Metsä Groupin toteuttamissa viljelyissä männyn ja kuusen sekaviljelyn osuus on kasvanut muutamassa vuodessa noin 20 prosenttiin. Samanaikaisesti kuusen osuus viljelyistä on laskenut merkittävästi. Sekaviljely auttaa metsänomistajia hajauttamaan riskejä sekä varautumaan muuttuvaan ilmastoon.

Suomalaisten metsänomistajien kiinnostus sekaviljelyyn on kasvanut nopeasti. Metsä Group aloitti männyn ja kuusen sekaviljelyn myynnin metsänomistajille syksyllä 2019. Viime vuosina sekaviljelyn osuus on noussut noin viidesosaan kaikista Metsä Groupin viljelyistä.

Sekaviljelyssä samalle uudistusalalle perustetaan alusta asti useamman puulajin metsä. Männyn ja kuusen sekaviljely soveltuu parhaiten tuoreille kankaille.

Sekaviljelyn suosio kasvaa nopeasti

– Sekaviljely on nopeasti vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten metsänomistajien keskuudessa. Suomen metsistä alle puolet on ravinteisuudeltaan tuoretta kangasta, jonne männyn ja kuusen sekaviljely soveltuu parhaiten, joten 20 % osuus kaikista viljelyistä on selkeä merkki muutoksesta suomalaisissa metsissä, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine kertoo tiedotteessa.

Samanaikaisesti sekaviljelyn suosion kasvun kanssa kuusen osuus metsänuudistamisessa on laskenut merkittävästi. Vielä vuonna 2008 kuusi oli ainoana puulajina noin 80 % Metsä Groupin istutuskohteita, kun vuonna 2026 vastaava osuus oli ainoastaan 36 %.

– Moni metsänomistaja pohtii, miten oma metsä tulee kestämään ilmastonmuutoksen, joka tuo mukanaan paitsi lämpötilannousun, myös lisääntyneen riskin erilaisille tuhoille. Metsänomistajat ovatkin jo nyt varautuneet ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja esimerkiksi Keski-Euroopasta kantautuneisiin kirjanpainajatuhoihin, ja vähentäneet kuusen viljelyä. Samaan aikaan sekaviljely on yleistynyt keinona hajauttaa metsänuudistamisen riskejä, Laine sanoo.

Sekametsä tuo varmuutta uudistamiseen

Tuoreilla kankailla sekaviljely tuo metsänomistajalle taloudellista varmuutta ja vahvistaa metsien uudistamista ja kasvua. Yhden puulajin metsät ovat alttiimpia erilaisille tuhoille kuin sekametsät, joten sekapuustoisuus on yksi tapa lisätä oman metsän tuhonkestävyyttä ja sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Kuusi kärsii veden puutteesta mäntyä enemmän, mikä voi lisätä hyönteistuhojen riskiä kuusivaltaisissa metsissä. Männyn ja kuusen sekaviljelyllä voidaan pienentää myös hirvituhojen vaikutusta, sillä kuuset turvaavat taimikonkasvua myös hirvituhoille alttiilla alueilla.

Sekapuustoisuus vahvistaa metsän elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta sekä parantaa sopeutumista muuttuviin kasvuolosuhteisiin. Oikea puulajivalinta perustuu kasvupaikan ominaisuuksiin, kuten maaperän ravinteisuuteen ja kosteusoloihin.

Sekaviljelyn keskeiset hyödyt metsänomistajalle

• Lisää varmuutta metsänuudistamiseen.
• Hajauttaa tuho- ja ilmastoriskejä.
• Hyödyntää kasvupaikan ominaisuuksia tehokkaammin.
• Tukee metsien monimuotoisuutta.
• Soveltuu erityisen hyvin tuoreille kankaille.

Teksti- ja kuvalähde: Metsä Group