Yara on maailmanlaajuinen lannoitteiden, ympäristönsuojelutuotteiden ja teollisuuskemikaalien tuottaja. Yaran toimintaympäristössä toimintaan vaikuttavat globaalit haasteet, kuten väestönkasvu, ruokaturva, luonnonvarojen niukkuus sekä ilmastonmuutos. Yaran ratkaisuissa painottuvat vahva kumppanuus ja teknologian hyödyntäminen sekä digitaaliset palvelut. Yaran matalan hiilijalanjäljen lannoitteilla ja viljelyratkaisuilla on tärkeä rooli kestävän maatalouden kehittämisessä.

Creating Impact – From Earth To Table

Yara vastaa ruoantuotannon ja ympäristön haasteisiin tutkituilla ja puhtailla tuotteilla, viljelyosaamisella sekä innovatiivisilla ratkaisuilla. Ne turvaavat ruoan ja luonnonvarojen riittävyyttä maailmassa ja auttavat vastaamaan ympäristöön liittyviin haasteisiin. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja kestävään ja tehokkaaseen ruuantuotantoon maailman kasvavalle väestölle, huolehtia rajallisista resursseista ja vähentää ympäristöpäästöjä. Yaran ympäristöratkaisut parantavat ilmanlaatua sekä vähentävät teollisuuden ja liikenteen päästöjä. Yaran valmistamia teollisuustuotteita käytetään raaka-aineina useilla eri aloilla.

Puhdas suomalainen ruoka

Yaran Siilinjärven toimipaikka on yksi yhtiön monipuolisimmista tuotantoyksiköistä. Toimipaikan päätuotteita ovat lannoitteet, fosforihappo ja apatiitti. Tehdasalueella sijaitsee myös Länsi-Euroopan ainoa toiminnassa oleva fosfaattikaivos, josta louhittava puhdas apatiittimalmi turvaa kasveille tärkeää fosforin saantia. Niinpä yhtiön vanha sanonta "Kivestä leipää" pitää Siilinjärvellä enemmän kuin paikkansa. Yaran matalan hiilijalanjäljen lannoitteilla on laatutakuu.

Maasta, merestä ja ilmasta

Maasta saadun fosforin lisäksi lannoitteiden pääraaka-aineet ovat typpi, jota saadaan ilmasta ja kalium, jota saadaan muinaisten merien suolasta. Kyse on luonnon peruselementtien yhdistämisestä ja ne muodostavat Yaran mineraalilannoitteen luonnolliset raaka-aineet.

Monipuolinen tuotantoketju

Siilinjärven toimipaikalla on kaivoksen ja sen rikastamon lisäksi neljä eri tuotantolaitosta: lannoite-, fosforihappo-, typpihappo- ja rikkihappotehdas. Siilinjärven toimipaikan tuotantolaitokset kytkeytyvät toisiinsa raaka-ainevirtojen myötä. Kaivoksen avolouhoksesta saatavasta malmista rikastettu apatiittirikaste käytetään pääasiassa fosforihappotehtaalla fosforihapon valmistukseen. Fosforihapon tuotannossa tarvittava rikkihappo saadaan omalta rikkihappotehtaalta, joka kierrättää raaka-aineenaan Pyhäsalmen kaivoksen sivutuotteena syntyvää pyriittiä ja Fortumin öljynjalostuksen sivutuotteena syntyvää sularikkiä. Fosforin lisäksi lannoitteiden pääraaka-aineet ovat typpi ja kali. Lannoitteiden valmistuksessa tarvittava typpihappo valmistetaan omalla typpihappotehtaalla. Kalisuola tuodaan Venäjältä. Siilinjärvellä valmistetut lannoitteet käytetään pääosin kotimaan peltoviljelyssä ja metsien lannoituksessa.

Saumatonta yhteistyötä

Yksi Yaran arvoista on Collaboration, yhteistyö. Yhdessä työskentely, johon kuuluu keskinäinen kunnioitus, kumppanuus sekä kaikkien näkökulmien ja lähestymistapojen arvostaminen. Sekä Yaran sisäinen että ulkoinen yhteistyö muun maailman kanssa kerryttää organisaation kollektiivista osaamista. Luottamukseen ja vastuunottoon perustuvassa työyhteisössä yhdistyy joukko uteliaita ja kunnianhimoisia tulevaisuuden tekijöitä, jotka edustavat eri kansallisuuksia ja kulttuuritaustoja. Jokapäiväisen toiminnan keskiössä on jatkuva parantaminen, jossa osaamisen kehittäminen ja tiedon jakaminen mahdollistavat jatkuvan oppimisen sekä varmistavat tuloksekkaan toiminnan, ympäristön turvallisuuden ja erinomaisen tuotteiden laadun. Monipuolisen tuotantoketjun toiminta vaatii saumatonta yhteistyötä niin oman henkilöstön kuin yhteistyökumppaneiden kesken. Tässä korostuvat tiimityö, avoin vuorovaikutus ja kaikkia arvostava työilmapiiri. Tulevaisuuden osaajilta odotetaan entistä enemmän itsensä ja oman työn johtamisen lisäksi aktiivista otetta työhön ja sen kehittämiseen. Tärkeitä ovat ongelmanratkaisutaitojen ohella joustavuus muuttuvassa toimintaympäristössä ja toiminta erilaisten ihmisten kanssa eri kulttuureissa.

Monipuolisia mahdollisuuksia

Yara työllistää globaalisti noin 16 000 henkilöä 60 maassa. Suomessa Yaralla työskentelee noin 900 eri alojen ammattilaista. Suomessa on kolme tehdastoimipaikkaa Siilinjärvellä, Uudessakaupungissa ja Kokkolassa. Yara Suomen myyntikonttori on Espoossa ja Vihdissä sijaitsee viljelyratkaisuihin keskittynyt Kotkaniemen tutkimusasema. Siilinjärven toimipaikalla työskentelee noin 380 yaralaista sekä lomakauden aikana 50 kesätyöntekijää. Lisäksi toimipaikka työllistää laajan kumppanuusverkoston kautta päivittäin yli 300 henkilöä, joista yli puolet työskentelee kaivospalveluja tuottavan yrityksen palveluksessa. Yaran tavoitteena on, että Suomessa tuotetaan puhtaista raaka-aineista valmistettua puhdasta ruokaa kannattavasti ja kestävästi myös tulevaisuudessa osana kotimaista elintarvikeketjua.

Siilinjärvellä työskentelee paljon eri alojen ammattilaisia

Yaran Siilinjärven toimipaikka on koko viisikymmenvuotisen toimintansa ajan ollut merkittävä työllistäjä ja haluttu työnantaja. Toimipaikalla erilaisten ammattien kirjo on moninainen. Yaran ammattilaiset ympäri maailmaa muodostavat verkoston, jossa vaihdetaan parhaita käytäntöjä omassa toiminnassa hyödynnettäväksi. Yara tarjoaa mahdollisuuden kehittyä monipuolisissa ja mielenkiintoisissa prosessi- ja kaivosteollisuuden tehtävissä.

Toiminnan jatkuva parantaminen on Jari Kurikkalan työmaa

Diplomi-insinööri Jari Kurikkala työskentelee Yara Siilinjärvellä jatkuvan kehittämisen ja toiminnan sujuvoittamisen parissa. Hänen ammattinimikkeensä on Continuous Improvement Manager.

– Jatkuvan parantamisen maailmassa yhteistyö on avainasia. Työni voisi jakaa kolmeen osa-alueeseen: toimintamallin luonti, motivointi ja yhteisiin tavoitteisiin sitouttaminen, Kurikkala tiivistää.

– Toimenkuvani päätarkoitus on luoda malli, joka auttaa meitä toimipaikkana työskentelemään yhteisiä tavoitteita kohti. Pyrin luomaan edellytyksiä sille, että tiimit kehittävät turvallisuutta, ympäristötehokkuutta ja tuotteiden laatua huolehtien samalla tuottavuudesta ja työhyvinvoinnista.

– Haluan kannustaa ihmisiä löytämään uusia ratkaisuja, ja toisaalta saan heiltä näkemyksiä asioista, jotka eivät vielä toimi riittävän hyvin. Yksi osa työtäni on oppia näkemään asiat, joihin kannattaa panostaa.

Alojensa taitajien kanssa on hyvä tehdä töitä

– Aloitin Yaralla seitsemän vuotta sitten, mutta tässä tehtävässä olen työskennellyt noin neljä vuotta. Työ on ollut mielenkiintoista ja palkitsevaa. Olemme onnistuneet luomaan tuloksekkaan mallin, ja päivittäisessä työssä minua motivoi yhteistyö erilaisten tiimien kanssa. Yaran Siilinjärven toimipaikalla työskentelee omien alojensa huippuosaajia, ja on hienoa saada tehdä töitä heidän kanssaan, Jari Kurikkala toteaa.

– Hyvä tiimi muodostuu erityyppisistä ja erilaisen kokemuksen omaavista ihmisistä. Pitäisi olla sekä innokkuutta että systemaattista tapaa toimia. Kun tällaisista tekijöistä syntyy tasapainoinen yhdistelmä, tiimi toimii kitkatta ja sen jäsenet miettivät paitsi omaa toimintaansa myös tiimikaverin työn edistämistä.

Annetaan tavoitteet, ei keinoja

Jari Kurikkala kertoo, että noin neljä vuotta sitten Yarassa ryhdyttiin panostamaan Lean-tyyppiseen jatkuvan parantamisen ajatteluun.

– Alussa tiimeille ja työntekijöille määriteltiin, miten heidän pitäisi toimia. Pian kuitenkin huomasimme, että sellainen malli ei toimi, se herättää kysymyksiä ja jopa vastustusta. Muutimme lähestymistapaa. Nykyisin emme anna valmiita malleja, vaan asetamme tavoitteen, jota kohti henkilöt ja tiimit lähtevät etenemään hakemalla ja löytämällä itse parhaat keinot. Tämä lisää työn merkityksellisyyttä ja motivaatiota

– Tärkeää on myös hyvien käytäntöjen kerääminen ja niiden jakaminen. Hyviin käytäntöihin täytyy liittyä oppimisen mahdollistamisen lisäksi myös positiivisen palautteen antaminen.

– Henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita jostakin tietystä aihealueesta, pitäisi saada mukaan koko toimipaikkaa koskevaan tiimityöhön. Hyvä esimerkki on luotettavuuden kehitysryhmä, johon kuuluu osaajia kaikkialta Siilinjärven toimipaikalta. Ryhmä kokoaa ja jakaa tietoa toimipaikan luotettavuustilanteesta ja antaa palautetta. Motivoinnin kannalta positiivisen palautteen merkitys on todella suuri, sen tulisi olla osa esimiestyötä, Kurikkala korostaa.

– Hyvien käytäntöjen jakamisen haaste on siinä, miten tiimi näkee jonkin toisen tiimin toimintamallin. Usein muiden kehittämää käytäntöä suostutaan kokeilemaan vasta, jos omassa toiminnassa on havaittu korjattavaa. Toisaalta muualta lainatun mallin ei välttämättä tarvitse suoraan ratkaista ongelmaa, vaan siitä voi saada hyviä ideoita oman toiminnan kehittämiseen. Työtä tekevät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita, ja oleellista onkin tarjota heille resurssit toimintansa kehittämiseen.

Teknologia ei poista vuorovaikutustaitojen tarvetta

Jatkuvan parantamisen ajattelua sovelletaan Yara Siilinjärvellä myös työturvallisuuteen ja ympäristötehokkuuteen.

– Työturvallisuutta korostamme todella voimakkaasti, jotta meillä kaikilla olisi mahdollisuus lähteä terveenä kotiin työvuoron päätyttyä. Ympäristöturvallisuudessa haluamme toimia luparajoja tiukemmin ja lunastaa myös ns. sosiaalinen toimilupa sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta, Jari Kurikkala mainitsee.

– Maailmanlaajuiset trendit – digitalisaatio, automaatio ja tietojohtaminen – yleistyvät myös kemianteollisuudessa ja kaivosalalla, mutta nähdäkseni tulevaisuudessakin tarvitsemme edelleen hyviä työyhteisötaitoja. Digisovellus ei voi korvata face-to-face -keskustelua kaikissa tilanteissa.

– Kesätyö tarjoaa nuorille erinomainen tapa tutustu alaan ja Yaraan työnantajana. Samalla voi tehdä itsensä tutuksi hyvänä työntekijänä, Jari Kurikkala vinkkaa.

Ympäristöpäällikkö Hanna Luukkonen pyrkii pienentämään haittoja

Hanna Luukkonen on toiminut Yara Siilinjärven kaivoksen ympäristöpäällikkönä reilut neljä vuotta. Yara haluaa olla Siilinjärvellä paikallisen yhteisön vastuullinen jäsen, ja kaivoksen ympäristöpäällikkö työskentelee tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

– Ympäristöasioihin panostamisen ohella olemme kehittäneet sidosryhmäyhteistyötä lähinaapuruston kanssa. Yara Siilinjärvellä on ollut yhteistoimintaryhmä vuodesta 2015 lähtien. Ryhmässä on mukana mm. Siilinjärven kunnan ja järjestöjen edustajia. Lisäksi viime vuonna perustettiin lähialueen asukkaiden kanssa alueryhmiä, jotta vuorovaikutus ja tiedonkulku toimisi mahdollisimman hyvin. Alueryhmissä lähistön asukkailla on matala kynnys ottaa puheeksi mieltä askarruttavia asioita. Alueryhmien ansiosta naapureilla on tiedossa, kehen Yaralla voi ottaa yhteyttä. Me puolestamme voimme alueryhmissä kertoa ajankohtaisista asioista ja tarjota oikeaa tietoa.

– Esimerkiksi louhoksella teemme räjäytyksiä muutamia kertoja viikossa. Ymmärrettävästi lähialueen ihmiset kokevat ne ajoittain häiritseväksi, joten olemme satsanneet todella paljon räjäytysten ympäristövaikutusten minimoimiseen. Alueryhmien lisäksi tiedotamme toiminnastamme aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja julkaisemme myös Avviisi-uutislehteä. Teknologia ja digitalisaatio tulevat edelleen mahdollistamaan entistä paremman ympäristövaikutusten hallinnan.

Tehtäväkenttä on laaja

– Tehtäviini kuuluu ympäristöyhteistyön edistäminen myös Yaran Siilinjärven toimipaikan sisällä eri osastojen ja yksiköiden kesken. Ympäristöllisesti kestävä toiminta on huomioitava sekä kaivoksessa että tehtaissa. Ympäristöpäällikkönä osallistun toiminnan suunnitteluun sekä teen paljon selvityksiä ja raportteja. Keskustelut Yaran naapureiden ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa ovat usein mielenkiintoisia ja antoisia. Juuri monipuolisuus tekee tästä työstä mielekästä, Hanna Luukkonen kertoo.

– Työnantajana Yara tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet uralla etenemiseen ja osaamisen kehittämiseen. Ympäristöpäälliköitä Siilinjärven toimipaikalla on kaksi: minun lisäkseni kemian tehtailla on oma ympäristöpäällikkönsä, Leena Huttunen. Minä olen koulutukseltani ympäristötekniikan insinööri Savonia-ammattikorkeakoulusta, kun Leenalla taas on ympäristötieteiden maisterin tutkinto. Ympäristöalan koulutus sopii monenlaisiin tehtäviin, meillä täällä Siilinjärvellä on esim. infrapäällikkönä ympäristötekniikan koulutuksen saanut henkilö.

– Ympäristöala kehittyy jatkuvasti samalla kun toimintaympäristö muuttuu. Yara pyrkii jatkuvasti parantamaan toimintansa ympäristöllistä kestävyyttä ja turvallisuutta. Viime vuosina myös lainsäädännön kautta on tullut entistä enemmän ympäristön kannalta huomioitavia asioita. Nykyaikana menestyäkseen yrityksen on otettava entistä enemmän ympäristöasiat huomioon, huomauttaa Hanna Luukkonen.

Yara Siilinjärvi lukuina

• Apatiitti 1 000 000 t
• Rikkihappo 800 000 t
• Fosforihappo 300 000 t
• Typpihappo 150 000 t
• Lannoitteet 500 000 t
• Työllisyys: n. 700 henkilöä päivittäiset urakoitsijat mukaan lukien
• Investoinnit: vuosina 2008–2020 Siilinjärvellä n. 800 milj. €.
• Maanomistus: Yara omistaa Siilinjärvellä maata n. 3 800 ha, eli n. 7 % Siilinjärven pinta-alasta.
• Toimitukset: Lannoitteiden lisäksi Yara toimittaa n. 80 % Siilinjärven taajaman kaukolämmöstä. Lähivuosina tavoitteena on kattaa verkon koko lämmitystarve.

yara.fi

YouTube playlist

Yara Siilinjärvi

YouTube playlist

Yara Uratarinat

Facebook

Twitter

Instagram

LinkedIn

Artikkeli on julkaistu Opintomaailma 2020–2021 -lehdessä (Itä- ja Pohjois-Suomi).