Pyydä tarjous

Metso Outotecin Turulan konepaja hyödyntää uusinta hitsausautomatiikkaa

Digipalvelut
17.12.2020 | Koulutus ja opiskelu

– Robottien ohjelmoinnissa olisi hyvä olla ikään kuin asioiden edellä, ajatella etukäteen, mitä tulee tapahtumaan. Juuri se tekee työstä mielekästä, kun saa käyttää aivojaan erilaisissa tilanteissa. Tämä työ ei ole päivästä toiseen samanlaista, ei ole aina sama kalikka nenän edessä. Pyrin tekemään sellaista työn jälkeä, josta voin olla ylpeä, kertoo Santtu Heikkinen, joka työskentelee hitsausrobottioperaattorina Metso Outotecin Turulan konepajalla Outokummussa.

– Työtäni on pääasiassa hitsausrobottien etäohjelmointi RobotStudio-sovelluksella. Laitan hitsattavat kappaleet valmiiksi robotille ja hitsauksen jälkeen tarkastan ja viimeistelen ne. Lisäksi selvittelen vikatilanteita, jos sellaisia ilmenee. Hoidan myös laserhitsausasemaa, jossa on laserhitsausportaali ja kaksi kappaleenkäsittelyrobottia.

Tehokkuutta ja laatua

– Robottihitsauksen tuloksena syntyy kokonaisia tuotteita, ei pelkästään hitsisaumoja. Robotti hitsaa kokonaisvaltaisesti ja paljon ihmistä nopeammin, juuri siinä on menetelmän etu. Paloaikasuhde eli kaaren paloaika tuntia kohti on robotilla parempi kuin ihmisellä. Kun alkuvalmistelut on tehty oikein, työn laatu on korkeatasoista. Myös toistettavuus on robottihitsauksen iso plussa, toteaa Antti Nykänen, Metso Outotecin Turulan konepajan Manager-Welding. Antti Nykäsen mukaan robotin hitsaamat kappaleet voivat olla monen kokoisia pienistä kymmenkiloisista isoihin 10 tonnin kappaleisiin.

– Robotti pystyy hitsaamaan erilaisilla menetelmillä. Kaikki meillä käytössä olevat robottihitsausasemat ovat ABB:n toimittamia. Kappaleiden käsittelyissä on asemien välillä hieman variaatioita. Yleensä niissä on tietynlainen kääntöpöytä, mutta meillä on käytössä myös ratalisä, jolla saadaan kappale pyörimään symmetrisesti. Yksi robottiasemistamme on räätälöity erilaisten akselistojen valmistamiseen.

– Ohjelmointiin käytämme ABB:n kehittämää RobotStudio-offlineohjelmistoa. Saamme asiakkaalta 3D-mallin, johon suunnittelemme ensimmäisenä kiinnittimet. Seuraavaksi robottioperaattori laatii etänä ohjelman, joka kertoo robotille hitsausjärjestyksen, vaadittavat liikkeet, railon seurannan ja haut, Nykänen kuvailee.

– Yksinkertaisiin töihin robotille voidaan antaa käskyjä myös kaukosäätimellä opettamalla, mutta se on hidasta ja sen aikana robotti on pois tuottavasta työstä. Pyrimme siksi käyttämään etäohjelmointia, jolloin meillä on kaikki ohjelmat, silloitusjigit ja hitsauskiinnittimet valmiina ennen projektin aloittamista. Näin säästyy aikaa.

Koulutusta laitevalmistajalta

Antti Nykänen kertoo, että Turulan konepajalla robottioperaattoreille koulutusta tarjoaa pääasiassa laitevalmistaja ABB.

– Koulutukset pidetään yleensä meidän tiloissamme, meidän laitteillamme ja Metso Outotecin tuotteita ajatellen.

– Laatimassamme hitsausstrategiassa tunnistimme, että meillä on tällä hetkellä liian vähän henkilöitä, jotka pystyvät ohjelmoimaan hitsausrobotteja. Ryhdyimme kouluttamaan omasta tiimistämme muutamia henkilöitä ohjelmointiin. Uskon, että meillä on koossa hyvä porukka, kun koulutus on viety loppuun ja hieman kokemusta saatu. Eläköitymisiäkin on näköpiirissä, joten osaamista tarvitaan tulevaisuudessakin.

Robotin käytön perusteet ammattiopistosta

Robottihitsauksen operaattorille ja ohjelmoijalle käsin hitsauksen taito olisi tarpeellinen. Antti Nykänen sanoo, että tietokoneiden kanssa pärjäävä henkilö voi kyllä omaksua RobotStudion nopeasti, mutta työ ei onnistu, jos hänellä ei ole käytännön tietoa esim. siitä mihin asentoon poltinkulma käännetään.

– Hyvät lähtökohdat hitsausrobotin ohjelmointiin antaa kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto tuotantotekniikan osaamisalalla, eli levyseppähitsaajan koulutus. Osaaminen täydennetään täällä meillä robotin käyttö- ja ohjelmointikoulutuksella. Santtu Heikkinen on suorittanut levyseppähitsaajan perustutkinnon sekä oppisopimuksella levytekniikan ja hitsaajan ammattitutkinnot.

– Tällä hetkellä opiskelen ammattikorkeakoulussa. Ammattikouluun menin alun perin autopuolelle, mutta pian löysin itseni metallialalta. Siihen aikaan 2000-luvun alkupuolella menossa oli talouden nousukausi ja töitä riitti hitsauksen parissa. Autot jäivät vain harrastukseksi.

Automaatiosta etua Suomelle

Antti Nykänen korostaa, että automaatiolla on Suomen kilpailukyvylle todella iso merkitys, ja siksi myös Metso Outotec on siihen satsannut.

– Automaation avulla saamme työtunteja vähemmäksi, voimme tehdä työn nopeasti ja korkealla laadulla. Työntekijöille automaatio lisää työhyvinvointia ja työssä jaksamista, kun rasittavat ja toistuvat työt siirtyvät koneiden tehtäväksi. Operaattori ei altistu robottihitsauksessa savukaasuille tai valokaarelle.

– Työnantajalle robottioperaattorin työ on arvokasta, koska se lisää tehokkuutta. Tehokas ja nopea tuotanto yhdistettynä korkeaan laatuun tarkoittavat Turulan konepajalle enemmän tilauksia asiakkailta, Santtu Heikkinen lisää.

Kansainvälinen konserni tarjoaa isoja mahdollisuuksia

Metso Outotec syntyi vuonna 2020 Outotecin ja Metson kaivosliiketoiminta Mineralsin yhdistyessä. Konsernin toimialaa ovat kaivos-, metalli-, ja kivenmurskausteollisuuden sekä metallin ja jätteenkierrätyksen laitteet ja palvelut sekä prosessitekniikka. Metso Outotecilla työskentelee noin 15 600 asiantuntijaa. Liikevaihto vuonna 2019 oli noin 4,1 miljardia euroa.

– Metso Outotec on kansainvälinen ja maailmanlaajuinen toimija. Konsernin palveluksessa voi avautua työmahdollisuuksia ympäri maailmaa. Kielten oppimiseen kannattaa siis paneutua, Antti Nykänen huomauttaa.

Harjoittelupaikka voi poikia työsuhteen

– Kesätyöt ja opiskeluihin kuuluvat harjoittelujaksot kannattaa suorittaa määrätietoisesti. Niiden aikana myös työnantaja saa käsityksen opiskelijan vahvoista osaamisalueista, joiden kautta voi työpaikka löytyä, vinkkaa Antti Nykänen. Myös Santtu Heikkinen oli Turulan konepajalla harjoittelemassa ja kesätöissä. Valmistuttuaan hän sai Outotecilta työpaikan.

– Metso Outotec on hyvä työnantaja. Laitteet ovat edistyksellisiä ja kehityksen kärjessä pysymiseen satsataan voimakkaasti. Täällä työntekijä pääsee toteuttamaan itseään, työ on mukavan vaihtelevaa. Opiskelen parhaillaan ammattikorkeakoulussa, sillä päämääräni on jossakin vaiheessa siirtyä toimihenkilöksi.

– Metso Outotec myös kouluttaa henkilöstöään monin eri tavoin, mikä on hienoa. Tiimihenki on parasta A-luokkaa. Koko henkilöstö – sekä työntekijät että toimihenkilöt – puhaltavat yhteen hiileen ja tekevät töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, Heikkinen kertoo.

Rohkeasti kohti tavoitteita Antti Nykäsen mielestä olisi metallialan tunnettuuden kannalta hyvä, jos yläkoululaiset pääsisivät tutustumaan ammatillisiin oppilaitoksiin ja metallialan yrityksiin.

– Normaalioloissa meillä Metso Outotecin Turulan konepajalla käy usein kouluryhmiä, ja esim. TET- harjoittelijoita on ollut meillä töissä. Jotkut heistä ovat myöhemmin löytäneet oman työpaikkansa Outotecilta. Meistä löytyy tietoja yhtiön nettisivuilta ja sosiaalisen median kanavista. Santtu Heikkinen toteaa, että metallialaa ja hitsausta kannattaa lähteä opiskelemaan.

– Vaikka automaatio etenee, tarvitaan roboteille käyttäjiä ja ohjelmoijia. Käytännön työkokemuksesta on etua myös laiteoperaattorin työssä. Työskentelyolosuhteet ovat nykyaikana erinomaiset ja työturvallisuus on kunnossa. – Opiskelupaikan valintaa miettivälle nuorelle sanoisin, että kannattaa miettiä, mitä haluaa tehdä, ja millainen työ tuntuisi mielekkäältä. Sitä kautta hahmottuvat omat tavoitteet, ja sitten vain rohkeasti pyrkimään niitä kohti, Heikkinen kannustaa.

mogroup.com/fi/

facebook.com/MetsoOutotec

linkedin.com/company/metsooutotec/

twitter.com/metsooutotec

Artikkeli on julkaistu Opintomaailma 2020–2021 -lehdessä (Itä- ja Pohjois-Suomi).