Päätösten vaikutukset huoltovarmuuteen tulee nostaa kaikessa päätöksenteossa yhdeksi keskeiseksi arviointikriteeriksi, vaati Koneyrittäjien liittovaltuusto julkilausumassaan 22.4.2022 Helsingissä.

Koneyrittäjien liittovaltuusto totesi julkilausumassaan, että Valtioneuvosto on linjannut, että turvetta hyödynnetään nyt käsillä olevassa kriisissä, mutta se ei ole saanut aikaiseksi päätöksiä sen toteuttamiseksi. Huolto- ja toimitusvarmuuden kustannuksia pallotellaan nyt valtiovallan ja kaukolämpöyhtiöiden välillä, ja tilanteessa näkyy myös kuntien omistajaohjauksen ilmeinen heikkous.

Julkilausumassa korostetaan, että nyt kotimaan metsien pitäisi täyttää niin hakekattilat kuin teollisuudenkin raakapuutarpeet. Samalla metsien käytön arvo tulee uuteen rooliin, kun puntarissa on muutakin kuin ilmastokysymykset. On myös hyvä muistaa, että turpeen käyttö pienentää painetta metsien käyttöön, jolloin eri tavoitteiden yhteensovittaminen helpottuu. Vain huolehtimalla yhteiskuntamme perustarpeista sekä kyvystä kohdata häiriö ja kriisejä voimme kantaa vastuuta myös niiden yli menevistä tavoitteista. (Lähde/lisätietoja: puheenjohtaja Markku Suominen ja toimitusjohtaja Matti Peltola)

Energiaturvetuotannon elvyttäminen vaatii pidempää näkymää 

Venäjän haketuonnin pysähtymisen aiheuttaman energiavajeen korvaaminen ilman turvetta tarkoittaisi todennäköisesti ainespuun ohjautumista energiakäyttöön. Jos turpeen halutaan olevan osa energiakriisin ratkaisua, on päätöksiä tehtävä välittömästi, jotta tulevan kesän turpeen nostosesonkiin voidaan varautua. Energiaturvetta voidaan tuottaa jo tilatut määrät, mutta kriisi vaatii ylivuotista varastoa, jota ei synny tilanteessa, jossa varastotaso on valmiiksi historiallisen alhainen. Siksi paine jalostuskelpoisen puun polttoon tulevina talvina näyttää kasvavan. 

Tilannekuva päivittyy koko ajan tulevan lämmityskauden polttoaineiden tarpeesta. Tilanne voi johtaa siihen, että energia-ala joutuu kilpailemaan metsäteollisuuden kanssa samoista puista, mikä ei ole kansantaloudellisesti järkevää. Koko Suomen etu olisi, että löydetään ja käytetään keinot, joilla puuta saadaan markkinoille mahdollisimman tehokkaasti. Silti on todennäköistä, että osa asiakkaista havahtuu lähikuukausina myös turpeen tarpeeseen.  

- Turvetuotannon elvyttäminen vaatii nyt yhtä kesää pidempää näkymää, jotta yrittäjiä ja etenkin työvoimaa saataisiin takaisin töihin, korostaa Suomen turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko ja lisää, että turvetta kyllä riittää jo avatuissa soissa.

Marinin hallitusohjelman mukaan "Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. … On pidettävä huolta siitä, ettei ainespuuta ohjaudu polttoon." Energiaturpeen käyttö on lähes puolittunut vuosien 2018-2021 välillä ja tuotanto romahtanut seitsemäsosaan. Nyt tulisi estää ainespuun ajautuminen polttoon. 

- Energiayhtiöiden on mahdotonta sitoutua pitkäaikaisempaan turpeen käyttöön verojen ja päästöoikeuksien hintatasoilla. Hallitusohjelman tavoitteita nopeampi turpeen alasajo on seurausta poliittisista päätöksistä. Jos turve halutaan alentamaan Ukrainan sodan seurauksena syntynyttä toimitus- ja huoltovarmuusriskiä, se edellyttää energiaturvetuotannon palauttamista tukevia poliittisia päätöksiä riittävän pitkäksi määräajaksi, sanoo Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm. 

 - Kun nyt selkeästi tarvitsemme turvetta turvaamaan energiahuoltoamme, pitäisi pystyä antamaan useiden vuosien varma näkymä turpeen käytöstä ja tuotannosta, jotta yrittäjien kannattaisi panostaa uudelleen urakointiin. Monet turveyrittäjät ovat jo luopuneet ainakin osasta kalustoaan ja työntekijät ovat hakeneet muita töitä. Palaaminen ja panostaminen vaatisi yli viiden vuoden käyttönäkymää turpeelle. Sellaistahan me olemme oikeudenmukaisesta siirtymästä puhuttaessa esittäneet. Nyt siihen tarjoutuisi mahdollisuus, mutta se edellyttää hyviä poliittisia päätöksiä, sanoo Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

Energiakriisin vuoksi Suomen huoltovarmuutta tulee vahvistaa ja vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta kaikin keinoin. Turve kannattaa pitää energiapaletissa energiapuun rinnalla ja samalla varmistaa kotimaisen puun käyttö korkean arvonlisän puutuotteisiin. Kansallisesti päätettävissä olevia keinoja tässä ovat etenkin energiaturpeen veron alentaminen , turpeen ostaminen huoltovarmuusvarastoihin sekä erilaiset kustannuskompensaatiot.  

Lähde/lisätietoja: 
Toimialapäällikkö Hannu Salo, Bioenergia ry
Edunvalvontapäällikkö Jari Nykänen, Paikallisvoima ry, 
Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjät ry,