Koneurakointi Nissinen tekee peltojen salaojituksia Itä- ja Kaakkois-Suomessa.

– Teemme salaojitusta 8–9 kuukautta vuodesta. Kokemusta meillä on alalta yli 40 vuotta, olemme perheyritys, toteaa Jouko Nissinen.

Koneurakointi Nissinen urakoi aurasalaojakoneella, kaivinkoneilla ja sorastuslaitteistoilla. Koneiden siirtoihin yrityksellä on oma lavettikalusto.

– Aurakone toimii laserohjauksella, se säätää automaattisesti kaltevuudet ja ojasyvyydet suunnitelman mukaan. Ojien paikat merkitään GPS-järjestelmään, joten sijainnit saadaan talteen esimerkiksi viljelijöiden työkoneiden GPS-laitteisiin. Jos alkuperäisestä ojitussuunnitelmasta joudutaan jostain syystä poikkeamaan, voidaan muutokset tallentaa GPS:ään, Nissinen kertoo.

Tarvikkeet ja polttoaineet kallistuneet rajusti

Koneurakointi Nissinen toimittaa yleensä työmaille kaikki salaojatarvikkeet.

– Se on ensinnäkin asiakkaalle vaivatonta, ja toiseksi tällä tavoin voidaan varmistua, että käytössä ovat oikeat nimikkeet oikeassa koossa. Osaamme mitoittaa tarpeen, joten enempää ei tarvitse ostaa kuin mitä maahan laitetaan. Kun kaikki tarvikkeet ovat täsmälleen käypäisiä, voidaan työt aloittaa heti. Hankimme tarvikkeet suoraan tehtaalta ilman välikäsiä.

Jouko Nissinen kertoo, että tarvikkeiden hinnat ovat nousseet merkittävästi, samoin polttoaineiden.

– Tarvikkeet ovat kallistuneet lähestulkoon kuukausittain viime kesästä, kokonaisnousu on kymmeniä prosentteja. Polttoöljyn litrahinta oli viime syksynä 60–70 senttiä, nyt ollaan kahdessa eurossa. Myös diesel on kallistunut valtavasti.

– Työkustannukset ovat nousseet rajusti, ja meidän on ollut pakko huomioida se hinnoittelussamme. Tilanne hirvittää viljelijöitäkin, mutta tärkeintä heillekin on ollut saada putket suoraksi pellolle, Nissinen kuvailee.

Tarvitaanko kotimaista ruokaa?

Jouko Nissisen mukaan tilanne on sikäli ristiriitainen, että viljelijät miettivät, kannattaako mitään kylvää ja viljellä, kun viljelijöiden toimintaedellytykset ovat niin kehnot, mutta toisaalta näkyy ennustuksia uhkaavasta ruokapulasta.

– Siihen nähden olisi viisasta laittaa peltohehtaarit viljelyyn siltä varalta, jos maailmanlaajuinen ruokapula tosiaan iskee.

Vesienhallinnan merkitys korostuu

Hyvin suunniteltu ja toteutettu salaojitus tehostaa viljelyä. Nissinen muistuttaa, että säiden ääri-ilmiöt yleistyvät edelleen.

– Rankat sateet ovat hyvinkin mahdollisia. Toimivalla salaojituksella saadaan vettä pois pellolta.

Vastaavasti kuivana aikana säätösalaojituksella voidaan veden pintaa nostaa ojastossa, tai jopa pumpata lisää vettä, jolloin ojasto toimii kastelun välineenä.

– Kun sulkukaivo pannaan kiinni, niin vesi alkaa luonnostaan nousta ylöspäin. Säätökaivoja ja altakastelua käytetään eniten Länsi-Suomessa, sillä ratkaisu toimii parhaiten tasaisilla alueilla. Täällä Itä-Suomessa on paljon rinnepeltoja, mutta jos kohde on sopiva, pystymme totta kai toteuttamaan myös säätösalaojituksen.

Suunnitelma kannattaa tehdä ajoissa

Onnistunut salaojitus perustuu ammattitaitoiseen suunnitteluun. Koneurakointi Nissiselle tuttu kumppani Itä-Suomessa on esimerkiksi Maveplan Oy.

– Lisäksi toiminta-alueellamme on muutamia yksityisiä suunnittelijoita, ammatti-ihmisiä kaikki. Viljelijän kannattaa hankkia osaava suunnittelija, jolla on käytössään ajanmukaiset välineet.

– Viljelijä itse tuntee omat peltonsa parhaiten, hänellä on suunnittelun alussa suuri rooli. Hän tietää, missä on märkiä paikkoja tai muita erikoisuuksia, huomauttaa Jouko Nissinen.

Ojitussuunnitelmaa kannattaa ryhtyä laatimaan laatia hyvissä ajoin. Samalla voi varmistaa ojitustyön saatavuuden viljelijälle parhaiten sopivana ajankohtana. Talven aikana urakoitsijan kevään aikataulu tulee yleensä täyteen.

Kevään ojitukseen tukihakemus edeltävänä syksynä

Salaojitukselle voi hakea ELY-keskuksesta investointitukea. Jouko Nissinen muistuttaa, että salaojituksen tukiprosentti (35 %, säätösalaojitukselle 40 %) on hyvä etu, joka kannattaa hyödyntää.

– ELY-keskuksen tukien suhteen viljelijän on syytä olla ajoissa liikkeellä. Kevään ojituksia varten tukihakemus kannattaa toimittaa jo edellisenä syksynä. Hakemuksen käsittely kestää pari-kolme kuukautta, vaikka keskiverto salaojitusprojekti olisi periaatteessa yksinkertainen käsiteltävä.

– Kun suunnitelmat ja hakemukset saa talven aikana kuntoon, niin keväällä voi päästä töihin. Pienempiä työmaita, jotka eivät avustusten piiriin kuulu, voimme tehdä lyhyemmälläkin varoitusajalla, Jouko Nissinen mainitsee.

– Jos viljelijän on mahdollista kesannoida peltoja, niin ojituksen ajankohta on silloin vapaammin päätettävissä. Viljelykiertokin vaikuttaa salaojitusten aikatauluihin. Viljelijä voi haluta ojituksen keväällä ennen peltotöitä, tai rehunteon jälkeen tai sitten syksyllä puinnin jälkeen. Keskikesän ojitukset tasoittavat meidän työruuhkaamme.

Esivalmistelut kuntoon

Jouko Nissisen mukaan tulevaa urakointia olisi maatilalla hyvä valmistella kaivamalla piiriojat valmiiksi.

– Tällöin on helpompi vetää piiriojasta imuojan huuhteluputki.

– Myös mahdolliset maanajot notkopaikkoihin kannattaa tehdä ennen salaojitusta. Pellolla olevat avo-ojat tulisi kuitenkin jättää kaiken varalta täyttämättä. Jos vettä sattuu satamaan ennen salaojitusta, silloin vanhat avo-ojat estävät sen, että pellolle ei kerry ylimääräistä vettä ojitustyötä haittaamaan.

Kokemus puhuu

Jouko Nissisellä itsellään on yli 40 vuoden kokemus salaojituksista, joten kaikenlaisissa kohteissa ja olosuhteissa on tullut työskenneltyä.

– Monella nuoremman polven viljelijällä ei välttämättä ole omaa kokemusta salaojittamisesta, kun viimeksi salaojituksia on tehnyt isäukko tai ukki. Kun salaojitus tulee ajankohtaiseksi, niin aika paljon kysytään meiltä, miten kannattaisi toimia. Kokemustamme arvostetaan.

– Kun itse näitä hommia 40 vuotta sitten aloittelin, olin nuori ja isännät iäkkäämpiä. Nyt on toisinpäin, niin se aika kuluu. Meidän työporukassamme on mukana omia poikia, sekä meidän siskomme poika. Näin ollen toivomme, että työllemme löytyy jatkajia. Jos näyttää siltä, että seuraava sukupolvi jatkaa yritystä, täytyisi jossakin vaiheessa investoida kalustoon. Puolen miljoonan euron konetta ei kannata turhaan hankkia.

– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että salaojitustöitä riittää tulevaisuudessakin, mutta mistäpä sen ikinä tietää, mitä päättäjät päättävät ja millaiseksi maailman tilanne menee, Jouko Nissinen pohtii.

– Viime vuodet ovat osoittaneet, kuinka tärkeää kotimainen elintarviketuotanto on. Hoitamalla viljelysmaiden vesienhallintaa olemme hyvin tärkeässä roolissa tuotantoketjun alkupäässä.

www.konenissinen.com
facebook.com/konenissinen.fi

Jouko Nissinen 040 512 4749
Hannu Nissinen 0400 946 830
Timo Nissinen 0500 889 904