Suomen tulee ottaa MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä ennallistamisasetuksessa käyttöön kansalliset joustot ja käyttää järkeä sen toimeenpanossa.

– Asetuksen kansalliseen soveltamiseen ja kustannuksiin liittyy edelleen paljon avoimia kysymyksiä.

– Komission alkuperäinen ennallistamisesitys oli ideologista puuta heinää. Kun luonto kasvaa ja kehittyy koko ajan, niin ennallistamisella saamme pahimmillaan nykyistä köyhemmän luonnon.

Marttila pitää välttämättömänä, että ennallistamisen kansallinen ohjelma rakennetaan Suomen, suomalaisten ja suomalaisen luonnon lähtökohdista.

– Nyt ei pidä pokkuroida Brysselin suuntaan, vaan kansallisesti päätetään miten ja missä ennallistamista toteutetaan.

– Myös metsäkatoasetuksessa on paljon tulkinnanvaraisuuksia ja sitä tulisi uuden komission parsia. Tämä on ennenkuulumaton tilanne ja pidän toivottavana ja mahdollisena, että metsäkatoasetus tulee vielä uudelleen poliittiseen prosessiin.

Metsästä on tullut Marttilan mielestä poliittisempi asia kuin aikoihin. – EU:n epäonnistuneet metsäaloitteet ovat antanet syttyjä tähän kehitykseen. Päättyvällä komissiokaudella komissio tehtaili 17 keskenään ristiriitaista metsiä koskevaa aloitetta, joiden yhteisvaikutusta ei arvioitu ja jokaista yritettiin tuputtaa sellaisenaan olosuhteiltaan erilaisiin jäsenmaihin.

Vanhojen metsien suojelukriteereiden tarkoituksena estää pakkosuojelu

Julkisuus pyrkii vaikuttamaan MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä vanhojen metsien suojelukriteereitä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon. – Tämä on varmaan joidenkin tahojen tarkoituskin. Biodiversiteettistrategiaan liittyvästä vanhojen metsien suojelukriteereistä saatiin julkisuudessa aikaan aivan käsittämätön keskustelu.

– Nyt luodaan kuvaa, että Etelä-Suomen metsien suojelu on loppumassa, vaikka kriteereiden tarkoitus on estää mielivaltainen pakkosuojelu. Uhkakuvana näen harmaan suojelun, kun puuta ostavat yhtiöt asettavat yksityismaita hakkuiden ja hankinnan ulkopuolelle. Tämä on pahin vaihtoehto, kun valtio ei kuitenkaan lunastaisi näitä alueita suojelun piiriin.

Timmermans toimi vastoin hyvän metsäpolitiikan periaatteita

Rikkain luonto on Marttilan mukaan sen moninaisuudessa ja erilaisuudessa.

– Kun meillä on nuorta ja varttunutta metsää sekä avohakkuualueita, meillä on kaikkein rikkain luonto. Tätä näytimme myös ilmastokomissaari FransTimmermansille, kun hän kaksi vuotta sitten vieraili Suomessa ja metsässä. Jos hän olisi aiemmin kulkenut oikeassa metsässä enemmän, hän olisi ymmärtänyt metsiin liittyvät asiat paremmin.

– Hänellä oli paljon valtaa, jota hän myös käytti. Hän politikoi tavalla, mitä ei ole totuttu komissareilta näkemään. Hän pelasi yhteen ideologisesti sopivien parlamentin ryhmien kanssa ja yritti niiden tuella tehdä vallankumousta.

Timmermansin lähtö muutti tunnelman ja nyt tunnustetaan Marttilan mukaan ne virheet, joita hänen johdollaan tehtiin.

– Uskon, että ympäristö- ja ilmastoasioissa olisi saatu enemmän aikaan, jos olisi valmisteltu laadukkaasti vähemmän esityksiä kuin mitä nyt kiireellä ja huonolla valmistelulla tehtiin. Hän ei ymmärtänyt metsäpolitiikkaa, vaikka antoi ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kautta metsiin ja niiden käyttöön vaikuttavia lakeja ja asetuksia. Hän toimi vastoin hyvän metsäpolitiikan periaatteita.

Suomen tavoiteltava maatalouskomissaarin salkkua – komissaarille vahva mandaatti metsiä koskeviin aloitteisiin

Uuteen komissioon on Marttilan mielestä saatava velvoittava ja vahva mandaatti maatalouskomissaarille koordinoida kaikkea EU:n metsiin vaikuttavaa politiikkaa.

– Hänen tehtävänään on varmistaa, että EU ei vaaranna monitavoitteista metsäpolitikkaa, jossa huomioidaan ilmasto- ja ympäristötekijöiden lisäksi metsien talous ja sosiaaliset merkitykset.

– Nyt on pantu laput silmille ja rymistelty metsiin ideologisella vahvalla tavoitteella. Olen havainnut Brysselin tapaamissani, että pikkuhiljaa alkaa ymmärrys muutoksen tarpeellisuutta kohtaan kasvaa. Suomen kannattaisi tavoitella tätä salkkua ja ryhtyä vetämään muutosta.

Orpon hallitus on Marttilan mukaan kirjannut hallitusohjelmaan hyvän tavoitteen ennakkovaikuttamisen toimintamallista EU:n lakiesityksiin.

– Edellisen hallituksen aikana ongelma oli se, että keskustalainen metsätalousministeri ja vihreiden ympäristöministeri veivät erilaisia viestejä Suomen kannoista. Asiat on tapeltava Suomessa ja vietävä Brysseliin yksi kanta. Silloinen pääministeri Marin puolusti, päinvastoin kuin ympäristöministeri, Suomen metsätalouden mallia jämäkästi Euroopan parlamentin edessä.

– EU:n lainvalmistelun heikko taso perustuu siihen, että komissiossa ja parlamentissa on heikko metsätiedon taso. Parlamentissa on paljon ei-metsämaista tulevia meppejä, joille metsä on satumetsäpuisto ja joille metsillä ole mitään merkitystä omien äänestäjiensä kannalta.

Marttilan mukaan MTK tekee paljon töitä metsätiedon lisäämiseksi.

– Kaikkein parasta metsätiedon lisäämistä ja edunvalvontaa on saada EU vaikuttajia käymään Suomessa ja metsässä. Kun he näkevät moton töissä, se valaisee, että metsä jää sen jäljiltä puistomaiseen kuntoon ja avaa maisemat.

Metsätalous on osa Euroopan teollisuuspolitiikkaa

Metsätalouden tulee olla Marttilan mukaan osa EU:n teollisuuspolitiikkaa ja biotalousstrategiaa.

– Esimerkiksi uudet puupohjaiset tuotteet ja innovaatiot sekä puurakentaminen ovat esimerkkejä siitä, minkälaisia mahdollisuuksia metsä tarjoaa ja miten fossiilisia voidaan korvata.

– Suomen on puolustettava metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä myös siksi, että se on äärimmäisen iso talouden ja työllisyyden sektori. Kun Euroopassa metsien merkitys on vähäinen, on selvää, että esimerkiksi Saksassa metsäteollisuus joutuu väistämään autoteollisuuden etujen tieltä.

Marttilan mielestä on tärkeää, että Suomen valtionjohto pitää metsäpolitiikkaa osana laajempaa luonnonvarapolitiikkaa vahvasti esillä ja agendalla.

– On tehtävä yhteistyötä ei-metsäisten maiden kanssa, etteivät metsät jää taka-alalle ja mennään pelkästään ympäristö edellä.

– Suomen on tehtävä töitä, että metsäteollisuus pysyy EU:n teollisuuspolitiikan ytimessä, kun vihreää siirtymää edistetään. Kun metsäteollisuuden tuotteet tehdään 80 prosenttisesti kotimaisilla panoksilla, siitä jäävä arvonlisää tuo merkittävää hyvinvointia, muistuttaa Marttila.

---

Teksti: Markku Laukkanen, Audiomedia Oy