Suomalainen Normet Oy on kansainvälisesti toimiva teknologiayritys, joka suunnittelee ja valmistaa laitteita ja ajoneuvoja, rakennuskemikaaleja, kalliolujitustuotteita sekä tuotteisiin ja prosesseihin liittyviä palveluja maanalaiseen kaivosteollisuuteen ja tunnelointiin. Yritys tarjoaa laajan valikoiman haastavia työtehtäviä eri koulutustaustaisille osaajille. Globaali yritys antaa työntekijän olla ammatillisesti paras versio itsestään. Normet Oy:n laiteliiketoiminnan muotoilu- ja markkinointijohtajana toimivan Marjo Koiviston matka yhtiön palvelukseen on ilmiömäinen. 1.1.2020 tehtävään nimetty Koivisto työskenteli Normetilla aiemmin muotoilu- ja markkinointispesialistina sekä teollisena muotoilijana. Hänen vastuualuettaan ovat muotoilu ja markkinointi, jotka pitävät sisällään kaiken Normetin laiteliiketoimintaan liittyvän brändäyksen, visuaalisen ulkonäön, markkinointimateriaalit, sosiaalisen median julkaisut sekä lehdistötiedotteet.

– Minun vastuullani on käytännössä kaikki näkyvä, mitä meidän liiketoimintalinjaltamme tulee ulos, Koivisto kertoo. Koivisto suunnittelee omassa työssään maanalaisia kaivos- ja tunnelointilaitteita yhdessä tuotekehitystiimien kanssa, ja käy usein Iisalmessa Normetin päätuotantolaitoksella, jossa suurin osa tuotekehityksestä työskentelee. Iisalmen lisäksi Normetilla on tuotantolaitoksia Chilessä, Intiassa ja Kiinassa.

– Laitteissamme on todella tarkkoja turvallisuus- ja kokomääräyksiä sekä muita maanalaisen ympäristön aiheuttamia haasteita ja rajoituksia. Lisäksi on paljon maakohtaisia rajoituksia ja turvallisuusvaatimuksia, joten meidän täytyy olla jatkuvasti ajan tasalla mitä maanalaisessa maailmassa ja tunneloinnissa tapahtuu.

Ajoneuvoasentajasta muotoilu- ja markkinointijohtajaksi

Koivisto opiskeli ensin ajoneuvoasentajaksi erikoistuen moottoriurheiluun. Ajoneuvoasentajan työ ei kuitenkaan tarjonnut riittävästi tilaa luovuudelle, joten hän lähti opiskelemaan ajoneuvomuotoilua Lahden ammattikorkeakouluun. Opintojensa aikana Koivisto teki opinnäytetyönsä Normetille, joka oli siihen asti ollut hänelle täysin tuntematon toimija.

– Lähdin Lahdesta valmistumisen jälkeen vielä syventämään osaamistani maisterin opintoihin Aalto ylipistoon ja luin itseni taiteiden maisteriksi, pääaineena teollinen muotoilu. Koko maisteriopintojen ohessa työskentelin osa-aikaisena Normetille ja tein myös maisterin opinnäytetyöni tänne. Minut palkattiin Normetille vakituiseen työsuhteeseen jo ennen kuin valmistuin Aalto yliopistosta, ja valmistuttuani vuoden 2018 lopussa, jatkoin hommia täysipäiväisesti. Opinnäytetyön kautta on Koiviston mukaan mahdollista näyttää oma osaamisensa varsinkin todella kilpailluilla aloilla.

– Opinnäytetyö tarjoaa hyvän mahdollisuuden oman motivaation, osaamisen ja uniikin näkemyksen esittelemiseen, ennen kuin yrityksen tarvitsee tehdä lopullisia päätöksiä. Kun tein ensimmäistä opinnäytetyötäni, Normetille ei haettu muotoilu- tai markkinointiosaajaa, mutta näytettyäni osaamiseni yritys näki tarpeelliseksi ottaa minut töihin. En ole ainoa suoraan koulun penkiltä tullut työntekijä Normetilla, vaan meillä on tuotekehityksessä sekä muilla osastoilla monia, jotka ovat tehneet Normetille opinnäytetyön ja jatkaneet opinnäytetyön jälkeen vakituisina työntekijöinä. Koivisto kertoo, että Normetille tehdyt opinnäytetyöt ovat olleet usein sellaisia, joista esimerkiksi tuotekehityksen puolella on oltu jo valmiiksi kiinnostuneita. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että aiheen tutkimista jatketaan myös opinnäytetyön jälkeen.

Huipputuotteiden taustalla täsmällinen ja tehokas tuotekehitysprosessi

Tuotekehityksen ensimmäisessä vaiheessa Normetilla todetaan tarve uudelle tuotteelle tai teknologialle, ja sitä kautta uudelle tuotekehitysprojektille, joka tulee usein Normetin tuotelinjajohtajien tai yhtiön globaalin myyntiverkoston kautta, jotka ovat tiiviisti yhteydessä asiakkaisiin. Kun tarve on tunnistettu, tehdään alustava ja yleisluontoinen tutkimus, jonka kautta selvitetään esimerkiksi tuotekehityksen tehtävän sovellutuksen ennakoituja päämarkkina-alueita ja volyymia vuositasolla.

– Jos tuotekehitysidea todetaan tutkimisen arvoiseksi, sille suoritetaan laajempi markkinatutkimus. Tässä vaiheessa mukaan otetaan usein jo ensimmäiset kevyet ja nopeat konsepti-ideat, Koivisto esittelee. Kun projektin ensimmäiset vaiheet on saatu suoritettua, konsultoidaan tuotekehityksen eri alojen eksperttejä, jotta saadaan selvitettyä, onko tuotekehitysidea mahdollista toteuttaa ja kannattaako se tehdä kokonaan itse vai pystytäänkö hyödyntämään osin valmiita ratkaisuja. Ehdotuksen jälkeen tehdään projektisuunnitelma, jonka jälkeen aloitetaan yksityiskohtaisempi toiminnallisuuksien määrittely ja konseptisuunnittelu 3D-ympäristössä mallintaen.

– Tässä vaiheessa tehdään ensimmäinen konsepti tai useampia konsepteja, käsittäen mekaniikkasuunnittelun lisäksi mm. hydrauliikan, sähköjärjestelmän sekä automatiikan konseptoinnit, ja pöydällä on yleensä vielä tässäkin vaiheessa useampia laite- tai teknologiakonsepteja.

Tehokkaampia ratkaisuja Digital Twin -teknologialla

Tuotekehityksessään Normet käyttää Digital Twin -teknologiaa, joka mahdollistaa mallinnetun tuotteen ominaisuuksien testaamisen virtuaalisessa todellisuudessa, hyödyntäen projektin alussa suunniteltuja konsepteja. Testit vastaavat mahdollisimman realistisesti fyysisen tuotteen testausta. Kun luoduista konsepteista tai niiden yhdistelmistä on saatu valittua paras mahdollinen kokonaisuus, aloitetaan varsinainen lopputuotteen suunnittelu ja valmistelu tuotantoon.

Valmista prototyyppiä testataan laajasti Kun suunniteltuun laitteeseen ollaan tietokoneen ruudulla ja virtuaalisessa testiympäristössä tyytyväisiä, lopullista kokonaisuutta aletaan valmistelemaan kohti prototyypin rakentamista. – Osat tilataan ja konetta aletaan rakentamaan, myös viimeisteltyyn ulkonäköön liittyvät seikat kuten teippaukset suunnitellaan viimeistään tässä vaiheessa, ennen prototyypin valmistumista. Suunnittelutiimi on aktiivisesti mukana vielä prototyypin rakennusvaiheessa, jotta mahdolliset parannukset pystytään tekemään tehokkaasti. Valmista prototyyppiä testataan laajasti sekä tehtaalla että oikeissa työskentelyolosuhteissa maanalaisessa kaivoksessa tai tunnelityömaalla tuotteesta tai teknologiasta riippuen. Normetin marraskuun alussa julkaiseman tuoteperheen alustan prototyyppiä testattiin pitkään ja pieteetillä Pyhäsalmen kaivoksella, jotta laitteen suorituskykyä ja ominaisuuksia saatiin selvitettyä haastavassa ympäristössä. Tärkeä osa testausta liittyy käyttäjäturvallisuuteen, jossa kokeillaan käytännössä laitteen operaattoreiden mahdollisia inhimillisiä virheitä ja tilanteita, joissa operaattori voisi jostain syystä mahdollisesti käyttää laitetta väärin.

– Olemme kiinnittäneet näihin seikkoihin erityistä huomiota uusien, juuri julkaistujen logistiikka-ajoneuvojemme suunnittelussa, joten laitteissa on monia kuljettajaa avustavia ja inhimillisiä virheitä vähentäviä tai ne eliminoivia toiminnallisuuksia, joiden varmatoimisuuden testaamme hyvin monimuotoisesti. Turvallisuuden parantamisen lisäksi inhimillisten virheiden ja laitteen väärinkäytön mahdollisuuden pienentäminen tai estäminen parantaa laitteen kestävyyttä ja näin säästää asiakkaalta aikaa ja rahaa. On tärkeää, että logistiikka-ajoneuvomme ovat mahdollisimman turvallisia ja kestäviä haastavissa olosuhteissa.

Uusia tuotekehitystiimiläisiä haetaan jatkuvasti

– Jos mietitään tulevaisuuden kehitystä, varsinkin huipputeknologian ja sitä sisältävien laitteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti, joten ohjelmisto-, sähkö- ja automaatiosuunnitteluun tarvitaan koko ajan enemmän asiantuntijoita. Lisäksi kehitämme uusia tuotteita hyvällä tahdilla, joten tarvitsemme myös lisää mekaniikka- ja hydrauliikkasuunnittelijoita sekä muita tuotekehityksen ammattilaisia. Koivisto mainitsee, että Normetin tuotekehitystiimin nuorimmilla suunnittelijoilla on yleensä taustalla insinööriopinnot. Vanhemmat insinöörit ovat saattaneet olla ensin 10–20 vuotta kentällä, jonka jälkeen he ovat siirtyneet tuotekehityksen puolelle.

– Kumpikin polku tuo tärkeää osaamista tuotekehitystiimiin; ihmisten monimuotoisuus ja ihmisten erilaiset kokemukset sekä taidot tuovat arvoa tuotekehitysprojekteihin ja koko yritykseemme. Kentältä suunnitteluun tulleilla on vankka käytännön kokemus alalta, kun taas nuoremmilla suunnittelijoilla on tuoreessa muistissa uusimmat teknologiat, suunnittelun työkalut ja valmistusmenetelmät. Koivisto kertoo, että tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan suunnittelijat pääsevät tutustumaan laitteiden todellisiin käyttöympäristöihin, jotta ympäristön haasteet ja laitteiden vaatimukset ymmärrettäisiin paremmin.

– Suunnittelijoiden on erittäin tärkeää ymmärtää laitteiden haastava käyttöympäristö, koska se poikkeaa hyvin paljon totutusta maapäällisestä ympäristöstä. Kaikella tekemisellämme on tarkoitus parantaa maan alla työskentelevien ihmisten turvallisuutta ja työoloja sekä prosessien tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Osaamisesta on tällä hetkellä kova kilpailu, joten rekrytointi käy Koiviston mukaan yhä haasteellisemmaksi ja muistuttaa, että koneiden suunnittelun ja valmistuksen taustalla on paljon muutakin. – Yrityksessämme toimii liiketoiminnan pyörittämiseen liittyviä osastoja, kuten myynti-, markkinointi-, talousosasto sekä osto- ja HR-osasto, joissa kaikissa tarvitaan eri alojen ammattilaisia nyt, ja tulevaisuudessa www.normet.com

Artikkeli on julkaistu Opintomaailma 2020–2021 -lehdissä (Etelä-Suomi, Itä- ja Pohjois-Suomi).