä. Opinto- ja urapolkuja on yllättävän monia, läheskään kaikista ei tule luokanopettajia. Valintakokeisiin auttaa, kun on valmistautunut kunnolla ja tottunut akateemisiin opiskelutaitoihin. Ja jatkoa varten on myös kullanarvoista, että opintoja on jo valmiiksi suoritettuna tulevaa tutkintoa varten.

Teksti: Etelä-Pohjanmaan Opisto
Kuva: Janita Leppäranta

epopisto.fi | Facebook | Instagram | YouTube