AIN3-hankkeessa tutkitaan kipsin, ravinnekuidun ja rakennekalkin käyttöä ja vaikutuksia Savijoen valuma-alueella. Kullekin hankkeessa mukana olevalle peltolohkolle valittiin sen ominaisuuksiin sopivin maanparannusaine. Käynnissä on nyt hankkeen toinen osa, joka keskittyy maanparannusaineiden levitykseen sekä vesistö-, maaperä- ja satovaikutusten keräämiseen.

– Maanparannusaineilla pyritään parantamaan maan rakennetta ja sitä kautta pienentämään maatalouden vesistöille aiheuttamaa kuormitusta, erityisesti pelloilta irtoavan kiintoaineen ja fosforin osalta, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä esittelee.

Aiemmin maanparannusaineena on käytetty paljon kipsiä, nyt tutkitaan kipsin, rakennekalkin ja ravinnekuidun rinnakkaiskäytön vaikutusta Savijoen vedenlaatuun.

– Ravinnekuituja saadaan paperi-, kartonki- ja selluteollisuudesta – ne ovat käytännössä prosessilietteitä. Kun niitä joko kompostoidaan tai kalkkistabiloidaan, syntyy pellolle soveltuvaa runsashiilistä kuituainesta, joka tarjoaa pellon mikrobeille ravintoa. Mikrobien hajottaessa hiiltä syntyy liima-aineita, jotka auttavat maanmurusia pysymään yhdessä, Uusi-Kämppä avaa.

Kipsillä ja rakennekalkilla on puolestaan erilainen vaikutustapa, sillä niistä liukenee maahan suoloja, jotka nostavat maan sähkönjohtavuutta ja parantavat sitä kautta maan rakennetta.

Maanparannusaine valittiin peltokohtaisesti

– Peltolohkoilta haettiin edellisenä syksynä maanäytteitä laboratorioanalyyseihin. Analyysitulosten avulla katsottiin, mikä näistä kolmesta maanparannusaineesta sopisi parhaiten kullekin lohkolle. Tarkastelimme erityisesti maalajia sekä saveksen ja hiilipitoisuuden suhdetta. Lisäksi tehtiin viljavuusanalyysit, jotta lohkojen ravinnepitoisuudet saatiin selvitettyä, Uusi-Kämppä mainitsee.

Savijoen valuma-alue on savista, ja siellä on erityisen suuri puute hiilestä. Jotta peltojen maapartikkelit saataisiin sidottua ja vesi kulkisi pelloilla paremmin, tarvittaisiin lisää hiiltä.

– Kehitimme hankkeessa kohdentamismenetelmän maanparannusaineiden valintaa varten. Huomasimme että sen mukaan ravinnekuitu oli useille koealueen peltolohkoille sopivin ratkaisu, monille lohkoille myös rakennekalkki sopi hyvin. Kipsi oli agronomisesti muita aineita harvemmin ensimmäinen vaihtoehto koealueen pelloilla. Levitimme syksyllä 2024 näitä kolmea maanparannusainetta Savijoen valuma-alueen keskiosaan. Tämä käsitti 48 % osavaluma-alueen peltoalasta, Uusi-Kämppä toteaa.

Hankkeen puitteissa on tehty myös koeruutuja yhdeksälle pellolle, joista jokaisella on neljä ruutua – yksi ruutu kullekin tutkittavalle maanparannusaineelle ja yhdelle ruudulle ei ole lisätty mitään. Tavoitteena on tutkia, millaisia vaikutuksia maanparannusaineilla on maan rakenteeseen ja satoon.

Maanparannusaineet toimivat ensiapuna perusparannustoimille

Ravinnekuidut kuten muutkin maanparannusaineet ovat ensiapu. Niiden käytön aikana pyritään saamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla voidaan ylläpitää hyvää maanrakennetta ja vähentää vesistökuormitusta. Maanparannusaineilla ei saavuteta pysyviä tuloksia. Niiden teho kestää noin viisi vuotta.

– Pysyvämpiin tuloksiin tähdätään viljelyyn liittyvillä perusparannustoimenpiteillä, pellon talviaikaisella kasvipeitteisyydellä, toimivalla vesitaloudella ja monipuolisella viljelykierrolla. Keinovalikoimaan kuuluvat myös kasvin tarpeen mukainen lannoitus sekä vesistöjen suojavyöhykkeet, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija Jenna Bergholm listaa.

Bergholm uskoo, että tilanne tulee kohentumaan, kunhan kullekin pellolle sopivat toimet otetaan käyttöön.

Uusi-Kämppä lisää, että maanparannusaineistakaan ei ole hyötyä, jos ojitus ei ole kunnossa tai maanparannusaineita ei käytetä oikealla tavalla.

– Maanparannusaineet tulee levittää lämpimään ja kuivaan maahan mahdollisimman aikaisin syksyllä. Myös kevätlevitys voi olla mahdollinen. Rakennekalkki ja ravinnekuitu on muokattava maahan, jotta ne pääsisivät kosketuksiin maapartikkelien kanssa.

Jaana Uusi-Kämppä vinkkaa, että ProAgrian sivuilta löytyy materiaalia myös maanparannusaineisiin liittyen. Kunnossa oleva pelto tuottaa myös parempaa satoa.

Kohdentamismenetelmä oikean maanparannusaineen valintaan

– Olemme laatineet kohdentamismenetelmästä tieteellisen artikkelin, joka on parhaillaan vertaisarvioitavana maaperäalan sarjassa. Esitetyt soveltuvuuskriteerit tullaan julkaisemaan mahdollisimman pian myös yleistajuisena esityksenä. Toistaiseksi laskenta on koodattu Pythonilla tutkimuksen käyttöön, mutta siitä on mahdollista kehittää avoin työkalu verkkoselaimen tai vaikka mobiiliapplikaation kautta saavutettavaksi. Maanparannusaineet ovat esittelyssä OKRA:ssa LUKE:n osastolla (Sisähalli F, osasto 44). Keskustelemme mielellämme maanparannusaineista ja niiden kohdentamisperusteista, Jaana Uusi-Kämppä kertoo loppuun.

AIN3-hanke kuuluu Ahti-ohjelmaan ja sitä rahoittaa ympäristöministeriö.

Maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet - kiertotaloutta ja maanhoitoa_Osa 2 (AIN3) | Luonnonvarakeskus

www.ely-keskus.fi/ain3-hanke