Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML ry) yhteishanke MehiVarma on kunnianhimoinen ja ajankohtainen vastaus Suomen ruoan- ja rehuntuotannon huoltovarmuuden haasteisiin.

Hanke pyrkii vahvistamaan kotimaisen maatalouden kestävyyttä kehittämällä mehiläispölytyksen toimintamallin ja luomalla koko maan kattavan pölytyspalveluverkoston viljelijöiden käyttöön.
– Hyönteispölytys on ruoan- ja rehuntuotannon keskeinen tuotantopanos, joka kuitenkin harvoin nousee keskusteluissa esiin. MehiVarma-hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta pölytyksen merkityksestä, kehittää pölytyspalvelua ja tuoda mehiläisala osaksi huoltovarmuutta ja ruokaturvaa, kuvailee projektipäällikkö Anna-Maria Borshagovski SML ry:stä.

Hyönteispölytteisten kasvien satoisuus riippuu pölyttäjistä

Mehiläispölytyksen antama satohyöty monille viljelykasveille on maailmalla tunnettu, mutta hyötyä ei tiedosteta yhtä hyvin Suomessa. Selvittämällä pölytyspalvelun tuomaa hyötyä ja sadonlisää sekä kehittämällä sitä vastaamaan nykyajan viljelykasveja ja lajikkeita turvataan suomalaisen ruuan-, rehun- ja energiantuotantoa kaikissa oloissa.

– Mitä paremmin kasvit pölyttyvät, sitä suurempi ja laadukkaampi on sato, toteaa Anna-Maria Borshagovski.

Lähtökohtana olisi hyvä olla luonnon omien pölyttäjien elinolosuhteiden parantaminen ja kantojen säilyttäminen tai kasvattaminen, mutta mehiläisillä voidaan vahvistaa pölytystä erityisesti silloin, kun luonnon pölyttäjien kannat ovat heikot tai jos poikkeustilanne lisäpölytystä vaatii.

– Luonnon pölyttäjien määrissä on vuosittaista vaihtelua paljonkin, ja mehiläispölytyksellä voidaan kompensoida tilannetta tarpeen mukaan. Samalla edistetään kasvien tuleentumista ja talven yli selviämistä.

Kysyntä ja tarjonta kohtaavat pölytyspalveluverkostossa

Pölytyspalvelu kiinnostaa viljelijöitä, mutta kyselyiden perusteella viljelijöillä on melko vähän tietoa siitä, miten pölytyspalvelu voisi käytännössä hyödyttää heitä ja mistä he voisivat löytää palveluntarjoajia.

– Hanke pyrkii parantamaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista luomalla pölytyspalveluverkostoja, kiteyttää Anna-Maria Borshagovski.

– Viime kesänä käynnistimme mehiläistarhaajien verkostopilotin Pohjois-Savossa. Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa pölytyspalveluverkostotoimintaa myös Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa.

– Kehitämme pölytyspalvelutoimintaa myös konkreettisin keinoin. Kesän aikana testasimme mehiläispesien kuljettamiseen suunniteltuja lavoja, joita pölytyspalvelussa voitaisiin käyttää. Testasimme kahta eri lavatyyppiä ja nyt analysoimme testaajien raportteja ja kehitämme lavoja entistä paremmin tarpeita vastaaviksi. Lisäksi olemme tutkineet sitä, miten mehiläispesien siirto paikasta toiseen vaikuttaa mehiläisten hyvinvointiin.

Yhteistyöllä kriisinkestävä pölytys

MehiVarma-hanke kehittää kansallisen toimintamallin, joka sisältää ohjeistuksia ja tietoa turvallisen ja tehokkaan pölytyspalvelun toteuttamiseen poikkeustilanteissa. Toimintamalli varmistaa, että pölytyspalvelut toimivat esimerkiksi luonnonkatastrofien tai tautien puhjetessa. Näin turvataan kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus ja vähennetään riippuvuutta ulkomaisesta tuonnista.

Toimintamalli on tarkoitettu sekä mehiläistarhaajille että peltokasvi- ja puutarhayrittäjille. Toimintamalli kootaan hankkeessa tuotetuista kirjallisuusselvityksistä ja piloteista, joilla kehitetään pölytyspalvelutoimintaa niin satokasvien kuin pölyttäjien näkökulmasta. Lisäksi kehitetään digitaalisia työkaluja ja koulutusmateriaaleja, jotka tukevat sekä viljelijöitä että tarhaajia yhteistyössä ja varautumisessa.

Anna-Maria Borshagovskin mukaan toimintamalli rakentuu hankkeen edetessä.

– Olemme tarkastelleet, mitä huoltovarmuus Suomessa tarkoittaa ja mistä se koostuu. Samalla olemme kartoittaneet mehiläisalan ja pölytyspalvelun kehityskohteita huoltovarmuuden näkökulmasta ja laatineet niihin parannusehdotuksia.

– Hanke on julkaissut esimerkiksi kukintakartan, joka auttaa mehiläistarhaajia pölytyspalvelun suunnittelussa.

MehiVarma-hanke on mukana KoneAgrian Innovaatiotorilla.

Tiedottaminen ja tiedonkeruu ovat keskeisessä roolissa

– Olemme kiertäneet tapahtumissa ja tilaisuuksissa ympäri Suomea ja myös ulkomailla. Seuraavaksi MehiVarma-hanke esittäytyy KoneAgria-messujen Innovaatiotorilla. Tervetuloa tutustumaan, toivottaa Anna-Maria Borshagovski.

Hanke on toteuttanut kyselyitä viljelijöille ja mehiläistarhaajille.

– Viljelijöiltä olemme keränneet tietoa heidän tietämyksestään pölytyspalveluista ja hyönteispölytyksen merkityksestä, jotta voimme kohdentaa viestintää ja palveluita paremmin.

– Pölyttäjähyönteisten merkitys on saanut viime vuosina paljon näkyvyyttä. Viljelijät ovat huolissaan siitä, miten heidän viljelytoimensa vaikuttavat pölyttäjiin. Mehiläistarhaajilta hanke on tiedustellut, millainen heidän mielestään olisi hyvä pölytyspalveluverkosto, ja mitä he tarvitsisivat toimivan pölytyspalvelun tarjoamiseen.

– Meneillään on myös kysely poikkeustilanteisiin varautumisesta mehiläistarhauksessa, Borshagovski mainitsee.

Liiketoimintamahdollisuus mehiläistarhaajille

Anna-Maria Borshagovski kertoo, että kyselyiden perusteella merkittävä osa viljelijöistä on valmis maksamaan pölytyspalvelusta, mikä avaa mehiläistarhaajille mahdollisuuksia liiketoimintaan.

– Hunaja on Suomessa pääasiallinen syy mehiläistarhaukseen – ja toki myös rakkaus mehiläisiin. Monissa muissa maissa pölytyspalvelu on huomattavaa liiketoimintaa. Hankkeen kautta haluamme tuoda esiin, että hunajantuotannon rinnalla pölytyspalvelu on varteenotettava vaihtoehto.

Suomessa pölytyspalvelu ei ole taloudellisesti tuettua toimintaa, toisin kuin useissa Euroopan maissa, joissa viljelijät saavat tukea EU:lta tai valtiolta pölytyspalvelun käyttöön. Suomessa näin ei vielä ole.

– Olemme käyneet maa- ja metsätalousministeriössä ja aloittaneet keskustelun siitä, voisiko pölytyspalvelu saada tukea. Tämä madaltaisi viljelijöiden kynnystä kokeilla palvelua.

Pienet toimijat eivät yksin pysty vastaamaan viljelijöiden pölytystarpeisiin, joten hankkeessa testataan, miten paikallisella, yhteistyömuotoisella pölytyspalvelumallilla voidaan tarjota kattavaa pölytyspalvelua ja samalla pitää kustannukset kohtuullisina, jotta toiminta olisi kannattavaa.

– Tämän aiheen tiimoilta meillä on tulossa webinaari 7.10.2025 klo 17.30 alkaen otsikolla ”Vahvempi mehiläisala: Yhteistyön monet muodot”, Borshagovski vinkkaa.

Sujuvaa yhteistoteutusta

Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta -hanke eli lyhyemmin MehiVarma-hanke käynnistyi marraskuussa 2024 ja kestää joulukuuhun 2026. Hanke saa tukea EU:n maaseuturahoituksesta. Hanketta koordinoi Luke.

– Luke on vahva tutkimusorganisaatio, joten he vastaavat käytännön testauksesta, datan käsittelystä ja tutkimuksellisesta osaamisesta. Meiltä Suomen Mehiläishoitajain Liitosta tulee asiantuntemus mehiläistarhaukseen ja pölytyspalveluun liittyen sekä itse hankkeen koordinointi, Anna-Maria Borshagovski kuvailee hankkeen työnjakoa.

www.luke.fi/fi/projektit/mehivarma
Sakari Raiskio, 029 532 6454, [email protected]

hunaja.net/liitto/hankkeet/mehivarma/
Anna-Maria Borshagovski, 050 310 4018, [email protected]