Metsäsäätiötekoja: Synteesi ojitettujen turvemaiden tutkimuksesta
04.05.2021 | Maa- ja metsätalous
Monien metsänomistajien metsät sijaitsevat kokonaan turvemailla. Näiden alueiden puunkorjuupotentiaali on erittäin merkittävä. Metsäojitusta on tutkittu paljon, mutta usein rajatusta näkökulmasta. Ojitettujen soiden kestävä käyttö -tutkimushankkeen tavoite oli luoda kokoava katsaus ojitusten ilmasto-, vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksista ja näin pohjustaa keskustelua turvemaiden kestävästä metsätalouskäytöstä. Hankkeen päätoteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja yliopistotutkija Paavo Ojanen yhdessä laajan suotutkijajoukon kanssa. ”Metsäsäätiön rahoituksella laaja tutkimustieto oli mahdollista koota synteesiksi yhteen”, kiittää Ojanen.Puusto kasvaa, turve hajoaaIlmaston kannalta metsäojitusten vaikutukset ovat tähän mennessä olleet varsin myönteisiä. Puuston kasvun parantuessa hiilen sidonta on tehostunut ja suon kuivuessa metaanin, voimakkaan kasvihuonekaasun, päästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Toisaalta kuivuminen kiihdyttää turpeen hajoamista, mikä vapauttaa muita kasvihuonekaasuja. Ojanen arvioi, että: ”karuilla soilla puun kasvatus on mahdollista niin, että metsäojitus voi olla pitkälläkin aikavälillä ilmaston kannalta kestävää”.Monimuotoisuus tunnistettava luonnontilaisilla soillaMetsäluonnon monimuotoisuuden ja vesistöjen kannalta ojitettujen turvemaiden vaikutukset ovat monitahoisia. Suoluonnon monimuotoisuus on tutkimusten mukaan vähentynyt metsäojitusten laskiessa pohjaveden pintaa. ”Jäljellä olevat arvokkaat luonnontilaiset suot on tutkimuksen perusteella aiheellista jättää pois metsätalouskäytöstä”, toteaa Ojanen. Soiden vesien muuttunut liike lisää ravinnekuormitusta. Kevyemmät metsänhoidon menetelmät, kuten jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, ovat turvemailla perusteltuja. Erityisesti Pohjois-Suomessa vesiensuojelua ja ojittamattomien soiden luonnontilaa voidaan edistää yhdellä kertaa ohjaamalla ojitettujen suonosien vesiä vesistöjen sijaan ojittamattomille suonosille.”Ojitettuja soita on monenlaisia”Ojitettujen soiden metsätalouskäyttö ja ekologinen kestävyys ovat katsauksen perusteella monesti yhteensovitettavissa. Yhtä toimenpidesapluunaa kaikille suotyypeille koko Suomessa ei ole ja lisää tutkimusta ja yhdessä kehitettyjä turvemaiden käsittelytapoja tarvitaan. ”Maailma on harvoin mustavalkoinen ja ojitettuja soita on monenlaisia. Niinpä käytännönläheinen lähestymistapa voisi olla luokittelu siihen, millaisilla soilla intensiivinen metsätalous on kannattavaa, millaisilla soilla kevyempi metsätalous voi toimia, millaiset suot kannattaa jättää metsätalouden ulkopuolelle ja millaiset suot olisi syytä ennallistaa ojittamattomaan tilaan”, Ojanen päättää.kirjoittanut: Eetu Punkka // kuvat: Jani Antila & Paavo OjanenSuomen Metsäsäätiö kohdistaa vuosittain merkittävän osan puukauppojen yhteydessä kerätyistä lahjoitusvaroista metsäelinkeinoa tukevaan tutkimukseen. Metsäojituksen ilmasto- monimuotoisuus-, ja vesistövaikutuksista on koottu laaja-alainen katsaus alkuvuodesta 2021. Hankkeen kirjallisiin tuotoksiin voi tutustua Suoseuran verkkosivuilla.Artikkeli on julkaistu Maa- ja metsätalous -lehdessä 1/2021.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?