Pyydä tarjous

Metsätalouden tukien käyttö kasvoi edellisvuodesta – erityisesti pienpuun keruu lisääntyi

Pienpuun keruuta nuoresta metsästä. Kuva: Eva Ekholm
Pienpuun keruuta nuoresta metsästä. Kuva: Eva Ekholm
19.01.2024 | Maa- ja metsätalous

Metsänomistajat käyttivät metsätalouden kemera-tukia vuonna 2023 edellisvuotta enemmän. Kemera-tukien käyttö kasvoi 14 prosenttia edellisvuodesta. Tukea käytettiin nuorten metsien hoitoon, suometsien hoitoon, metsäteihin ja terveyslannoituksiin viime vuonna noin 42 miljoonaa euroa. Myös ympäristötuki ja luonnonhoidon tuki kiinnosti metsänomistajia. Viime vuosi oli kemera-tukijärjestelmän viimeinen vuosi ja tänä vuonna metsätalouden tuet muuttuvat. Uusien metka-tukien haku avautuu maaliskuussa.

Metsänomistajat käyttivät kemera-tukea eniten nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keruuseen viime vuonna. Tähän metsänhoitotyöhön tukea käytettiin yhteensä 17,7 miljoonaa euroa, mikä oli 27 prosenttia edellisvuotta enemmän. Varttuneiden taimikoiden hoitoon käytettiin tukea 11 miljoonaa euroa ja taimikoiden varhaishoitoon 6 miljoonaa euroa.

– Markkinavoimat mitä ilmeisimmin siivittivät pienpuun keruuta viime vuonna. Nuoret metsät, joista kerätään pienpuuta, ovat niin sanottuja rästikohteita, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä. Taimikonhoidon tarve on tuplasti suurempi nykyisiin työmääriin nähden. Se on yksi tärkeimmistä metsänhoitotöistä, joka täytyisi tehdä oikeaan aikaan, muistuttaa hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Suometsien hoitoon käytettiin tukea neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 2,3 miljoonaa euroa ja metsäteiden perusparannustöihin 3,5 miljoonaa euroa, mikä oli 16 prosenttia edellisvuotta enemmän. Terveyslannoitusten määrä puolestaan väheni viidenneksen edellisvuodesta ja tukea käytettiin 1,2 miljoonaa euroa.

Maakunnista eniten kemera-tukea käytettiin Pohjois-Pohjanmaalla, noin 7 miljoonaa euroa. Lapissa tukea käytettiin 5,3 miljoonaa ja Pohjois-Savossa 4 miljoonaa euroa viime vuonna. Vähiten tukea käytettiin Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan ja Kymenlaakson maakunnissa, kussakin vajaa miljoona euroa.

Ympäristötuki kiinnosti metsänomistajia

Metsänomistajille maksettiin viime vuonna 12,7 miljoonaa euroa ympäristötukea korvauksena metsien määräaikaisesta suojelusta. Luonnonhoitotöihin valtion kemera-tukea käytettiin 1,2 miljoonaa euroa. Ympäristötuen käyttö kasvoi 56 prosenttia ja luonnonhoitovarojen 40 prosenttia edellisvuodesta.

Metsänomistajat solmivat viime vuonna 1 560 ympäristötukisopimusta, joilla suojeltiin yhteensä noin 5 100 hehtaaria metsää kymmenen vuoden määräajaksi. Solmittujen sopimusten kokonaispinta-ala oli yhtä korkealla tasolla viimeksi vuonna 2011, jolloin merkittävä määrä sopimusalueiden pinta-alasta oli vähäpuustoisia soita.

Vuonna 2023 rahoitetut kohteet painottuivat puustoisiin ja reheviin elinympäristöihin. Yleisimpiä suojelukohteita olivat metsälain ja METSO-ohjelman mukaiset korvet, lehdot, pienveden ympäristöt sekä monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät. Näitä elinympäristöjä oli 86 prosenttia ympäristötukikohteiden kokonaispinta-alasta.

Yhä useammat puunhankintayhtiöt, metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset valmistelivat viime vuonna ympäristötukihakemuksia maanomistajille. Vuoden 2023 ympäristötukihehtaareista noin kolmasosa, 1 770 hehtaaria, oli näiden metsäalan toimijoiden valmistelemia ja loput Metsäkeskuksen.

Kemera-tukijärjestelmä päättyi vuodenvaihteessa ja tänä vuonna metsätalouden tuet muuttuvat. Laki uudesta metsätalouden kannustejärjestelmästä tuli voimaan vuoden alussa ja metka-tukien haku avautuu maaliskuun alussa.

Lisätietoja kemera-tukien käytöstä Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Tekstilähde: Metsäkeskus

Muita uutisia