Työkonealojen koneyritykset on otettava huomioon, kun Suomen hallitus laatii kehysriihessä kiirehtimäänsä ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaa komissiolle. Komissio myöntää suunnitelman perusteella rahoituksen kansallisiin tukitoimiin, kun päästökauppa laajenee. Päästökaupan laajentamisesta aiheutuvia kustannuksia on korvattava työkoneyrityksille, joilla vaihtoehtoiset käyttövoimat eivät käytännössä ole todellinen vaihtoehto, todettiin Koneyrittäjien liittovaltuuston kokouksessa Vantaalla.

EU-jäsenvaltioiden pitää laatia ja toimittaa komissiolle omat ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmansa (Social Climate Plan) kuluvan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Suunnitelmien perusteella jaetaan EU:n sosiaalisen ilmastorahaston (Social Climate Fund) rahoitusta. Rahaston keskeisenä tavoitteena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia EU-kansalaisia ja yrityksiä, kun päästökauppa laajenee vuodesta 2027 lähtien (ETS2). Rahastosta halutaan suunnata tukea erityisesti haavoittuville kotitalouksille, mikroyrityksille ja tieliikenteen käyttäjille. Suomen osuudeksi rahastosta on arvioitu olevan noin 450 miljoonaa euroa vuosina 2026–2032, mikä sisältää kansallisen osarahoituksen.

Konetyöaloilla vaihtoehtoisia käyttövoimia ei käytännössä ole ja siksi päästökaupan laajentamisesta aiheutuvia kustannuksia tulee korvata työkoneyrityksille. Tämä koskee kaikkia koneyrittäjiä, jotka urakoivat metsissä, pelloilla ja hajallaan olevilla maarakennustyömailla.

Koneyrittäjät on esittänyt, että maa- ja metsätaloudessa toimiville yrittäjille – kuten puunkorjuussa toimiville koneyrittäjille – tulisi palauttaa päästökauppalaajennuksen aiheuttamia kustannuksia. Tämä voidaan tehdä joko laajentamalla Maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain (603/2006) mukaiset palautukset koskemaan sekä metsätaloutta että maataloudelle urakointia tai mallilla, joka rakennetaan ammattidieseliä varten. Mikäli malli toteutettaisiin ensin mainitun vaihtoehdon mukaan ja minimipalautus muutettaisiin jatkossa 200 euroon, karsiutuisi samalla merkittävästi hakemusbyrokratiaa.

Päästökauppatuloja tulisi käyttää tiestön ja myös siltojen korjausvelan vähentämiseen. Se parantaisi koko yhteiskunnan toimivuutta ja palvelisi tasapuolisesti eri tienkäyttäjäryhmiä.

Lähde: Koneyrittäjät