Suomen uhanalaisimpiin luontotyyppeihin kuuluvat perinnebiotoopit tarvitsevat jatkuvaa hoitoa säilyäkseen elinvoimaisina. Pohjois-Pohjanmaalla ja rannikkoalueilla ratkaisuja etsitään ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä NiittyHOI-hankkeessa, jossa yhdistyvät käytännön luonnonhoito, tutkimus ja viljelijöiden arki.

Keskiössä ovat erityisesti perinteisen maatalouden muovaamat niityt, hakamaat, metsälaitumet ja merenrantaniityt, joiden lajisto on kehittynyt vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen aikana laidunnuksen ja niiton seurauksena.

– Perinnebiotoopit ovat perinteisen maatalouden muokkaamia elinympäristöjä, joissa laidunnus tai niitto on ollut keskeinen hoitotapa. Niitä ei ole lannoitettu eikä torjunta-aineita käytetty, kertoo ProAgria Pohjois-Suomen / Maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa.

Monimuotoisuuden turvaamista käytännön keinoin

NiittyHOI-hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja erityisesti perinnebiotooppien hoidon jatkuvuuteen. Samalla pyritään lisäämään tietoisuutta luonnonlaidunten merkityksestä sekä viljelijöiden että suuren yleisön keskuudessa.

Satomaan mukaan Pohjois-Pohjanmaalla monet laajat merenrantaniityt ovat jo aktiivisen hoidon piirissä, mutta erityisesti pienemmille kohteille tarvitaan uusia hoitajia.

– Tärkeintä on, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja lajisto voi hyvin. Näille kohteille pyritään löytämään toimivia ja käytännöllisiä hoitoratkaisuja, hän sanoo.

Perinnebiotooppien merkitys luonnolle on suuri. Avoimilla niityillä elää runsaasti kasveja, hyönteisiä, lintuja ja muita eliölajeja, jotka hyötyvät laidunnuksesta ja rehevöitymisen hillinnästä.

Farmarin yhteydessä Kalajoella järjestetään myös maksuttomia opastettuja laidunkävelyitä Vihaspauhan arvokkaille maisemalaitumille 25.–27.6.2026
Ilmoittaudu mukaan: ProAgria | Opastetut laidunkävelyt Farmarissa

Laidunnus on tehokas hoitokeino

Käytännössä tärkein hoitomuoto on laidunnus. Eläimet pitävät kasvuston matalana, estävät alueiden pensoittumista ja käyttävät kasvillisuuden ravinnokseen.

– Laidunnus on kustannustehokas tapa hoitaa näitä kohteita. Eläimet syövät kasvuston ja samalla ravinteita poistuu alueelta eläinten kasvuun, Satomaa kertoo.

Myös niittoa käytetään tietyillä kohteilla, mutta siinä haasteena on niittojätteen poistaminen, jotta niitty ei rehevöidy uudelleen.

Viljelijöille perinnebiotooppien hoidosta voi muodostua myös taloudellista hyötyä. CAP27-ohjelmakauden ympäristösopimukset, aitauskorvaukset ja kunnostusrahoitus tukevat luonnonhoitoa. Lisäksi laidunnus vapauttaa peltoalaa muuhun käyttöön ja voi vahvistaa tilojen vastuullisuusviestintää.

– Luonnon monimuotoisuus näkyy nykyään entistä enemmän myös tuotteiden vastuullisuudessa. Se voi tulevaisuudessa vaikuttaa myös siihen, millaista arvoa kuluttajat tuotteille antavat, Satomaa arvioi.

Tutkimus seuraa vaikutuksia

NiittyHOI-hankkeessa tehdään myös tutkimusta laidunnuksen vaikutuksista rantaluontoon. Luonnonvarakeskus selvittää esimerkiksi sitä, miten rantalaidunnus vaikuttaa kalastoon ja vesistöihin. Samalla seurataan perinnebiotooppien linnustoa ja kasvillisuutta. Monilla rantaniityillä on havaittu hyötyjä esimerkiksi kahlaajalinnuille, kuten mustapyrstökuirille, etelänsuosirrille ja suokukolle.

Vaikutusten todentamiseen etsitään myös uusia käytännön työkaluja. Viljelijöitä kannustetaan dokumentoimaan kohteiden muutoksia esimerkiksi valokuvien avulla.

– Tarkoitus on kehittää helppoja tapoja seurata, miten kohde muuttuu hoidon seurauksena. Se auttaa myös viljelijöitä hahmottamaan oman työnsä vaikutuksia, Satomaa sanoo.

Kiinnostus luonnon monimuotoisuuteen kasvaa

Satomaan mukaan luonnon monimuotoisuudesta puhutaan nyt enemmän kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Samalla ymmärrys perinnebiotooppien merkityksestä on lisääntynyt.

Kesän aikana hankkeessa järjestetään maastotapahtumia ja tutustumiskäyntejä, joissa esitellään laidunalueita, lajistoa ja käytännön luonnonhoitoa. Tavoitteena on innostaa uusia toimijoita mukaan pitkäjänteiseen työhön.

– Monet tilat ovat hoitaneet näitä kohteita jo EU-jäsenyyden alkuvuosista lähtien. Se on todella pitkäjänteistä työtä, joka ansaitsee arvostusta, Satomaa sanoo.

www.proagria.fi/hankkeet/niittyjen-lumoa-ja-kestavaa-hoitoa-niittyhoi

www.luke.fi/fi/projektit/niittyhoi