Maaseudun tukihenkilöverkko syntyi vuonna 1996 aikana, jolloin Suomen tuore EU-jäsenyys oli muuttamassa voimakkaasti maatalouden toimintaympäristöä. Maatalousyrittäjien huolet oman elinkeinon tulevaisuudesta kasvoivat. Syntyi tarve matalan kynnyksen vertaislähtöiselle tuelle.

Kolme vuosikymmentä myöhemmin tukihenkilöverkko toimii edelleen saman perusajatuksen varassa: maaseudulla asuvia autetaan silmien tasalta, ihmiseltä ihmiselle.

– Maatalousyrittäjät ja heidän lähiyhteisönsä ovat edelleen meidän pääkohderyhmämme, toki kaikkia muitakin autetaan, sanoo Maaseudun tukihenkilöverkon suunnittelija Mia Kalpa.

Maaseudun tukihenkilöverkon 30-vuotisjuhlavuosi näkyy verkon sivustolla omana historiikkikokonaisuutenaan, jossa tämän vuoden aikana julkaistaan 30 kurkistusta menneisiin vuosiin videoiden, blogikirjoitusten ja artikkeleiden muodossa. Kurkistukset julkaistaan myös Facebookissa ja Instagramissa.

Mia Kalpa tiivistää Maaseudun tukihenkilöverkon toiminnan kolmeen kohtaan:

– Luottamuksellisuus, maksuttomuus ja nopea apu. Niistä saamme eniten kiitosta.

Maaseudun tukihenkilöverkko on mukana Farmari 2026 -maatalousnäyttelyssä. Tervetuloa osastolle F314!

Käytännön apua elämän erilaisissa solmukohdissa

Viime vuosina voimakkaasti kehittynyt toimintamuoto on Jelppi, joka tarjoaa käytännön apua kotiin ja arkeen. Jelppi-apu on tarkoitettu maatalousyrittäjille sekä maaseudun lapsiperheille.

Jelpin periaate on, että kuormittavassa elämäntilanteessa ei tarvitse jäädä yksin, apua on saatavilla.

– Jelpin lähtökohtana on henkilön tai perheen haastava elämäntilanne. Se voi olla akuutti tai vähitellen syntynyt, Mia Kalpa pohjustaa.

– Auttamisen tapa ja määrä sovitaan aina yksilöllisesti tilanteen mukaan. Apu voi olla käytännön apua arjen askareissa, esimerkiksi kodinhoidossa ja pihatöissä, tai apua maatilan töihin, ei kuitenkaan lomitusta.

Jelppi-ryhmät tarjoavat apua yhdestä kolmeen päivään. Matkaan lähtee aina vähintään kaksi tukihenkilöä. Tarkoituksena on auttaa eteenpäin ja keventää kuormitusta.

– Mikäli tällainen vapaaehtoisvoimin tuotettu apu ei ole yksistään riittävää, tukihenkilömme osaavat auttaa myös ammatillisen avun hakemisessa.

Jelppi-toiminnassa kohdataan monenlaisia elämäntilanteita. Taustalla voivat olla esimerkiksi uupumus, omaishoitajuus, erityislapsiperheen arki, ihmissuhdehaasteet, sairaus tai taloudelliset vaikeudet.

Mia Kalpa toivoo, että apua haettaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

– Ihmiset sinnittelevät usein liian pitkään yksin. Mitä aikaisemmin pääsemme mukaan, sitä vaikuttavampaa apumme on.

Maksutonta, luottamuksellista ja byrokratiavapaata

Yksi Jelppi-toiminnan vahvuuksista on sen matala kynnys.

– Sanoisin jopa, että kyse on kynnyksettömästä toiminnasta. Aina saa soittaa joko minulle tai oman alueen Jelppi-vastaavalle, joiden puhelinnumerot ovat kotisivuillamme, Mia Kalpa toteaa.

Kaikki apu ja tuki on avunsaajalle maksutonta ja täysin luottamuksellista.

– Käynneistä tai yhteydenotoista ei jää merkintöjä virallisiin järjestelmiin.

Jelppi-vapaaehtoiset ovat myös omavaraisia.

– Emme halua kuormittaa autettavaa perhettä. Sen vuoksi tukihenkilöillä on omat eväät mukana. Heitä ei tarvitse kestitä.

Tukihenkilöt ovat toiminnan supervoima

Maaseudun tukihenkilöverkossa toimii noin 140 koulutettua vapaaehtoista. Jelppi-tukihenkilöitä on tällä hetkellä 78. Viime vuonna lähes 2 000 maaseudun asukasta sai apua tukiverkon eri toimintamuodoista.

– Meidän supervoimamme ovat meidän tukihenkilömme, korostaa Mia Kalpa.

Kaikilla vapaaehtoisista on omaa kokemusta maaseudun elämästä ja useilla myös maatalousyrittäjyydestä. Osa toimii edelleen yrittäjänä.

Mia Kalpa vinkkaa, että seuraava tukihenkilöiden koulutus järjestetään loka-marraskuussa 2026.

– Koulutukseen voi hakea laittamalla minulle vapaamuotoisen hakemuksen sähköpostitse. Haastattelen kaikki hakijat Teamsissa. Etsimme uusia tukihenkilöitä erityisesti Jelppi-ryhmiin.

Kalpan mukaan vapaaehtoisten motivaatio kumpuaa usein omista kokemuksista.

– Moni on itse saanut joskus apua vaikeassa elämäntilanteessa ja haluaa nyt antaa jotakin takaisin. Tukihenkilöt tekevät tätä todella sydämellään.

Tukea myös puhelimitse ja verkossa

Jelppi-toiminnan ohella Maaseudun tukihenkilöverkko tarjoaa keskusteluapua puhelimitse ja verkossa. Tukihenkilöt löytyvät omilla nimillään ja yhteystiedoillaan kotisivuilta, soittaa saa kenelle vaan ja minne päin Suomea tahansa.

– Ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset ovat yleisin yhteydenottojen syy puhelinauttamisen puolella. Seuraavina tulevat arjen kuormittavuus sekä psyykkinen ja fyysinen jaksaminen. Maatalousyrittäjillä taloudelliset haasteet näkyvät tällä hetkellä hyvin vahvasti, kertoo Mia Kalpa.

Verkon puolella Tukihenkilöverkko toimii Tukinetissä, jossa voi käydä kahden välisiä keskusteluita tukihenkilön kanssa, osallistua ryhmächatteihin tai kirjoittaa keskustelupalstoille. Tukinetissä osallistuminen on anonyymia, sillä kirjautuessa luodaan nimimerkki, jonka myötä keskusteluja voi käydä turvallisesti omana itsenään.

tukihenkilo.fi

Tukihenkilöverkon suunnittelija Mia Kalpa, 0400 789 481, [email protected]