Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla toimivan KEMMO-koulutushankkeen liikkeellepanevana voimana on ollut energiaturvetuotannon huomattava alasajo. Toinen merkittävä tekijä koulutuksen suunnittelussa on ollut tämän päivän kestävyys- ja vastuullisuusnäkökulmien huomioiminen, jotka vaativat uudenlaista osaamista.

Samaan aikaan kun turpeen alasajon seurauksena monet hakevat uutta työtä, molempien maakuntien metsätalouteen kaivataan ammattitaitoisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Metsätalousinsinöörien koulutuksen päätyttyä Ähtärissä ja Seinäjoella ei alueella tällä hetkellä ole metsätalouden toimihenkilökoulutusta. Projektipäällikkö Tarja Sandvikin (Seinäjoen ammattikorkeakoulu) mukaan metsäalan työvoimapula on tosiasia.

– Akuuttiin tarpeeseen vastaavaa ammatillista aikuiskoulutusta on KEMMO-hankkeen ulkopuolella Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tarjolla melko vähän ja ammattikorkeakoulutasoista koulutusta ei lainkaan.

– Nuorisoasteen koulutuksiin hakeutuu Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla uusia opiskelijoita hyvin, mutta haasteena on saada heidät pysymään alan töissä valmistumisen jälkeen.

Maksutonta koulutusta työntekijöille ja toimihenkilöille

KEMMO-hankkeen koulutusten tavoitteena on tuoda kestävän maankäytön ja metsätalouden lisäosaamista sitä tarvitseville henkilöille ja samalla kouluttaa yrityksille lisää osaavia työntekijöitä. Hanke tarjoaa sekä työntekijätason että toimihenkilötason koulutusta.

Koulutukset ovat osallistujille maksuttomia.

Hanketta koordinoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK, joka toteuttaa sitä yhdessä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedun kanssa. Hanke toimii 1.4.2024–30.6.2026. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Viime vuoden aikana hanke suunnitteli koulutuksia ja tiedotti toiminnastaan eri foorumeilla.

– Tammikuun 2025 loppupuolella pidimme Teamsissa yleisen infotilaisuuden. Helmikuussa käynnistyvät koulutukset täydellä höyryllä. Tarkempia tietoja koulutuksista on hankesivullamme ja koulutuskalenterissa, Sedun metsäalan opettaja Johanna Salla-Uitto kertoo.

Kpedun metsäalan lehtori Joonas Tuikkanen kannustaa tutustumaan koulutustarjontaan ja koko hankkeeseen.

– Yhteyttä voi ottaa ilman muuta, vastaamme mielellämme kysymyksiin.

Työnantajien tarpeita kuunnellen

KEMMO-hanke tekee aktiivisesti yhteistyötä työelämän kanssa.

Marraskuussa 2024 hanke järjesti keskustelutilaisuuden turve- ja metsäalan työnantajien ja sidosryhmien edustajille. Tilaisuudessa käsiteltiin turvetuotannosta luopumisen vaikutuksia työllisyyteen ja yritysten toimintaan sekä kartoitettiin työelämän osaamis- ja henkilöstötarpeita.

– Keskusteluissa KEMMO-hanke sai vahvaa taustatukea, SeAMK:n asiantuntija Teija Koivuniemi mainitsee.

Kokonaisvaltaista osaamista

Tarja Sandvik kertoo, että KEMMO-hanke avaa monenlaisia mahdollisuuksia henkilökohtaisen osaamisen kehittämiseen: suorittaa voi kaikki koulutukset tai valikoida ne osa-alueet, joissa kokee kehittämisen tarvetta olevan.

– Koulutukset ovat vaivattomasti saavutettavissa, sillä opetus tapahtuu pääosin verkossa. Jokaisen jakson alussa on kuitenkin aina lähitapaaminen, ja lisäksi voi olla esim. maastoretkiä.

– Koulutukset ovat aiheiltaan järkevästi rajattuja paketteja, joilla työntekijät ja toimihenkilöt voivat kehittää ja monipuolistaa omaa osaamistaan, Joonas Tuikkanen vahvistaa.

Johanna Salla-Uitto korostaa, että KEMMO-hankkeessa työntekijä voi valita toimihenkilöpuolen koulutuksia ja päinvastoin.

– Tällä tavoin syntyy kokonaisvaltainen ymmärrys toimialasta, toinen toistensa tekemisistä ja prosessien etenemisestä. Ei turhia rajoja, vaan ratkaisukeskeisyyttä.

Hanke auttaa opiskelussa

Mikäli kouluttautuminen kiinnostaa, mutta verkko-oppimisalustan käyttö tai opiskelu yleensä arveluttaa, ei hätää: KEMMO-hankkeen kouluttajat auttavat ja tukevat. Tavoitteena on, että jokainen pääsee opintoihin kiinni.

– Opintojen alussa käymme läpi jokaisen opiskelijan kanssa hänen lähtökohtiaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Keskustelun pohjalta jokaiselle räätälöidään henkilökohtainen toteutustapa. Haluamme, että kukaan ei jää opintojensa kanssa yksin, vaan kuljemme mukana läpi koko koulutuspolun, Johanna Salla-Uitto vakuuttaa.

– Opastamme ja perehdytämme digitaalisten oppimisalustojen käyttöön. Neuvomme, mistä opiskelumateriaalit löytyvät, mihin tehtävät palautetaan ja niin edelleen, Joonas Tuikkanen puolestaan kertoo.

Jokaisella on omat vahvuutensa

Alanvaihtoon liittyy aina haasteita. KEMMO-hanke pyrkii uudistamaan ammattilaisten osaamista ja avaamaan uusia urapolkuja.

Teija Koivuniemen mukaan uusi osaaminen rakentuu aina henkilön aikaisemman osaamisen päälle.

– Ihmisen on monesti hankalaa arvioida osaamistaan suhteessa tämän päivän työelämän tarpeisiin. Tarjoamme apua oman osaamisen tunnistamiseen ja urasuunnitteluun maankäytön ja metsätalouden aloilla. Osaamme kertoa, mitkä KEMMO-koulutukset tukevat parhaiten henkilön uratavoitteita.

– Esimerkiksi toimihenkilötason koulutukset sisältävät metsätalousinsinöörin tutkinnon keskeisiä osia, joten kaikki koulutukset suorittamalla voi saavuttaa aika huikean kokonaisosaamisen tason, Koivuniemi kuvailee.

Sedun ja Kpedun tuottamien ammatillisten koulutuspakettien rakentaminen on perustunut turvetyöntekijöiden ja yrittäjien tietojen ja taitojen tunnistamiseen.

– Olemme luoneet sellaisia koulutuksia, jotka tarjoavat uusia avaimia olemassa olevan ammattitaidon hyödyntämiseen, Johanna Salla-Uitto kertoo.

Hankkeella on tärkeä rooli myös uusimman tutkimustiedon välittämisessä ruohonjuuritasolle. Hanke toimii yhteydenpitokanavana koulutettavien, työnantajien sekä kehittämisorganisaatioiden välillä.

– Koulutuksiin osallistuvat tulevat osaksi alan laajempaa verkostoa, mikä luo huomattavaa lisäarvoa, Teija Koivuniemi toteaa.

Useita kohderyhmiä

Työnantajille Tarja Sandvik vinkkaa KEMMO-hankkeen koulutusten olevan kätevä ja maksuton tapa tarjota lisäkoulutusta työntekijöille.

– Toki myös yrittäjien ja yrittäjyyttä suunnittelevien kannattaa osallistua. Syksyllä 2025 alkaa Yrittäjyyden monet mahdollisuudet -koulutus. Myöhemmin luvassa on Henkilöstöjohtaminen ja työjuridiikka - koulutus.

– Lisäksi mm. esimiesasemassa toimivat, opiskelijat ja metsänomistajat ovat koulutusten otollisia kohderyhmiä.

Yhden kohderyhmän muodostavat maahanmuuttajat.

– Heidän työllistämisessään on käyttämätöntä potentiaalia. Koulutukset ovat suomeksi, joten riittävä suomen kielen taito tarvitaan, Sandvik sanoo.

Suomi elää metsästä

Hanketiimiläiset kiteyttävät KEMMO-hankkeen olevan ensi askel, joka johdattaa metsätalouden ja maankäytön pariin matalalla kynnyksellä.

– Uuden työn on oltava sellaista, joka antaa ihmiselle merkityksellisyyden tunnetta. Tarvitaan kuitenkin selkeä polun pää, josta pääsee alkuun. Kun liikkeelle on päässyt, käy usein niin, että työ neuvoo tekijäänsä ja seuraavat askeleet löytyvät luontevasti, Teija Koivuniemi toteaa.

– Jos henkilökohtainen kipinä syttyy, voi kouluttautumista jatkaa vaikkapa metsäkoneenkuljettajan tutkinnolla, Tarja Sandvik lisää.

KEMMO-koulutuksissa on kokonaisuuksia, jollaisia ei ole tarjolla missään muualla. Teija Koivuniemi mainitsee ajan hermolla oleviksi aiheiksi mm. uusiutuvan energian tuotannon (Turvetuotantoalueiden kestävä jatkokäyttö -koulutuksessa) sekä metsänhoitomenetelmät (Kestävä ja luontoarvot huomioiva metsien hoito -koulutuksessa).

– Turvetuotannosta poistettujen alueiden hiiltä sitovaa jatkokäyttöä suunnitellaan ja tehdään parhaillaan. Ennallistamistöihin tarvitaan paljon osaavaa väkeä. Metsänomistajat puolestaan tarvitsevat tietoa metsäomaisuutensa hallintaa varten. Maa on ja pysyy, metsät kasvavat. Metsäomaisuudesta huolehtiminen on elintärkeää, sillä Suomi seisoo edelleen puisilla jaloilla.

---

Kestävän maankäytön ja metsätalouden koulutuksen ja opetuksen kehittäminen Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla -hanke (KEMMO)

• Hankesivu
• Koulutuskalenteri

Ota yhteyttä kouluttajiin ja kysy lisää:

Sedu: Johanna Salla-Uitto, [email protected], 040 680 7054
Kpedu: Joonas Tuikkanen: [email protected], 044 7250 610
SeAMK: Teija Koivuniemi: [email protected], 040 680 7633

Lisätiedot hankkeesta: Tarja Sandvik, [email protected] puh. 040 680 7180