Pyydä tarjous

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila: "Tuottajahintojen on oltava riittävällä tasolla"

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Kuvalähde: MTK
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Kuvalähde: MTK
29.04.2022 | Maa- ja metsätalous

Suomalainen ruokaketju on onnistunut siinä, että Suomessa ei ole ollut pulaa ruuasta. Meillä on voitu vuosikymmenien ajan keskittyä raaka-aineiden laadun, puhtauden ja kestävyyden parantamiseen. Ruoan turvallisuus onkin meillä maailman kärkitasoa. Maanviljelijöiden ja teollisuuden kannalta elintarvikeketjumme kestävyysongelmat eivät olekaan tuotannossa, vaan markkinoilla.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo, että viljelijät laskevat nyt tarkkaan, mihin historiallisen kalliit tuotantopanokset sijoitetaan.

- Tuottajahintojen on oltava riittävällä tasolla. Kasvinviljelyssä seurataan tarkkaan ensi syksyn hintanoteerauksia. Ne ratkaisevat. Kotieläintuotannossa tuottajahinnat matelevat edelleen kestämättömällä tasolla. Vain nopea hintojen nousu estää tuotannon putoamisen, Marttila painottaa.

- Lopulta on silti hyvä muistaa, että toimimme luonnon armoilla. Nyt jos koskaan toivotaan suotuisaa kasvukautta. Kun peltoon investoidaan kalliita panoksia, niin suosittelen vakavasti harkitsemaan satovakuutusta.

Menestyminen viennissä edesauttaa myös huoltovarmuutta

Helmikuussa julkaistu Suomen elintarvikealan kansainvälistymistä koskeva strategia ja globaali markkinapotentiaalianalyysi määrittelee Suomen elintarvikeviennin vision ja strategian vuoteen 2030.  Nämä ovat syntyneet elintarviketeollisuuden yritysten, keskeisten sidosryhmien ja Business Finlandin yhteistyöllä. Kokonaisuus on konkreettinen näkemys Suomen elintarvikeviennin tilasta, tulevaisuuden kehitystarpeista ja markkinoilla vallitsevista mahdollisuuksista.

Strategian asettaman vision mukaan Suomella on tulevaisuudessa kansainvälisesti tunnettu ruokaprofiili, joka pohjautuu puhtaaseen luontoon, puhtaisiin raaka-aineisiin, vastuulliseen tuotantoon, avoimeen tiedonjakoon ja hyvään yhteistyöhön toimijoiden välillä. Suomi voi olla ensimmäinen maa maailmassa, jolla on täysin läpinäkyvä, turvallinen ja vastuullinen ruoan arvoketju.

- Suomen oma ruoan kulutus kasvaa hitaasti, joten kasvu on saatavissa vain kannattavalla viennillä. Kotimarkkinoilla kaupan ylivalta on murrettavissa vain siten, että yrityksillä on myös aito vientivaihtoehto. Menestyminen viennissä edesauttaa myös huoltovarmuutta. Kriisitilanteissa on näin pelivaraa, Marttila toteaa ja jatkaa:

- Ilman kannattavaa vientiä Suomen tuotantovolyymit tulevat putoamaan nykyisestä, sillä ruokaa ei enää voida tuottaa tappiolla kaupan tuontiuhkaa peläten. Jos ei viedä, niin silloin tuotetaan vähemmän, jotta suomalaisen ruoantuottajan neuvotteluvoima vahvistuu. Eli viennissä menestyminen ratkaisee pitkälle tuotantomme volyymin, alan työpaikkojen säilymisen ja laajojen maaseutualueiden elinvoiman. Vientiin on panostettava nyt, tai tilaisuus on lopullisesti menetetty, Marttila korostaa.

Huoltovarmuuspaketin maataloustoimenpide elintärkeä ja aikakriittinen

Tämän satokauden tuotannon ja Suomen huoltovarmuuden varmistamiseksi maatiloille tarvitaan nopeasti huoltovarmuuden hätärahoitusta tuotantopanosten hankintaan. 

Hallitus tiedotti maaliskuussa 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketista, joka ohjataan suomalaiseen ruokahuoltoon. Ensimmäisenä maatalouteen ohjattu 300 miljoonan euron paketti suomalaiseen ruokahuoltoon on osoitus akuutista maatalouden ahdingosta. Sen tavoitteena on omavaraisuuden ja kotimaisen ruuantuotannon varmistaminen. Tarkempi kohdentaminen maatalouteen selviää tulevalla viikolla, kun EU:n valtiontukisääntöjen joustoista saadaan selvyys. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pitää nyt päätettyä pakettia elintärkeänä, jotta suomalaiseen ruokaketjuun kohdistunut isku kyetään edes joltain osin paikkaamaan. Nyt päätetyn 300 miljoonan euron kohdentaminen ja aikataulu on kriittistä. Paketilla pitää kyetä vahvistamaan pikaisesti maatalouden vakavaa maksuvalmiuskriisiä.

MTK pitää tärkeänä sitä, että paketin kohdentamisessa ovat maksuvalmiutta pelastavat toimet ytimessä. 

Huoltovarmuuspaketti ei korjaa ruokamarkkinoiden rakenteellisia ongelmia tai heikon kannattavuuden juurisyitä. Markkinaongelmien korjaamiseen tähtäävät toimet eivät saa jäädä yksittäisen tukipaketin varjoon. Paketin rinnalla järeitä ulostuloja tilanteen tasapainottamiseksi ja tuotannon turvaamiseksi tarvitaan nyt erityisesti ruokaketjun loppupäästä eli päivittäistavarakaupalta ja elintarviketeollisuudelta.

Pitkään jatkunut maatalouden kannattavuuskriisi sai vielä dramaattisemman käänteen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Se on vienyt alkutuotannon toimintaedellytykset veitsenterälle hintasuhteiden muututtua täysin poikkeuksellisesti. 

- Jo ennen kriisiä oli selvää, että ruokaketjun alkulähde, maatalous, on ennennäkemättömien haasteiden edessä. Pidemmän aikavälin ratkaisu on euron jakautuminen tasaisemmin koko ruokaketjussa, muistuttaa Marttila.

- MTK edellyttää - maan hallituksen tavoin - välittömiä toimenpiteitä niin päivittäistavarakaupalta kuin elintarviketeollisuudelta, jotta akuutista kriisistä selvitään ja suomalainen ruokahuolto turvataan. Samalla pitää löytää uusi tasapainotila koko ruokaketjuun. Myös rahoittajilta pitää löytyä ymmärrystä tilanteeseen. Tarvittava korjaus löytyy markkinahinnoista ja tämä myös päivittäistavarakaupassa ja elintarviketeollisuudessa tiedetään, Marttila painottaa.

Sodilla vaikutus maailman ruokahuoltoon

Marttila sanoo, että Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät jo vahvasti energian hinnassa ja sitä kautta kustannuksissa.

- Pahimmassa tapauksessa nälkäänäkevien määrä kasvaa rajusti mm. Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Sen seuraukset voivat olla järisyttäviä. Sodan vaikutus heijastuu myös maatalouspolitiikkaan. Ruokahuollon varmistaminen on noussut vahvasti esiin. Nyt EU:ssa keskustellaan siitä, miten tuotanto säilytetään ja on odotettavissa, että vihreän siirtymän tavoitteista ainakin osittain tingitään. Onneksi tuottava maatalous ja ilmastonmuutoksen hillintä eivät ole toisensa poissulkevia- ne itse asiassa tukevat toisiaan. Tavoitteena on, että myös Suomen kansallista politiikkaohjelmaa reivataan tuotantoon ja kannattavuuteen kannustavaksi. Suomella on jopa globaali vastuu pitää tuottavat pellot ja karja iskussa, kansallisesta huoltovarmuudesta puhumattakaan, Marttila määrittelee.

Energia- ja ruokakriisi EU:n politiikassa

Marttila toteaa, että vihreän siirtymän politiikka tuskin jää aikalisälle.

- Vihreän siirtymän politiikka ei jää aikalisälle, mutta komission villeistä tavoitteista tullaan tinkimään, jotta ruokahuolto ei vaarannu. Tutkimuslaitokset eri puolilla Eurooppaa ovat arvioineet, että esitetyt toimenpiteen vähentäisivät maataloustuotantoa EU:ssa ja tuonti kolmansista maista kasvaisi. Tällainen lopputulos olisi täysin vastuuton, Marttila sanoo.

Tuottava, resurssiviisas maatalous on parasta ilmastotyötä

Siihen on Marttilan mukaan investoitava meillä ja koko EU:ssa.

- Pellot ja karja tarvitaan, mutta niitä on hyödynnettävä viisaasti. Myöskään luonnon monimuotoisuuden kannalta varsinkaan Suomen kaltainen maa ei tarvitse poppaskonsteja. Tiedämme kriittiset kohdat ja niihin voidaan vastata ruokaturvaa vaarantamatta. Lisää laiduntavia eläimiä ja huolenpitoa pölyttäjistä ovat meille kaikkein keskeisimmät asiat.

Ennallistamislainsäädäntö tulee olemaan tulevan kesän kuumia puheenaiheita

Marttilan mukaan ruokastrategia saadaan toimimaan, kun se toteutetaan viisaasti.

- EU-jäsenmaissa tekeminen on epätasaista, kun puhutaan ruoantuotannon kestävyydestä ja laadusta. Pohjoismaat ovat eturivissä tässä työssä ja meillä Suomessa ei ole todellakaan mitään hävettävää, päinvastoin, Marttila muistuttaa.

- Ennallistamislainsäädäntö tulee olemaan tulevan kesän kuumia puheenaiheita. Näillä näkymin komissio julkaisee esityksensä juhannuksen alla. MTK:n käsiinsä saamien asiakirjojen perusteella vaikutukset Suomessa ovat toiseksi suurimmat Ranskan jälkeen. Hintalappu voi olla suolainen. Mutta katsotaan nyt, mihin asia valmistelussa kääntyy. Edunvalvojat ovat hereillä, toivottavasti myös Suomen hallitus on.

Kestävän rahoituksen taksonomiassa edetään metsäkärjellä

- Metsäedunvalvonta on mukana komission valmistelussa, joskin rajussa ympäristöjärjestöjen puristuksessa. Komissio on kuullut lähinnä aatteella käyviä ympäristöihmisiä, mutta olemme kyllä aistineet pieniä merkkejä tuulen kääntymisestä. Faktat toivottavasti vielä purevat enemmän kuin kiiluvasilmäinen idealismi. Jos ei, niin pitkän päälle koko EU on vielä hukassa. Maatalouden osalta valmistelussa ollaan vielä lähtötelineissä. Ennakoin työllistävää ja tuskaistakin prosessia, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.