Rakennusala on tuhansien mahdollisuuksien ala. Rakennus- ja kiinteistösektorilla työskentelee Suomessa puoli miljoonaa ihmistä. Työtehtävien ja uravaihtoehtojen skaala on valtava.

Tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille

Rakennusalalla on paljon hienoja uratarinoita, kuinka heikonpuoleisesta peruskoulumenestyksestä huolimatta on edetty arvostetuksi rakentajaksi, kädentaitajaksi. Ammatillisella tutkinnolla voi jatkaa korkeakouluopintoihin, esimerkiksi rakennusmestariksi tai -insinööriksi.

– Kädentaitajia tarvitaan, toteaa Rakennusteollisuus RT ry:n Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen.

Palkkataso on rakennusalalla hyvä, ja etevä tekijä voi vaikuttaa ansioihinsa omalla työllään – toisin kuin useimmilla muilla aloilla. Anttonen mainitsee, että taitava kirvesmies voi tienata enemmän kuin työmaan johtaja.

– Ammattikoulupohjalta voi ponnistaa lääkärin ansiotasolle. Tällä alalla palkkatasa-arvo on huippuluokkaa. Palkkaus perustuu tekemiseen ja työn tuloksiin, ei työhön käytettyyn aikaan. Joka tapauksessa palkka riittää mainiosti hyvään elämään ja omien unelmien toteuttamiseen.

Rakennusala on tulevaisuuden ala

Rakennettu ympäristö ja sitä kautta rakennusala ja sen osaajat vaikuttavat koko ajan meidän jokaisen arkielämään. Suhdannevaihteluista huolimatta Kimmo Anttonen näkee rakennusalan tulevaisuuden valoisana.

– Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toiminta perustuu siihen, että meillä on toimivat tilat ja infra. Samalla hyvinvointiyhteiskuntaa pitävät pystyssä suomalaiset työntekijät, veronmaksajat.

– Suomen kansallisvarallisuus on rakennetussa ympäristössä, joka uhkaa rapistua käsiin. Rakennetun ympäristön ylläpitoon ja parantamiseen tarvitaan hyvin paljon työtä. Uusille osaajille on kysyntää, varsinkin kun alalta on jäämässä eläkkeelle iso joukko ammattilaisia. Voi olla, että vuonna 2024 rakennusalalla opintonsa aloittavat valmistuvat muutaman vuoden kuluttua historian parhaimpaan saumaan.

Naiset, tervetuloa!

Rakennusalalla tarvitaan huolellisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Kimmo Anttonen pohtii, että tällaiset ominaisuudet liitetään perinteisesti enemmän naisiin kuin miehiin. Hän toivottaakin naiset tervetulleiksi alalle.

– Mitä suurempi määrä naisia on töissä, sitä vahvempi ja modernimpi koko rakennusala on.

– Naiset kyllä pystyvät alalla työskentelemään. Työ ei ole enää niin raskasta, meluista, pölyistä ja vaarallista kuin menneisyydessä. Työmenetelmät ja -välineet ovat kehittyneet ja kehittyvät edelleen. Työergonomiaan ja -turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Anttonen muistuttaa myös siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä tulla rakennusalalle. Ala onkin suosittu alanvaihtajien keskuudessa.

– Moni huomaa vanhemmiten, että rakennusalalla on töitä ja toimeentuloon voi vaikuttaa omalla työllään.

Arvostatko yhteistyötä ja vastuullisuutta?

Kimmo Anttonen kertoo, kuinka nykyajan raksameininki ei enää ole sellaista, jossa rakennusmestarit käskevät, mitä kukin tekee.

– Nykyisin on vallalla yhdessä tekemisen malli. Yhdessä suunnitellaan, toteutetaan ja vastataan, ja yhdessä myös hyödytään onnistuneen työn palkkiosta.

Rakennusalan työ sopiikin hyvin henkilölle, joka haluaa olla töissä sellaisella alalla, jolla kunnioitetaan yksilöä ja arvostetaan reilun pelin henkeä.

– Tänä päivänä rakennusalalla korostuvat vastuullisuus ja läpinäkyvyys. Esimerkiksi harmaan talouden torjuntajärjestelmä on meillä Suomessa maailman paras. Vilunkia yrittävät jäävät kiinni.

Kohti unelmia

Millaisia terveisiä Kimmo Anttosella on oman alan valintaa miettivälle nuorelle?

– Kannattaa suunnata sitä kohti, mitä aidosti tykkää tehdä ja mistä on oikeasti kiinnostunut.

– Jokaiselle on oma paikka tässä yhteiskunnassa; sellainen ympäristö, jonka kokee omakseen. Sen löytäminen voi olla pitkä, vaikeakin tie, jonka varrella voi tulla yllätyksiä, mutta jokaiselle on oma paras paikkansa. Toivon jokaiselle rohkeutta kulkea omia unelmia kohti.

– Tämän päivän maailma avaa kaikista ongelmista huolimatta enemmän mahdollisuuksia oman tien löytämiseen kuin koskaan ennen. Mutta rauhallisesti se on otettava. Nuorilla, jopa lapsilla, on nykyaikana hirveä kiire aikuisten elämään, vaikka siihen ei olisi valmiuksia eikä syytäkään. Ei 15–16-vuotiaana vielä välttämättä tarvitse tietää, miksi isona haluaa. En minäkään vielä tiedä, vaikka olen 42-vuotias, aluepäällikkö Anttonen sanoo.

rt.fi | Instagram | LinkedIn | Facebook | X