Ministerien Kuopion kaksipäiväisen kokouksen keskeisimpiä teemoja olivat varautuminen, resilienssi ja kriisinsietokyky.

Huoltovarmuuden merkitys korostui niin maailmanpolitiikan jännitteiden kuin ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta. Vuosi sitten Pohjoismaiden ministerineuvoston maatalousministerit hyväksyivät vastaavassa kokouksessa ns. Karlstadin julkilausuman, jonka ytimessä on pohjoismainen yhteistyö elintarvikehuoltoon ja metsätalouteen liittyvän varautumisen ja häiriönsietokyvyn edistämiseksi. Kuopiossa keskustelua huoltovarmuudesta jatkettiin. Huoltovarmuuskeskuksen esitys suomalaisesta varautumisesta sai kiitosta.

Suomen aloitteesta kokouksessa päätettiin aloittaa tutkimushanke, jossa selvitetään lihantuotannon kestävyyttä Pohjoismaissa verrattuna tuotantoon EU-alueella ja globaalisti.

– On tärkeää, että pystymme osoittamaan ja tuomaan esiin tuotantomme vahvuudet ottaen huomioon myös kotieläintuotannon keskeinen merkitys huoltovarmuutemme kannalta, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti.

Lisäksi ministerit sopivat lähestyvää COP30-ilmastokokousta silmällä pitäen yhteisestä lausumasta, jolla alleviivataan biotalouden tärkeää roolia.

– Kokouksen puheenvuoroissa kuului vahvasti, että ilmastohaasteisiin tarvitaan ratkaisuja, jotka ovat tuottajille reiluja. Ylipäätään tarvitsemme enemmän puhetta ratkaisuista ja keinoista, ei ainoastaan kunnianhimoisista tavoitteista. Biotalous on aivan keskeinen ratkaisu ilmastohaasteeseen vastaamisessa, Essayah tiivisti kokouksen antia.

Kokous Kuopiossa päättyi nuorten viljelijöiden tulevaisuudenuskon vahvistamiseen. Jatkuvuutta pidetään kaikissa Pohjoismaissa välttämättömänä tulevaisuuden ruuantuotannon kannalta.

– Pidän hyvin tärkeänä, että keskustelemme nuorten kanssa ja luomme mahdollisuuksia lähteä alalle. Ruokasektori tarvitsee lisää nuoria osallistumaan kaikilla tasoilla: alkutuotannossa, teollisuudessa ja tutkimuksessa. Nuorten viljelijöiden puheenvuoroissa kuului myös maaseudun elinvoiman merkitys, Essayah totesi.