Nykyaikaiseen metsänhoitoon kuuluu olennaisena osana energiapuun korjuu. Energiapuuta korjataan päätehakkuualoilta risuina ja kantoina sekä nuorista metsistä joko kokopuuna tai karsittuna rankana.

Energiapuun korjuuseenlaitevalmistajat ovat kehittäneet joukkokäsittelyyn kykeneviä uusia laitteita ja menetelmiä.

Yhdistelmä teknisiä oivalluksia

Innovaation alku voi olla arkisessa kehittämisessä, jokapäiväisten haasteiden ratkomisessa. Näin kävi Iitissä toimivalle Reformet Oy:n yrittäjälle Jani Karvaselle, joka kehitti kaivukonesovitteinen Risupeto-laitteen omaan käyttöönsä tehostamaan karsimatonta energiapuun korjuuta kustannustehokkaasti ja nopeasti. Samalla haluttiin työllistää urakointiyrityksen kaivinkone myös maanrakennuskauden ulkopuolella. Ensimmäinen Risupeto rakennettiin vuosien 2017 ja 2018 aikana. Sen jälkeen tehtiin vielä toinen proto vuosina 2020-21. Molemmat prototyypit ovat edelleen käytössä.

Jani Karvanen on tehnyt yli 20 vuotisen uran metsäkone- ja maanrakennusurakoinnissa. Vuonna 2020 perustettu Reformet Oy kehittää ja valmistaa koneellisen metsänhoidon tarvikkeita ja laitteita. Tuotteet ideoidaan, suunnitellaan ja testataan suurelta osin metsässä.

- Risupeto on kaatopää, energiapuukoura ja raivauslaite, joka soveltuu taimikon varhaishoidosta ensiharvennukseen. Tuottavin se on raivaamattomien harvennusrästien hoidossa. Varsinkin harvennushakkuissa tarvitaan notkeaa ja ketterää laitetta vaikeissa metsän harvennus tilanteissa, Reformet Oy:n osakas Eero Lintukangas kertoo ja jatkaa:

- Kaivukoneen lisälaitteeksi kehitetyn Risupedon avulla voidaan suorittaa niitäkin taimikkojen raivauksia ja harvennuksia, joita ennen ei ole ollut kannattavaa tehdä. Risupedon peruskoneena toimii kaivuri, lisäksi Risupeto tarvitsee myös kauhanpyörittäjän.

Risupeto nopeuttaa kokonaisurakkaa huomattavasti perinteisiin menetelmiin verrattuna

- Risupeto suorittaa raivauksen koneellisesti energiahakkuun yhteydessä. Alustan raivaus metsurityönä on tarpeetonta, toisin kuin moton tai giljotiinin edellä. Kohteesta riippuen metsurilta jää energiamassaa maastoon jopa 20 000 kg/ha, vaikeuttaen ajokonekuljettajan työtä ja metsässä kulkemista. Risupedon tekemänä kaikki energiapuu saadaan hyötykäyttöön, Lintukangas selvittää.

Työmenetelmä tuo lisää tehokkuutta

Risupeto kaatokasaa palstalla puut kokopitkinä. Sahakouralla varustettu ajokone katkoo runkoniput noin 4-8 metrin tavoitepituuteen ja kuljettaa ne 20 metrin välein tehtyjä metsänhoitouria pitkin varastopaikalle haketusta varten. Vaihtoehtoisesti rungot voidaan katkoa Risupedolla haluttuun mittaan jo keruuvaiheessa.

Risupeto katkaisee puut murskaamalla ja siirtää ne välivarastoon nopeasti ja jatkuvatoimisesti eli runkoja ei tarvitse käsitellä yksittäin. Se poimii tyvihalkaisijaltaan 1-30 cm paksuiset puut. Kerätty nippu vapautetaan pyörittämällä teriä vastakkaiseen suuntaan. Kiekkoterät murskaavat kannon, millä tavoitellaan vesomisen vähenemistä kannon nopeammasta kuivumisesta johtuen. Maa-ainekset eivät vahingoita Risupedon teriä, kuten teräketjulaitteille helposti käy. Laitteen terät sekä keruulaitteisto pyörivät hitaasti perinteisiin murskaimiin tai sahalaitteisiin verrattuna, jolloin työskentelystä ei aiheudu kivien sinkoilua ja vaaraa ulkopuolisille. Laitteen leveys on yksi metri, jolloin sen käsittely ahtaissakaan paikoissa ei ole ongelma.

Lintukangas sanoo, että Risupeto on saanut erinomaisen vastaanoton käyttäjiensä keskuudessa.

- Alun perin omaan käyttöön kehitetyn Risupedon sarjatuotanto on hyvässä vauhdissa ja asiakastoimitukset ovat alkaneet. Tuotteiden kokoonpano tapahtuu Reformetin toimesta Iitissä. Rungot valmistaa Orimattilalainen konepajayritys Orfer.

Myös vientimarkkinoita availlaan hiljalleen. Kyselyjä on tullut mm. Euroopasta ja Kanadasta. Vientimarkkinoilla valttejamme ovat etenkin koneen helppokäyttöisyys ja kestävyys, Lintukangas toteaa.

Risupeto saavutti erinomaisia tuloksia Luonnonvarakeskus Luken tutkimuksissa

Luonnonvarakeskus LUKE teki vuonna 2019 työntuottavuus-tutkimuksen energiapuunkorjuussa, jossa ensimmäisenä kohteena olivat metsänreunat ja tienvarret.

Tulokset osoittautuivat niin hyviksi, että LUKE innostui tekemään uuden tutkimuksen vuonna 2021 energiapuukohteessa harvennuksilla, jossa oli raivaamatonta, hoitamatta jäänyttä pusikkoa ja puustoa, missä Risupeto osoittautui todella tehokkaaksi ja kannattavaksi laitteeksi.

- Tulokset puhuvat puolestaan ja Pohjoismaissa tutkituista laitteista Risupeto on työn tuottavuudella mitattuna tehokkain energiapuun korjuussa, Eero Lintukangas määrittelee.

https://www.reformet.fi/risupeto/