Veteen liittyvä huoli on lisääntynyt ja yhä useampi taho haluaa voimakkaasti olla mukana kohentamassa lähivesiensä tilaa. Työ on arvokasta ja tärkeää, mutta kuinka saada maanomistajat mukaan? Ilman heidän suostumustaan tai innostustaan useat asiat jäävät vain suunnitelmien asteelle. Oikein suunnitellut vesienhallinnan ratkaisut lisäävät pelto- ja metsäalueiden tuottavuutta ja edesauttavat vesistöjen tilan kohentumista. Kaikki voittavat.

TOTEUTUS YHTEISTYÖNÄ

Toteutuakseen hankkeet vaativat laajaa valuma-aluekohtaista tarkastelua. Maaseutuympäristön valuma-alueet muodostuvat pienistä kylistä, metsistä, pelloista, soista sekä mahdollisesti lammista tai järvistä. Jotta mahdollisimman monen osatekijän kautta saadaan parannusta vesienhallinnan sekä ympäristön ja maiseman tilaan, käsitellään valuma-alue kokonaisuutena.

Ilman yhteistyötä ei hankkeiden ja toimenpiteiden edistäminen ja kehittäminen onnistu.

Kaikilla alueen maanomistajilla, suojeluyhdistyksillä, osakaskunnilla ja muilla alueen toimijoilla on oltava yhteinen päämäärä. Lisäksi tarvitaan välitöntä yhteistyötä alueellisten ELY –keskusten sekä muiden viranomaistahojen kanssa.

Tärkeintä on, että kaikista toimenpiteistä löytyy myös selkeitä hyötyjä tai parannuksia alueen maatalous- tai metsätalousyrittäjyyttä harjoittaville maanomistajille. Tuotantotalous sekä vesienhoito voivat oikein suunniteltuina ja toteutettuina kulkea käsi kädessä. Hyvä suunnittelu mahdollistaa yhä useampien hankkeiden käytännön toteutumisen.

VALUMA-ALUEKOHTAISEN TYÖN SISÄLTÖ

Maanomistajien kannalta lähtökohtana hankkeiden toteutumiselle on tuotantoalueella sijaitsevien ongelmien poistaminen. Näitä ongelmia voivat olla peltoalueilla esiintyvät tulvat tai valtaojaverkoston huono kunto, joka estää paikalliskuivatuksen parantamisen tai sen uudelleen järjestämisen. Vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseen tulisi tarkastella sopivina palasina valuma-alueen ehdoilla.

Toimiva salaojitus ja läpäisevä maanrakenne ovat perusasioita, joilla voidaan vähentää peltoalueiden pintavaluntaa. Lisäksi tulee varmistaa valtaojien vedenjohtavuus ja tarkastella korkeuserojen mahdollisia parannuksia, tai lisätä uomaston vesienhallintaan liittyviä rakenteita. Näitä rakenteita ovat 2-tasouomat, pohjapadot, kosteikot, laskeutusaltaat ja tulvatasanteet.

Lisäksi tulee ottaa huomioon myös tuotantoalueiden esim. jätevesiin sekä muihin tuotantoalueelta syntyviin valumavesiin liittyvät tarpeet. Näiden vaihtoehtojen pohjalta suoritetaan tarkastelua soveltuvista vesienhallinnan toimenpiteistä. Yhdistämällä laaja-alaisen ajattelun sekä onnistuneesti toteutetun käytännön työn saavutetaan tuloksia, joista on enemmän hyötyjä maanomistajille sekä positiivinen vaikutus ympäristöön.

Janne Pulkka

Johtaja, Suunnittelupalvelut

KVVY Tutkimus Oy